Menu
kuukausiyhteenveto / Maailmanympärimatka

8 kuukautta matkalla

Kahdeksas kuukausi maailmanympärimatkalla pyörähti käyntiin kuun vaihtuessa, ja nyt jos koskaan on alkanut tuntua siltä, että viimeisiä matkapäiviä viedään. Ja tämä ahdistaa, ja paljon. Mennyt kuukausi onkin selvästi ollut henkisesti raskain kuukausi koko matkan aikana. Ehkä jonkinlainen matkaväsymys ja kokemusähky on osittain ottanut vallan, ehkä osansa asiaan on ollut eräällä kimurantilla ihmissuhteella. Toisaalta myös ajatukset Suomeen paluusta ovat käyneet mielessä useana päivänä, ja stressi kasvanut sen suhteen, mitä haluankaan matkan jälkeen elämässäni tehdä. Matkalle lähtiessäni jotenkin naiivisti ajattelin, että varmasti 10 matkakuukauden aikana ajatukseni tulevaisuudesta tulevat selkiytymään ja löydän jonkinlaisen vastauksen mielessäni pyörineisiin kysymyksiin. Mutta ei, tuntuu, että niitä kysymyksiä on tällä hetkellä enemmän kuin lähtiessä! Saapa nähdä tuoko seuraavat matkakuukaudet jotain uutta ajatuksiin… Tässä kuitenkin yhteenvetoa kuluneelta kuukaudelta:

1. Missä olenkaan matkaillut

Toukokuu vaihtuessa olin Filippiineillä ja vietin siellä rentoa rantaelämää yhteensä kaksi viikkoa lähinnä Palawanin paratiisisaarella. Filippiineiltä suuntasin Vietnamiin, jossa pääsin Hanoin lisäksi näkemään kuuluisan Halong Bayn risteilyn turvin sekä tutustumaan Hoi Anin pikkukaupunkiin ja sen hulppeisiin rantoihin. Vietnamista matka jatkui Cambodzaan, jossa seikkailin Angkor Watin temppeleillä Siem Reapissa. Seuraavaksi vuorossa oli Bangkokin suurkaupunkielämä pari päivää, ennen kuin kesäkuun ensimmäinen päivä hyppäsin lennolle kohti Myanmaria…

2. Mieleenpainuvimmat matkakohteet

Tämä on kyllä nyt haastava kysymys, kun joukkoon on mahtunut niin erityylisiä paikkoja! Filippiineillä ehdoton suosikkini oli Port Bartonin pikkukylä, Vietnamissa taas ihastuin totaalisesti Hoi Anin kaupunkiin sekä sen rantoihin. Cambodzassa Angkor Watin temppelit olivat toki vakuuttavat, mutta siellä pidemmän korren vei kuitenkin kotimajoitus.

3. Mikä on ärsyttänyt eniten

Ehdottomasti yhteydenpito erään ihmisen kanssa joinakin päivinä. En yleensä kiukuttele tai surkuttele kovin helposti, mutta nyt kyllä tämäkin piirre nosti päätään, vaikka yritinkin purra hammasta ja yrittää keskittyä enemmän matkasta nauttimiseen.

4. Mitkä rinkan sisällöstä ovat olleet eniten käytössä

Bikinit ja saronki, jos ottaa huomioon kuinka monena päivänä pääsin niihin pukeutumaan. Kaupunkioloissa sitten hellemekot ja kukkakuvioidut shortsit, jotka näyttää ihan hameelta. Ja ne samat flipflopit kuin koko matkalla! Tosin Hoi Anissa oli pakko vihdoinkin ostaa säädyllisemmät nahkasandaalit kaupunkikäyttöön.

5. Suosikkiruuat/-juomat

Paistettu riisi tai nuudeli kanalla on ollut se, mitä on tullut eniten syötyä, jopa niin paljon, että alkoi jo kyllästyttää. Myös kevätkääryyleet kasvisversiona ja chilikastikkeen kera olivat vakkarivalintoja.

6. Hetket, jotka muistan vielä pitkään

Tässä kuussa ei ole tainnut monia yksittäisiä hetkiä jäädä mieleen, kun en niitä heti keksi kuin vain muutaman. Näitä ovat ehdottomasti olleet ainakin snorklausretki valashaiden kanssa sekä sunnuntai-illallinen cambodzalaisen perheen kanssa. Ja toki muutamat naurukohtaukset ystäväni kanssa Filippiineillä sekä se surullisen kuuluisa Nooan arkkia muistuttanut bungalow…

7. Asiat, jotka haluaisin unohtaa

Oman ärtyneisyyteni ja ahdistuksen, reagoimisen turhan voimakkaasti typeriin asioihin. Asioiden vatvomisen.

8. Mitä olen oppinut

Jos jokin asia vaivaa mieltä, on siitä hyvä rohkeasti puhua, vaikka lopputulos ei miellyttäisikään. Kaikista tyhmintä on kellua omissa unelmissa, joilla ei ole todellista pohjaa.

9. Mitä odotan matkalta seuraavaksi

Seikkailua Myanmarissa ehdottomasti, sekä kuun lopulla häämöttävää paluuta Balille! ♥

10. Minkä vinkin haluan antaa muille

Pidemmälle matkalle ei kannata lähteä sillä asenteella, että matka itsessään toisi ratkaisua elämän isoihin kysymyksiin. Vaikka matkalla ollessa aikaa omille ajatuksille toki enemmän on kuin kiireisessä arjessa, tuo matka kuitenkin vastaan niin paljon uusia juttuja ja kysymyksiä, että siinä rytäkässä saattaa olla hankalaa keskittyä muuhun, erityisesti niiden elämän suurten suuntaviivojen miettimiseen. Mutta haluan uskoa siihen, että elämä johdattaa oikean suuntaan ja maailmanympärimatkan kaikki kokemukset, niin hyvät kuin ne huonommatkin, ovat osa tätä polkua.

About Author

Seikkailumatkailija ja palkittu matkailuvaikuttaja. Suomen ensimmäinen kaikissa maailman maissa käynyt nainen. Käytynä 197/197 maata ja kaikki maanosat.

22 Comments

  • Esmeralda
    15.6.2017 at 09:21

    Olen löytänyt blogisi muutama kuukausi sitten ja nyt on aivan pakko jättää sinulle kommentti. Yleensä tyydyn lukemaan blogeja pintapuolisesti ja silmäilemään kuvia, oli kyseessä sittä jonkun matka tai ihana asu. Blogisi on aivan mahtavan inspiroiva sukellus erilaisiin matkakohteisiin paljastaen ripauksia myös meneillään olevista ajatuksista ja tunteista matkasi varrella.
    Eksyin blogiisi kun aloin etsimään blogitekstejä koskien Sri Lankassa matkailua. Aivan kuin sinäkin, olen koukuttunut Aasian letkeisiin rantakohteisiin, joissa voi maleksia tukka sekaisin flipflopit jalassa päivästä toiseen unohtaen muun maailman menon.
    On mahtava seurata matkaasi ja sen herättämiä tunteita elämässäsi. Itse en ole ole reissaillut “kunnolla” kaukomailla vuosiin ja nyt olisi tarkoitus lähteä Sri Lankaan talvella ja ensimmäisen inspiraation taisin saada blogistasi. Hämmästyksekseni olen lukenut paljon myös kritiikkiä saaneen Sri Lankan matkapostauksia ymmälläni. Olisi mielenkiintoista lukea blogistasi myös “kritiikki -osiota” matkakohteistasi, jos sellaisiin edes haluat blogissasi keskittyä.. Se ainakin auttaa kovasti matkasta haaveilevia tulemaan päätökseen matkakohteensa kanssa. 😀 Toki kokemukset ovat aina niin henkilökohtaisia, ettei niistä kai voi vetää kovin pitkiä johtopäätöksiä.
    Muutama kuukausi jäljellä matkaa, nauti siitä äläkä pelkää tulevaa! 🙂

    Reply
    • Anna-Katri
      19.6.2017 at 05:05

      Kiitos kommentistasi, ihana kuulla! <3 Parhaani mukaan yritän täällä tuoda esiin erilaisia matkakohteita ja niitä aitoja kokemuksia ja tuntemuksia, mitä matkoilla vastaan tulee. Tämä maailmanympärimatka on kyllä ollut sellainen seikkailu isolla S-kirjaimella, että tässä riittää sulateltavaa varmasti vielä kotiin palatessakin.
      Ja voih, Sri Lankaa suosittelen ehdottomasti! Jos minun pitäisi listata suosikkimatkakohteitani kautta aikojen, nousisi Sri Lanka varmasti kärkijoukkoon! Ja jos sinulla tulee mitä tahansa kysyttävää mieleen Sri Lankan matkaan liittyen, niin laita vain kommenttia tulemaan! 🙂

      Reply
  • Tuuli
    15.6.2017 at 17:28

    Ihmisen mieli on kyllä kummallinen. Ajattele, jos olisit vasta lähtenyt 2 kuukauden reissuun, se tuntuisi todella pitkältä ajalta. Mutta kun 10 kuukauden matkasta on jäljellä 2 kuukautta, se onkin yhtäkkiä mukamas lyhyt aika. Vaikka oikeasti sinulla on ihanaa matkaa jäljellä vaikka kuinka paljon, mitä tahansa voi tapahtua, ja elämän suuri rakkauskin voi odotella sinua kulman takana milloin tahansa? eihän sitä koskaan tiedä???

    Reply
    • Anna-Katri
      19.6.2017 at 05:06

      Kiitos tuhannesti Tuuli kommentistasi. Tiedätkö, kun luin kommenttisi, tajusin, että totta – minulla on vielä 2 kuukautta reissua jäljellä ja normaalielämässä se olisi jo mahdottoman pitkä lomamatka! Jotenkin sitä täällä reissunpäällä ollessa todellisuudentaju taitaa hieman kadota. 😀 Mutta tosiaan kommenttisi jälkeen aloin arvostamaan jäljellä olevaa matka-aikaa aivan uudella tavalla. Kiitos! <3

      Reply
  • Elina | Vaihda vapaalle
    18.6.2017 at 11:10

    Ihania kokemuksia sinulla on ollut taas. Eihän ne lopu millään, kun jokaisella maalla on tarjota aina jotain uutta. 🙂 On myös hauska huomata, miten eri tavalla pitkällä maailmanympärimatkalla olevat suhtautuvat sen päättymiseen (vaikka eihän sinun matkasi nyt vielä ole päättymässä, kaksi kuukautta on pitkä aika!). Itse oli kahdeksan kuukauden jälkeen jo aika valmis lähtemään takaisin Suomeen ja lähes odotin, että viimeinen kuukausi olisi jo ohitse, vaikka olikin paljon upeaa koettavaa viimeisellä pätkällä. Minulla tosin vaikutti se, että se tärkein ihmissuhde kulki mukana ja rakkaat koirat odotti kotona. Toivottavasti ihmissuhdeasiat selviävät parhain päin. 🙂 Nauti viimeisistä reissukuukausista! Asioilla on tapana järjestyä.

    Reply
    • Anna-Katri
      19.6.2017 at 05:09

      Se on totta, että uuden maan myötä tulee ihan huomaamattakin uudenlaisia kokemuksia. Mikä matkailussa juuri hienoa onkin, eikä kohteet onneksi heti lopu kesken! 🙂
      Ja joo, muistelenkin lukeneeni muutamista blogeista, että maailmanympärimatkan loppuvaiheilla alkoi jo kaipaamaan takaisin Suomeen ja arkeen, mutta “harmikseni” itselle tätä fiilistä ei ainakaan vielä ole tullut. Kauhulla jo jännitän kotiinpaluuta, että miten ihmeessä voin sopeutua takaisin arkeen tällaisen matkan jälkeen. Mutta ehkä siihen taas nopeasti tottuu. 🙂

      Reply
  • Mimmu / 666placestovisit
    18.6.2017 at 22:43

    Tossa joku kirjotti että 2kk loma tuntuis pitkälle ja susta se tunttuu ton kaiken jälkeen lyhyelle. Niin se varmaan menee. Jokin reissuähky?!
    Mä oon seurannu sua aina välillä kun osunut kirjoitus eteen & Instassa niitä kuvia.
    Pitäs lukee taas enemmän.
    Mut muistan hyvin sen kun kirjotit just ennen lähtöö ja jossain Afrikan kohteessa sun reissusta & tulevasta.
    Tuntuu et olis just vasta!
    Sulla ollut ihan mieletön matka. Koita nauttii noista “vikoista hetkistä”. Älä mieti sitä tulevaa, ellet voi sille yhtään mitään nyt!

    Reply
    • Anna-Katri
      19.6.2017 at 05:12

      Joo, nurinkurista kyllä että 2 kk loma matkaillen tuntuu tällä hetkellä aivan liian lyhyeltä ajalta. 😀 Mutta sen siitä saa kun on reissussa näin pitkään, nyt jo alkaa kuukaudet käymään vähiin ja paluuahdistus iskemään. Ja samoin itsestänikin tuntuu, että vastahan lähdin reissuun, ja jo nyt pitäisi palata takaisin. Vaikka onhan tuohon mahtunut niin paljon uusia paikkoja ja kokemuksia, että niihin muistoihin on varmasti mukava palata matkan jälkeenkin. 🙂
      Ja kiitos tsempistä, pitää ottaa kaikki irti näistä vikoista matkaviikoista!

      Reply
  • Ne Tammelat
    19.6.2017 at 12:15

    Osuin ekaa kertaa tänne, mutta en varmasti vikaa. Sen verran on näköjään juttuja maista, jotka itseänikin kovasti kiinnostaa. Olen huomannut muuten saman, että vaikka näkisi miten siistejä rakennuksia tai luonnonihmeitä matkoillansa, niin silti ihan tavallinen ruokailuhetki paikallisten ihmisten kotona menee parhaiden muistojen kärkeen.

    Reply
    • Anna-Katri
      22.6.2017 at 16:06

      Kiva että löysit blogiini, tervetuloa vain! 🙂 Kävinkin heti kurkkaamassa myös teidän blogiin! Ja tuo on kyllä niin totta, että joskus ne pienet ihan tavalliset hetket voivat olla niitä parhaita, ja erityisesti silloin kun pääsee tutustumaan ja viettämään aikaa paikallisten kanssa. Ne kohtaamiset ovat niitä jotka eivät heti unohdu!

      Reply
  • Heidi / Maailman äärellä
    20.6.2017 at 10:38

    Ihanan kuuloinen reissu sinulla on menossa, niin täynnä aurinkoa, tunteita ja elämää ja toki siihen reissuelämäänkin kuuluu myös ahdistukset. Minulla alkoi pari viikkoa sitten reilun parin kuukauden loma ja välillä jo ahdistaa sen loppuminen, vaikka loma on vasta alussa. Pitää oikein komentaa itseä nauttimaan tästä hetkestä. Nauti sinäkin! Ehdit vielä kokea monta ihanaa ennen Suomea ja arkea❤️.

    Reply
    • Anna-Katri
      22.6.2017 at 16:00

      Oi kiitos, sanasi merkkaavat paljon tällä hetkellä, kun näitä hieman ristiriitaisia ajatuksia on mielessä pyörinyt. 🙂 Ja tuo on kyllä niin totta, että on sitten kyseessä lyhyempi tai pidempi loma, jotkut meistä alkavat vain stressaamaan sitä loman loppumista. Itseäni vaivasi ensimmäisen matkakuukauden aikana kamala ahdistus kotiin paluusta, sillä aiemmilta reissuilta olin turhan lyhyiltä tuntuneiden lomien jälkeen joutunut kotiin palamaan ja jostakin syystä tuo tunne oli pinttynyt takaraivoon. Mutta kun sitten sain itseni uskomaan että matka jatkuu ja kotiin ei tarvitse vielä palata, niin voi taivas mikä vapauden tunne siitä tulikaan! Mutta nyt taas loman loppumisen lähestyessä samat ajatukset nousseet pintaan 😀

      Reply
  • Merja / Merjan matkassa
    20.6.2017 at 22:18

    Tulin blogiisi lukemaan tämän jutun ja jättämään kommentin, mutta huomasin häröileväni Käydyt maat -osiossa ja muuallakin ennenkuin palasin takaisin ruotuun. Palaan ehdottomasti lukemaan vanhempia juttuja paremmalla ajalla. En osaa edes kuvitella minkälainen tunne olisi maailmanympärimatkan loppuvaiheessa. Minulla pisin reissu on kestänyt vain reilut kaksi viikkoa ja muistan varsinkin Perun jälkeen olleeni sellaisen infoähkyn keskellä, että palasin mielelläni kotiin sulattelemaan kaikkea nähtyä ja koettua. Aasian reppureissu silti siintää haaveissa, ehkä siitä selviää, kun ei suorita matkaa vaan etenee rauhassa.

    Reply
    • Anna-Katri
      22.6.2017 at 15:55

      Hahha, sitä se teettää matkablogeissa käyminen – aina löytyy uutta luettavaa omaa matkakuumetta ruokkimaan. 🙂 Mutta kieltämättä en uskalla itsekään vielä ajatella, että miltä mahtaakaan tuntua sitten kun Suomeen palaan. Täytyy vain yrittää nyt nauttia näistä viimeisistä kuukausista ja keskittyä sitten asioiden pureskeluun kotona ollessa. Ja oi, suosittelen ehdottomasti reppureissua Aasiaan, täällä on niin helppo reissata! Ja totta on tuo, ettei liikaa kannata hötkyillä ja suorittaa, vaan ottaa päivän kerrallaan. Lomallahan täällä kuitenkin ollaan. 🙂

      Reply
  • Pirkko / Meriharakka
    21.6.2017 at 15:44

    Nopeastipa aika kuluu – sen verran olen kuitenkin menoasi maailmalla seurannut, että muistan Sinun olevan pitkällä matkalla, mutta en kuitenkaan niin tarkkaan, että olisin osannut sanoa, että kohtahan jo tulet takaisin!
    Ymmärrän, jutustasi, että joku ehkä matkaan liittymätön ihmissuhdekuvio pyörii mielessäsi, mutta jotenkin lukijalle tulee kyllä vähän outo olo lukea tekstiä, joka vihjailee, muttei oikeasti kerro. Ehkä olisin itse joko jättänyt kertomatta – tai sitten kertonut, oikeasti 🙂

    Reply
    • Anna-Katri
      22.6.2017 at 15:35

      Kyllä aika on mennyt aivan todella nopeasti – tuntuu, että vastahan Suomesta lähdin! Ja oikeassa olet tuossa, että olisi varmasti ollut lukijaystävällisempää kertoa koko tarina auki tai sitten ei ollenkaan, mutta yritän aina näissä kuukausiyhteenvedoissa vetää parhaani mukaan yhteen menneen kuukauden kokemuksia ja tunnelmia. Tuo ihmissuhdekuvio (ja itseasiassa matkaan liittyvä) oli jo hieman taka-alalla postausta kirjoittaessa, ettei tuntunut oikealta lähteä sitä enempää ruotimaan, mutta toki tuon kuukauden aikana paljon tilaa ajatuksista vei. 🙂

      Reply
  • Anna K.
    23.6.2017 at 00:12

    Mun pisin matka on ollut 3,5 kk Aasiassa ja mulle ehti jo siitä tulla vähän reissuähky. Toisaalta haaveilen pidemmästä matkasta taas.
    Ihan samoja ajatuksia oli mulla siitä, että reissu muuttaisi elämän suunnan. Niin siinä lopulta kävi, mutta vasta vuosi matkan jälkeen. Älä siis kiirehdi, vaan anna elämän tarjota sulle kaikkea kivaa päivä kerrallaan. Vastauksia tulee ja ratkaisuja syntyy, kun on niiden aika. 🙂
    Huikeaa matkan jatkoa!

    Reply
    • Anna-Katri
      26.6.2017 at 06:58

      3,5 kk Aasiassa on kyllä jo ihanan pitkä aika, siinä ehtii jo näkemään vaikka mitä. 🙂 Mutta joo, ei pitäisi ladata matkan suhteen mitään sen kummempia ennakko-odotuksia elämän suunnan löytämisestä. Varmasti kotiin palaa muuttuneena, mutta ne isommat muutokset tulevat varmasti elämään sitten viiveellä kun niiden aika on. Nyt pitäisikin vain nauttia reissusta ja ottaa päivä kerrallaan. Kiitos siis paljon sanoistasi, ne antoivat taas aihetta pysähtyä miettimään ja olemaan kiitollinen siitä mitä tällä hetkelläkin pääsen täällä matkalla ollessa kokemaan. <3

      Reply
  • Rosita / Matkaopas Vapauteen
    23.6.2017 at 09:50

    Sulla on ollut varmasti ihan huikee reissu 🙂 Mahtavia kohteita oot kerinny kiertään ja paljon, mut samaa kans mietin, että kuinka kaikkea ehtii sulattelemaan? Noh toisaalta siihen on koko loppuelämä aikaa! Mutta siis sikäli ihan ymmärrettävää, että tulee jossain vaiheessa hieman reissuväsy. Onko sulla kuinka ohjelmoitu tuo loppuaika? että voisi olla ihan jees jäädä jonnekin vähän pidemmäksi aikaa hengaamaan ja pysähtymään. Itselleni pysähtymiset pidemmäksi aikaa ovat olleet hyviä juttuja pääsee kohteeseen kiinni vähän pintaa syvemmältä ja samalla omia sisäisiä prosessejakin käsitteleen kenties paremmin. Aina reissut laittaa jotain liikkeelle, vaikka muutokset ja “vastaukset” tulisivatkin elämään sitten vasta viiveellä. Niitä tulee kyllä 😉 Ota rennosti ja nauti hetkistä!

    Reply
    • Anna-Katri
      26.6.2017 at 06:55

      Kyllä tässä onneksi on matkan varrella ollut aina sellaisia sopivia pysähdyksiä, sillä tavalla reissuohjelmaa suunnittelinkin, että isojen seikkailujen jälkeen pystyy välillä olemaan vähän pidempää samassa paikassa ja sulattelemaan kokemaa. Ja nyt loppuajaksi ei ole sen kummempaa suunnitelmaa kuin vain pysähtyä pidemmäksi aikaa samaan paikkaan. 🙂
      Kiitos paljon sanoistasi, on ollut ihana lukea näitä tsemppejä täältä, ja samalla on itsekin tullut ajatelleeksi, että totta, eihän tässä nyt hätä ole eikä mikään tehdä päätöksiä tulevaa varten. Kaikki ajallaan ja omalla painollaan. 🙂

      Reply
  • Lotta | Watia.fi
    24.6.2017 at 23:41

    Joko sulla on kahdeksan kuukautta täynnä! Kylläpä se aika rientää. En ihmettele, että alkaa kokemusähky jo nostaa päätään – niin mielettömästi olet nähnyt koko ajan! Kyllä ne tulevaisuuden ajatuksetkin selvenevät. Eikä sitä väkisin kannata tulevaisuutta ajatella. Hetkessä on hyvä elää!

    Reply
    • Anna-Katri
      26.6.2017 at 06:51

      No joo, on jo täynnä, apua! Nämä viimeiset kuukaudet ovatkin pyhitetty pysähtymiselle, joten ehtii vielä makustella jo koettua ja ottaa ihan rennosti ennen kotiinpaluuta. Ja kiitos tsemppisanoista, eiköhän tämän kohta hyväksy, että kotiin joutuu palaamaan. Sitten ei kun vain uusia seikkailuja suunnittelemaan!:)

      Reply

Leave a Reply