Menu
Como / Italia

Bellagio – illallisaikaan Italiassa

bellagio bellagio bellagio bellagio bellagioViikonloppumatkani viimeisenä iltana Bellagiossa olin hyvissä ajoin valmiina illallista varten, joten minulla jäi hetki aikaa vain nauttia lomaillan kiirettömästä tunnelmasta. Kurkistan hotellihuoneeni verhojen raosta ulos ja hetken mielijohteesta avaan pienelle parvekkeelle johtavat vanhat peiliovet. Sisään tulvahtaa lämmin kesäillan tuuli, jonka mukaan on tarttunut illallisaikaan valmistautuvien ravintoloiden herkullisia tuoksuja – tunnistan ainakin basilikan aisteja kutkuttavan tuoksun ja rosmariinin vaateliaan tuoksun. Jossakin ravintolassa on taidettu valmistaa sitruunalla ja salvialla maustettua kalaa, ja jostakin kantautuu pizzan päälle sulavan aidon italialaisen buffalo mozzarellan viettelevä tuoksu, joka saa ruokahaluni viimeistään heräämään.

bellagio bellagio bellagio bellagio bellagioSipsutan paljasjaloin parvekkeelle, ja pysähdyn ihastelemaan sieltä avautuvia postikorttimaisemia:  ilta-auringossa turkoosina kimaltevaa Como-järveä, sen ympärillä kohoavia lumihuippuisia vuoria, niemen kärjessä sijaitsevan Bellagio-kylän värikkäitä rakennuksia ja edessäni olevan rantabulevardin Piazza Giuseppe Mazzinin vilinää. Katu on valmistautumassa täydellä tohinalla lähestyvään illallisaikaan. Kiinnostuksella seuraan tarjoilijoiden hyörintää ravintoloissaan valkoisia pöytäliinoja pöytiin levitellen ja kattauksia liinojen päälle asetellen. Välillä pöytiä vedetään yhteen tehden suuremmalle illallisseurueelle tilaa, kun taas muutamat kahden hengen pöydät siirretään terassiravintolan parhaimmalle paikalle veden ääreen romanttisten maisemien takaamiseksi. Pöytiin sytytellään kynttilöitä tunnelmaa tuomaan ja jostakin kantautuu viinipullon korkin avautumisen kumea poksahdus. Pikkuhiljaa ravintolapöydät alkavat täyttyä pariskunnista, ystäväporukoista ja perheistä, puheensorinasta ja naurusta, aterimien ja viinilasien kilinästä, pizzan ja pastan tuoksusta, iloisesta ja rennosta tunnelmasta.

bellagioSamaan aikaan kun aurinko alkaa katoamaan vuorien taakse, ja tunnelmavalot syttyvät rantakadun ravintoloihin, tunnen pientä haikeutta siitä, että joutuisin pian hyvästelemään tämän paikan. Ehkä pieni haikeus kuuluu aina matkojen viimeisiin iltoihin, kun tavallaan haluaisi jäädä, mutta tavallaan odottaa jo sitä, mitä seuraavaksi eteen tuleekaan. Otan vielä viimeisen kerran silmäyksen tähän kauniiseen kylään ja painan hetken visusti muistiini talteen ennen kuin suuntaan illalliselle. Arrivederci Bellagio!

About Author

Seikkailumatkailija ja palkittu matkailuvaikuttaja. Suomen ensimmäinen kaikissa maailman maissa käynyt nainen. Käytynä 197/197 maata ja kaikki maanosat.

2 Comments

  • Johanna @ Out of Office
    16.9.2016 at 12:10

    Moikka,
    istuin eilen vieressäsi Matkabloggajien illassa, ja päätin tulla katsomaan mistä kirjoitat.
    Meillä on näemmä yhteinen rakkaus. Italia <3

    Reply
    • Anna-Katri
      16.10.2016 at 20:16

      Oli kiva tavata! Ja Italia-innostus on kyllä helppo jakaa. 🙂

      Reply

Leave a Reply