Menu
Gambia

Gambia – kauniiden rantojen kääntöpuoli

IMG_2170_gambia IMG_2164_gambia IMG_2162_gambia IMG_2165_gambiaKun syyspimeydet iskivät Suomeen, löysin itseni päivystämästä useampina iltoina äkkilähtösivustoilla. Kun lopulta huomasin tarjolla olevan Gambiaan lähes naurettavan edullinen lento-hotellipaketti, päätin sen enempää miettimättä varata loman juuri sopivasti joulun alle. Halusin jonnekin lämpimään, ja koska Afrikka on kiistatta suosikkimaanosani, ajattelin Gambian olevan juuri sopiva äkkilähtökohde tähän hätään. Kun liput saapuivat sähköpostiini aloin kuitenkin hieman epäröimään matkavaraukseni kanssa – Gambiasta mieleeni nimittäin alkoivat nousta ne lehdissä näkyneet artikkelit rantapojista ja varttuneemmista naisista. Kauhistuneena jo mietin, että mitähän läheiseni ajattelevat, kun lähden yksin matkalle tällaiseen kohteeseen. Vaikka seikkailujen perässä maailmalle usein suuntaankin, en kuitenkaan ollut vailla sellaisia seikkailuja. Päätin kuitenkin pää pystyssä kertoa niin tutuille kuin tuntemattomillekin minne olin matkalle lähdössä, ja samalla lupasin itselleni karistaa ennakkoluuloni syrjään ennen matkaa.

IMG_2147_gambia IMG_2174_gambia IMG_2490_gambiaIMG_2186_gambiaGambiassa aurinko oli laskemaisillaan, kun nopeasti kävin viemässä tavarani hotellihuoneeseen ja vaihdoin rennompaa vaatetta päälle. Ajattelin ensimmäisen matkaillan kunniaksi suunnata rannalle ihastelemaan auringonlaskua ja käydä samalla illallisella jossakin rennossa rantaravintolassa. Kun astuin hotellin ovesta ulos, ryntäsi luokseni luihun näköinen pipopäinen poika kyselemään ties mitä kysymyksiä. Hieman häkeltyneenä kävelin eteenpäin, kunnes kohtasin jo seuraavat huutelijat. Jotkut lähtivät sinnikkäästi kävelemään perääni ja yrittivät saada keskustelua aikaan, vaikka kohteliaasti sanoin ei kiitos, ja että haluan olla rauhassa. Kiristin tahtiani kuvitellen ainakin siten karkoittavani osan hännystelijöistä, mutta turhaan. Joka kojun kulmalta, palmupuun takaa ja ravintolan ovelta hyökkäsi seuraava jutustelija. Ahdistus alkoi iskemään, kun en edes tiennyt mitä nämä ihmiset oikein halusivat. Osa toki yritti selvästi myydä jotakin, mutta osa tuntui hakeutuvan seuraani vain juttelemaan. Vaikka mieleni teki huutaa kovaan ääneen, että jättäkää minut rauhaan, tyydyin kohteliaasti ja yksisanaisesti toistamaan samoja sanoja. Ei kiitos.

Hammasta purren päätin, etten kääntyisi rantapoikien takia takaisin hotellille, vaan suuntaisin rannalle niin kuin tarkoitukseni olikin. Rantakävelystä tai auringonlaskusta en kuitenkaan osannut sen enempää nauttia, ja korvat luimussa suuntasin lopulta pienen kävelylenkin jälkeen takaisin hotellille. Istahdin uupuneena allasbaariin selaamaan netistä tietoa, kuinka Gambian rannoilla saisi olla rauhassa.

IMG_2182_gambiagambiaIMG_2223_gambia IMG_2202_gambiaIMG_2192_gambiaSeuraavana aamuna suuntasin takaisin rannalle aamukävelylle, ja saman toistin myös illalla. Olisi sääli jättää nauttimatta näistä kilometreittäin jatkuvista pehmeän hiekan peittämistä rannoista pelkästään rantapoikien takia. Otinkin tavaksi tehdä kävelylenkin joka päivä. Jo parin kävelylenkkini jälkeen huomasin saavani olla enemmän rauhassa, ja toisaalta minusta tuntui, että osasin paremmin torjua lähestymisyritykset. Paras tapa oli vain sanoa ” No thank you”, ja jatkaa itsevarmasti matkaa.

Silti jaksoin kummastella rannan touhuja. Olen kuitenkin matkaillut yksin ties missä maissa, joissa kaupustelu- ja jopa kerjäämiskulttuuri kukoistaa (esim. Intiassa ja Egyptissä), mutta vasta nyt kohtasin ensimmäistä kertaa sen näin iholle tulevalla tavalla. Kuitenkin, kun reissasin Gambiassa rannan turistialueiden ulkopuolella, sain olla aivan rauhassa – kuten normaalistikin matkaillessani. Jäinkin miettimään, mitä kaikkia lieveilmiöitä turismi voikaan saada aikaan. Gambia on kaunis ja ystävällinen maa, mutta rantojen liian innokkaat kaupustelijat ja jutustelijat tekevät hallaa koko maalle, sillä suurin osa matkailijoista näkee hotellikompleksiensa lisäksi vain tämän rantaelämän, mikä on kaukana normaalista gambialaisesta elämänmenosta.

IMG_2219_gambia IMG_2211_gambia IMG_2228_gambiagambiaMutta ne Gambian rannat. Ne ovat ehdottomasti yksi maan kauneimpia paikkoja. Hiekkarannat jatkuvat silmänkantamattomiin, mutkitellen poukamasta toiseen, ja rantaviivan tuntumassa palmupuut kohoavat korkealle huokaillen trooppista tunnelmaa merituulen osuessa niiden vehreisiin lehtiin. Aamulla merivesi vetäytyy kauemmas ulapalle ja paljastaa altaan sileän pohjan, jota pitkin pääsee aamukävelylle niin pitkälle kuin vain rantaviivaa jaksaa kulkeakaan. Illalla taas nousuvesi täyttää rannan pienet, lähes kuivuneet lampareet, joiden matalikosta laskeva aurinko heijastaa sävyjään takaisin ylöspäin muodostaen näin lähes epätodellisen näyn.

Auringon painuessa horisontin taa rantaravintoloissa sytytetään lyhdyt palamaan ohjaten nälkäiset matkalaiset gambialaisten herkkujen ääreen. Taustalla meren aaltojen pehmeä pauhu sekoittuu rentoon afrikkalaiseen Djembe-rummun rytmiin. Ottaessani huikan kylmää JulBrew:tä, hyräilen tuttujen laulunsanojen mukana ja annan Gambian rantamyyjille anteeksi huonon ensivaikutelman:

Tsamina mina eh eh
Waka waka eh eh
Tsamina mina zangalewa
This time for Africa.

About Author

Seikkailumatkailija ja palkittu matkailuvaikuttaja. Suomen ensimmäinen kaikissa maailman maissa käynyt nainen. Käytynä 197/197 maata ja kaikki maanosat.

11 Comments

  • NannaK
    24.1.2016 at 21:12

    Mukavaa että löysit matkallasi myös toisenlaisen palan Gambiaa! En ihmettele että monelle saattaa jäädä maasta huono vaikutelma juurikin noiden kaupustelijoiden vuoksi. Tosin itse maassa asuneena täytyy sanoa etteivät kaikki todellakaan halua myydä jotain vaan tutustua uusiin ihmisiin. Heille kannattaa jutella ihan tavallisia, arkipäivän asioita. Nämä kun ovat näitä kulttuurieroja. Enkä tosiaan suosittele kenellekään tuota Kotun aluetta. Maan parhaat alueet ja hotellit ovat jossain aivan muualla 🙂

    Reply
    • Anna-Katri
      28.1.2016 at 18:58

      Tosiaan kaikkialla muualla Gambiassa tilanne oli kyllä aivan toinen, mutta turistialueella kaupustelijoita ja jutustelijoita riitti. Eihän siinä tietenkään mitään pahaa ole, mutta ainakin alkuun tuntui hieman tukalalta näin yksin matkalla ollessa. Mutta onneksi siihen tottui, ja ehkä loppua kohden osasin jo suhtautua heihin paremmin. 🙂

      Reply
  • samanlaiset odotukset mullakin on ollut juuri noiden rantapoikatarinoiden ja jatkuvan huutelun vuoksi… Hyvä, että kuitenkin rohkaistuit antamaan maalle mahdollisuuden ja uskaltauduit resortin ulkopuolellekin toisin kuin suurin osa turisteista…

    Reply
    • Anna-Katri
      28.1.2016 at 19:00

      Suosittelen kyllä ehdottomasti lähtemään resortin, ja ennen kaikkea noiden turistirantojen ulkopuolle, sillä siellä päääsee kokemaan todellisemman palan Gambiaa. Ja toisaalta kun ollaan Afrikassa, niin täytyy itsekin vähän höllätä suhtautumistaan tällaiseen. Ensimmäinen ilta oli varmasti pahin, sen jälkeen huomasin pikkuhiljaa tottuvani tähän menoon.

      Reply
  • Ihanan rauhoittava tuo auringonlaskuvideo. 🙂 Hyvä, että uskaltauduit vähän kauemmaksi turistialueista etkä jättänyt kävelylenkkejä tekemättä rantapoikien takia. Gambiasta on itselläni jotenkin huono kuva, enkä oikein tiedä mistä se johtuu. Nuo rannat kuitenkin näyttävät todella houkuttelevilta.

    Reply
    • Anna-Katri
      28.1.2016 at 19:01

      Auringonlaskut on kyllä aina niin ihania! <3 Vaikkakaan videolle ei tallentunut puoliakaan sen kauneudesta. 🙂 Jos Afrikassa ei ole paljoa matkaillut, niin Gambia on kyllä yksi helpoimpia kohteita Afrikan valloituksen aloittamiseen - eli suosittelen rantapojista huolimatta. 🙂

      Reply
  • Maisemat on superkauniita, ja joskus tullut itsekin katsottua noita äkkilähtöjä tuonne – todella edullisia on aina silloin tällöin tarjolla.
    Kaupustelijat on monessa paikassa todella ärsyttäviä, Bali on mm. aivan järkyttävä, erityisesti se Kutan ja Legianin alue, ja joku vuosi takaperin Ubudin jälkeen soi korvissa “Taxi sir!? No sir? Maybe tomorrow?”, jota hoettiin jokaisessa kadun kulmassa. Vietnamin Ho Chi Minh oli kaikista tukalin, jossa oikein piti työntää ihmisiä pois jos halusi eteenpäin kadulla. Rantapoikailmiö on tietysti vielä astetta ikävämpi, kun ilmiön takana on niin kurjat syyt.
    Tavallaan sitä haluaisi ymmärtää köyhempien maiden ihmisten tarvetta saada itselleen elanto, mutta kun ei ole mennyt paikalle ostamaan krääsää, eikä tällaisia palveluitakaan, olisi kiva jos ei todellakin tarkottaisi ei, ja heti ykkösellä. Bonuksena suomalainen on alkuunsa aina turhan kohtelias, kunnes oppii maan tavoille.
    Ihanaa kuitenkin että maalta löytyi muutakin tarjottavaa reissaajalle, vaikka se useimmilta jääkin näkemättä! Kuvatkin ovat hirmuisen kauniita. ♥

    Reply
    • Anna-Katri
      28.1.2016 at 19:08

      Kaupustelijoista tulee kyllä nopeasti aika voipunut olo, jos he eivät millään luovuta. Taitaa olla aika yleistä ympäri maailmaa, että siellä missä on köyhyyttä, mutta myös turismia, syntyy näitä röyhkeämpiä kaupustelutapoja, kun useat kilpailevat samoilla apajilla. Matkustajan kannalta harmillista, mutta toisaalta niin ymmärrettävää kuitenkin.
      Gambialla oli kyllä onneksi muutakin tarjottavaa kuin nämä kauniit rannat kääntöpuolineen – kirjoittelen muista matkaseikkailuistani vielä tässä lähiaikoina. Ja suosittelen todella nappaamaan äkkilähdöt jos vain sellaiset edullisesti vastaan tulee. Gambia oli kaiken kaikkiaan varsin helppo maa verrattuna joihinkin muihin Afrikan maihin, jossa olen reissailut.
      Ja kiitos kuvakehuista – teidän maailmanympärysmatkan kuvia olen käynyt kuolailemassa varmaan jokaisen postauksen osalta. 🙂

      Reply
  • Susanna
    30.1.2016 at 20:51

    Hienot kuvat upeat maisemat.
    Minullakin on parista kohteesta vähän vastaavanlaisia kokemuksia, etenkin nuorempana niitä perässä roikkujia riitti etelässä ja se oli kyllä todella ärsyttävää. Muutenkin “hieman” outoa miten etelässä joku 40-50v mies voi ajatella saavansa seuraa tytöstä kun olin 19v. Sellainen tapa tepsii ainakin joskus jos laittaa sormeen sormuksen ja sano että odotat juuri miestäsi. Moni vähänkin älykäs häipyy siinä vaiheessa

    Reply
  • jane
    15.3.2017 at 20:09

    Joo Gambia on hieno maa mutta eurooppalaiset vanhemmat naiset jotka tyhmyyttään menevät naimisiin rants poikien kanssa ja roudaavat poitsut Suomeen ,ovat saaneet aikaan että yritteliäitä Eurooppaan pyrkijöitä riittää..
    Myöskin he etsivät “ystävää” joka jää pitemmäksi aikaa gambiaan,voi mukavasti elättää poitsun ja perheen.Naiset yleensä seinästä revittyjä tai 100 vuotiaita.

    Reply
    • Anna-Katri
      21.3.2017 at 06:31

      Mielestäni siinä ei ole mitään väärää, jos kaksi ihmistä yhteistuumin löytävät sopivan mallin yhteiselämälle, olipa ikäeroa sitten tai ei. Rakkaushan ei välttämättä katso ikää, kansalaisuutta, ihonväriä. Ainoastaan maan turismin kannalta näillä kauniilla rannoilla voisi tehdä pienoisen uudistusliikkeen, jotta rannoista voisi jokainen maahan matkaava nauttia ilman rantapoikien “ahdistelua”.

      Reply

Leave a Reply