Gambia Länsi-Afrikka 2015

Gambia – markkinoita ja kotikokkausta

18.2.2016

IMG_2659_gambia IMG_2643_gambia IMG_2701_gambia gambia A-K gambia IMG_2706_gambiaIMG_2501_gambiaHotellini ulko-ovien edestä kuuluu auton tyyttäys ja hotellivirkailija nyökkää suuntaani. Gambialainen Ida Cham on tullut noutamaan minut kokkauskurssilleen kotiinsa. Olin nimittäin edellisenä iltana päättänyt viimeisenä matkapäivänäni tehdä jotain erityistäja nettiä selatessani olin päätynyt Idan sivuille lukemaan kokkaushetkistä hänen kotonaan. Ja mikä olisikaan parempi tapa tutustua gambialaiseen perinneruokaan sekä päästä kokemaan edes vilaus gambialaisten normaalia elämää turistirantojen ulkopuolella kuin kotivierailu ja kokkaustuokio gambialaisen ladyn kanssa.

Kun hyppään Idan auton etupenkille, harmittelen hieman nuhjuisia matkavaatteitani, sillä Ida on pukeutunut päästä varpaisiin upeaan tumman pinkkiin afrikkalaiseen asuun, jonka hän kertoo siskonsa tehneen. Automatkalla puhelias Ida kertoo työskennelleensä matkailualalla vuosikymmeniä, mutta joitakin vuosia sitten alkoi pitämään kokkauskursseja kotonaan, sillä on intohimoinen ruuanlaittaja. Toiminta on laajentunut nyt myös home stay -majoitustoimintaan, ja lisäksi Ida on kysyntänsä siivittämänä päässyt toteuttamaan toista unelmaansa: tukemaan paikallisia gambialaisia naisia oman Yabouy charity –hyväntekeväisyysjärjestönsä kautta. Varsinainen monitoiminainen!

Kohta kaarramme Idan kotitalon pihaan, joka sijaitsee rauhallisessa Brufutin kylässä. Ison talon pihamaalla on kauniit värikkäät laattalattiat ja tunnelmallisten pöytäryhmien ylle varjoa tuovat isot tuulessa kahisevat puut. Aidan toiselta puolelta kuuluu kukon kiekunaa ennen kuin eläväiset afrikkalaiset naiset ryntäävät minua tervehtimään. Idan apulaisilla onkin minulle yllätys, sillä he kärräävät pihamaalle rekeittäin Idan siskon valmistamia upeita afrikkalaisia asuja, joista saan valita päiväksi päälle mieleiseni. Kohta olenkin pukeutunut mitä upeimpaan turkoosiin perinneasuun, sillä paikallisille markkinoille suunnatessa täytyy tietenkin laittaa parastaan päälle. Ida kietaisee päähäni vielä huivin, ja olemme valmiita punoskoriemme kanssa suuntaamaan Tanjin kalamarkkinoille hakemaan raaka-aineet kokkauksiimme.

IMG_2591_gambia IMG_2570_gambia IMG_2555_gambiaIMG_2546_gambia IMG_2565_gambia IMG_2596_gambia IMG_2600_gambiaIMG_2586_gambiaTanjin markkina-alueen reunalle päästessämme markkinat ovat jo täydessä käynnissä. Rannalla on lukuisia kalastajaveneitä, joiden ympärillä lokit liihoittelevat vapaiden suupalojen toivossa ja sadat ihmiset häärivät kuin muurahaiset omien tehtäviensä kimpussa: Yksi ajaa venettä, toinen rullaa verkkoja kasaan, kolmas heittää kalasaalista kottikärryihin, neljäs kärrää keossa pötköttävät kalat eteenpäin markkina-alueelle, viides lajittelee ne pienempiin ämpäreihin ja seuraavat juoksuttavat niitä markkinapöytiin. Aikamoista ryhmätyötä! Hetken aikaa vain ihmettelen markkinavilinää – sen huumaavia ääniä, voimakkaita tuoksuja, runsaita värejä – mutta kohta Ida huikkaa meillä olevan tehtäviä hoidettavana.

Niinpä nappaan korini käteen ja suuntaan Idan perässä ensimmäiselle kojulle. Jo pienen kiertelyn jälkeen korimme pullistelevat tuoreita vihanneksia ja juureksia, reheviä yrttinippuja ja paperipusseihin pakattuja kuiva-aineita ennen kuin käymme vielä valitsemassa tuoreet kalat kokkailuja varten. Ida liihoittelee kojulta toiselle määrätietoisesti kuin itse markkinoiden kuningatar, kun taas itse yritän pysytellä hänen tahdissaan kompastumatta pitkän hameeni helmoihin. Vähän väliä tervehdin vastaantulevia ihmisiä, jotka kehuvat asuani ja osa jopa tulee kysymään, mistä olen sen hankkinut. Sinä aamupäivänä taisinkin olla paikan ainoa vaaleaihoinen asiakas, joten ei ihme, että herätin hieman huomiota upeassa asussani.

IMG_2689_gambiaIMG_2625_gambia IMG_2499_gambia IMG_2519_gambiaA-K IMG_2732_gambiaIMG_2716_gambia IMG_2537_gambiaTakaisin Idan kotiin päästyämme aloitamme vihannesten kuorinnan ja pilkkomisen, oma tehtäväni on nyhtää pinaatin tapaisesta kasviksesta irti sen lehtiä. Kohta Idan apulainen muussaakin lehdet isossa morttelissa, lisäten joukkoon tomaattimurskaa ja mausteita, ennen kuin seos heitetään porisevaan pataan vihannesten joukkoon. Aluksi yritän silmä kovana seurata ruuan valmistusvaiheita, mutta jo aluksi tipahdan kärryiltä siinä, mitä kaikkea ja missä vaiheessa pataan laitettiinkaan. Sen sijaan huomaan keskittyväni intohimoisesti kuuntelemaan Idan tarinoita Gambiasta ja sen ruokakulttuurista. Valmistamamme annoksen nimi on Benanchin, eli paellaa muistuttava Wollof-heimon perinneruoka, jota kuulema syödään enemmänkin erikoistilaisuuksissa kuin jokapäiväisenä ruokana. Ida vaikuttaakin olevan kuin Gambian Sikke Sumari hääräillessään patojen äärellä kauniin kotitalonsa pihalla ja kertoen eläväisiä tarinoita ruokien taustoista, mutta myös omasta elämästään Gambiassa.

Pari tuntia vierähtää kuin siivillä, ja ruoka on valmista ennen kuin huomaankaan. Katamme sen pihan perällä olevalle katetulle terassille, jonka sohvalle istahdan Idan viereen maistelemaan annosta. Annos syödään gambialaiseen tapaan sormin, mutta kun Ida näkee näpertelyni hän naurahtaen ojentaa minulle lusikan ja pilkkoo kalasta valmiiksi sopivan kokoisia suupaloja eteeni. Gambiassa ateria syödään perheen kesken yhdeltä ja samalta lautaselta, ja isosta annoksesta riittääkin hyvin suuremmallekin porukalle. Nyt kuitenkin syön lounasta vain Idan kanssa kahdestaan, mutta siitäkin huolimatta minusta tuntuu, kuin minut olisi otettu osaksi perhettä. Sanoinkin Idalle, että jos olisin ennen matkaani tiennyt hänen kotoaan löytyvän niin ihana bed&breakfast-paikka, olisi hotellivaraukseni vaihtunut lennosta. Nyt tiedänkin, että jos joskus palaan Gambiaan takaisin, suuntaan ensimmäisenä Idan oven taakse. Mikä olisikaan parempi paikka viettää lomaa kuin Idan kaunis koti suussasulavine herkkuineen!

Info

Ida Cham järjestää kotonaan kokkauskursseja, jotka voi varata suoraan hänen nettisivujen kautta. Kurssiin kuuluu retki Tanjin markkinoille sekä lounaan valmistaminen hänen kotonaan. Kuljetus hotellilta Idan luo ja takaisin kuuluu hintaan. Idan kotona on myös mahdollista majoittua, josta voit kysyä lisätietoja suoraan häneltä: chaamidaa@gmail.com.

  • Reply
    Maarit
    18.2.2016 at 20:54

    Ihan mielettömän kivalta kuulostava kokemus! Nuo kaikki värit on aivan äärettömän kauniita ja nämä kuvat on varmasti yhdet hienoimmista mitä olen matkoiltasi nähnyt. Ihana nähdä kuvia paikallisesta elämänmenosta ja ihmisistä. Kiitos kun jaoit tämän kokemuksen. 🙂

    • Reply
      Anna-Katri
      19.2.2016 at 11:43

      Oi kiitos, ihana kuulla että kuvat miellyttävät – Afrikassa kyllä riittää kuvattavaa, ja se värien loisto on aivan mykistävää! Pidän matkoilla juuri siitä, että pääsen paikallisten pariin ja näkemään elämää niiden perinteisten turistikohteiden ulkopuolelta. Joskus se on helpompaa, joskus haastavampaa, mutta aina yhtä palkitsevaa!

  • Reply
    Laura - Urbaani viidakkoseikkailijatar
    18.2.2016 at 22:55

    Hieno kokemus, varmasti! Mä niin rakastan perinteisiä afrikkalaisia asuja. Oma unelma olisi päästä tanssimaan johonkin pieneen heimokylään perinteistä tanssia, afroa. Gambia ei jotenkin koskaan ole suuremmin kiehtonut, mutta enemmän ja enemmän olen kuullut sieltä myös hyvää! 🙂

    • Reply
      Anna-Katri
      19.2.2016 at 11:46

      Oioi, nuo asut olivat niin upeita! Ja ihan lumoutuneena katselin markkinoilla ylväitä afrikkalaisia naisia, joilla oli toinen toistaan värikkäämpiä asuja päällä. Tuo perinnetanssikokemus kuulostaa kyllä aivan huikealta, sellaiseen olisikin mahtavaa osallistua! Ja sama juttu – Gambiaa en aiemmin ollut ajatellut matkakohteena, mutta nyt kokemukseni perusteella suosittelen maata jatkossa myös muillekin. 🙂

  • Reply
    Laura/My post-University life
    19.2.2016 at 10:34

    Voi vitsit näitä kuvien värejä! Upeaa väriloistoa verrattuna tähän pohjoisen pallonpuoliskon talveen! Ida ja hänen B&B pitää pitää mielessä, täältä Briteistä saa aika helpoja reissuja Gambiaan joten se on kyllä to go-listalla jossain vaiheessa!

    • Reply
      Anna-Katri
      19.2.2016 at 11:48

      No joo, nuo Afrikan värit on kyllä aivan mielettömiä! Idan B&B oli kyllä super ihana, ja tuon lisäksi hänellä oli kehitteillä myös toisaalla sijaitseva vastaava majapaikka, eli kannattaa ehdottomasti kysellä majoitusvaihtoehtoja häneltä jos päädyt Gambiaan suuntaamaan. 🙂

  • Reply
    Rva Kepponen
    20.2.2016 at 13:08

    Onpa hienoja ja värikylläisiä kuvia. Kokkauskurssi kuulostaa ihanalta ja hyvä tapa tukea paikallista naista.

    • Reply
      Anna-Katri
      27.2.2016 at 13:19

      Afrikassa saa kyllä aivan mielettömiä kuvia juuri noiden värien vuoksi! Kokkauskurssia suosittelen kyllä ehdottomasti muillekin matkailijoille.

  • Reply
    k
    20.2.2016 at 14:07

    Upeaita värejä ja kuvia. Tälläisia tavannomaisista turismirysämatkailusta poikkeavia postauksia kiva lukea. Toi naisellinen afrikkalainen perinnepuku pukee suakin erittäin hyvin!
    Miksi suomalaisetkin eivät voisi uskaltaa käyttää enemmän värejä talvellakin. Pakkoko se on aina pimeinpävä vuoden aikoina kaikkien kulkea mustissa ja vain siis fifty shades of gray väriskaalassa, kuin hautajaisiin menossa. Värit kyllä niin piristää päivää olisi sitten vuodenaika tai maanosa mikä tahnsa.

    • Reply
      Anna-Katri
      27.2.2016 at 13:15

      Pidän myös itsekin siitä, että välillä pääsen tarjoilemaan blogissani tällaisia ei niin perinteisiä matkatarinoita. 🙂 Ja tuo perinnepuku oli kyllä ihan superkaunis, ja varmasti jos olisin paikanpäällä ollut pidempäänkin olisin voinut hankkia yhden noista Idan siskon upeista luomuksista. Suomessa ollessa taas ei kyllä mitenkään osaisi käyttää värejä, mutta tuolla ollessa ne kuuluivat asiaa eivätkä tuntuneet yhtään liian räikeiltä.

  • Reply
    NannaK
    21.2.2016 at 17:02

    Tanji on aivan valloittava kylä, olin siellä pari vuotta sitten töissä koulussa 🙂 harmi vain että kalaa ei meinaa riittää kyläläisille sillä melkein kaikki menee vientiin..

    • Reply
      Anna-Katri
      27.2.2016 at 13:13

      Sinulla on varmasti ollut aivan huikea kokemus, kun olet asunut tuolla! Ja saman kuulin, että valitettavasti kansainväliset kalastusalukset vievät paikallisten kalasaaliin… tylsää!

Leave a Reply