Maailmanympärimatka Vietnam

Hoi An ja hullu pyöränainen punaisessa mekossa

Halong Bayn jälkeen otin suunnan kohti Vietnamin kauneimpia rantoja, Hoi Anin kaupunkiin. Sitä en kuitenkaan tiennyt, että pitkien hiekkarantojen lisäksi Hoi Anin kaupunki on mitä viihtyisin! Poissa ovat Aasian suurkaupungeille tyypilliset ruuhkautuneet kadut ja vaarallinen moottoripyöräliikenne, ja tilalla on uneliaan pikkukaupungin tuntua. Pyörällä täällä pääsee polkemaan lähes joka paikkaan ja eikä täällä tarvitse pelätä henkensä tai edes käsilaukkunsa puolesta. Kaupunki on täynnä trendikäitä pieniä kahviloita, kotikutoisia ravintoloita, edullisia homestay-majapaikkoja ja niin vaatteita kuin vaikka kenkiäkin kustomoivia räätäliliikkeitä. Paikalliset ovat hymyileviä ja ystävällisiä, täällä todellakin otetaan vieraat ilolla vastaan.

Oma majapaikkani Camellia Homestay oli hyvä esimerkki tästä. Perheen kodista löytyy vain neljä huonetta, mutta ylläpito on parempaa kuin luksushotellissa! Minusta pidettiin aivan superhyvää huolta, ja alkuperäisistä suunnitelmistani poiketen, päädyinkin jokaisena kolmena iltana istumaan illalliselle perheen kanssa. Eteeni kannettiin niin äidin tekemää porsasnuudelikeittoa ja kevätkääryleitä kuin isän grillaamia herkkuja. Vielä kun käteeni sujautettiin kylmä Larue-olut, olin häkeltyä heidän vieraanvaraisuudestaan.

Päivisin sain käyttööni majapaikan pyörän, jolla sinkutinkin helteestä huolimatta ympäri kaupunkia. Ja mitä kovempaa pyörällä ajoin, sitä parempi ilmastointi kulkupelissäni oli. Hahha!  Onneksi sentään tämä taito ei taida koskaan hävitä, mielessä on nimittäin myös se huvittava skootteriretki Moorealla, jonka vuoksi halusin Hoi Anissa valita alleni tavallisen pyörän moottorilla varustettujen sijaan. Käsilaukku vain etukoriin ja helmat hulmuten kohti keskustan vanhoja kortteleita! Pikkukatuja kiitäessäni en voinut olla hymyilemättä ohi kulkeville ihmisille, silläkin uhalla, että saisin hullun pyöränaisen leiman. Blogin otsikko muuten ei liity tapaukseen, vaan se on alkujaan Balin Gili Airiltä kun matkaystäväni Maiju ajoi saarta pyörällä ympäri punainen mekko päällään ja italialainen Pietro alkoi kutsumaan häntä crazy biking lady with red dress -lempinimellä. Tosin itsellenikin sattui näille pyöräretkille sattumalta punainen mekko päälle, onneksi Pietro ei ollut näitä kaahailuja todistamassa. 😀

Hoi Anin vanhan keskustan kaduilla sentään maltoin laittaa pyörän parkkiin ja suunnata tutkimusmatkalle ihan jalkaisin. Näin pystyin paremmin pysähtelemään ihastelemaan kaupungin vanhoja rakennuksia, niiden sisältä löytyviä viehättäviä kahviloita ja pikkuputiikkeja, eläväisiä markkinoita sekä lähes jokaiselta kadun pätkältä löytyviä erivärisiä lyhtyjä. Hoi An onkin tunnettu joka kuukauden 14. päivä järjestettävistä vanhankaupungin juhlista, jolloin illan pimetessä muut valot sammutetaan ja kadut valaistaan sadoilla lyhdyillä. Olisinpa ollut täällä juhlan aikaan, sillä jo nyt ihan keskipäivälläkin kaupunki lyhtykoristeineen näytti todella kauniilta!

Isoja paperilyhtyjä en sentään päätynyt täältä ostamaan, vaikka niitä ostoskaduilla hipelöinkin harkitseva ilme kasvoillani. Niiden sijaan päädyin kuitenkin ostamaan useamman kustomoidun mekon sekä sandaalit, ja voi taivas kuinka ihana olikaan päästä uudistamaan matkagarderobia edullisesti! Tosin nyt rinkka tuntuu yllättävän painavalta, mutta ehkä näin matkan loppukuukausina se voidaan jo antaa anteeksi…

Seuraavana suuntaankin sitten Hoi Anin kuuluisilla rannoille, sieltä tunnelmia pian luvassa!

You Might Also Like

2 kommenttia

  • Reply
    Tuuli
    29.5.2017 at 19:20

    Olen lukenut erityisellä mielenkiinnolla Vietnamin osiota, tarkoitus olisi mennä ensi talvena noihin maisemiin kiertelemään. Oletko maistanut sellaista ihanaa valkoista hedelmäsmoothieta mang cau (oka-annoona) – hedelmästä?

    • Reply
      Anna-Katri
      11.6.2017 at 08:28

      Oi, Vietnam oli ihana! Ehdottomasti kannattaa siis sinne mennä kiertelemään vaikka pidemmäksi aikaa! Ja en tainnut kuullakaan tuosta smoothiesta, kuulostaa herkulliselta. 🙂

    Jätä kommentti