Menu
Maailmanympärimatka / Uusi-Seelanti

Hyvästit Uudelle Seelannille

Istun tällä hetkellä Wellingtonin pienellä lentokentällä, ja odotan lentoa Aucklandiin, josta matka jatkuu jo huomenna eteenpäin, kohti uutta maata. Pakko tunnustaa, että en ehkä ole koskaan ennen ollut matkalla ollessa niin tyytyväinen, että matka jatkuu. Itseasiassa olen oikeastaan odottanut hyvästien sanomista Uudelle Seelannille jo viimeisen viikon ajan. Älkää käsittäkö väärin, olen kyllä nauttinut matkasta ja erityisesti matkalla olosta, mutta Uusi Seelanti on vain valitettavasti ollut minulle pienoinen pettymys.

En ehkä osaa luetella niitä kaikkia syitä miksi näin on, sillä luulen sen vain olevan kokonaisvaltainen fiilis, jonka joku maa saa aikaan, siellä matkatessaan.

  • Ehkä ennen matkaa tänne minulla oli liian suuret odotukset tästä maasta, jota niin moni oli hehkuttanut yhdeksi maailman parhaimmaksi matkailumaaksi.
  • Ehkä Uuden Seelannin kauniissa maisemassa oli liian paljon samoja piirteitä kuin mitä olen jo aiemmin päässyt näkemään – kumpuilevia peltomaisemia, vapaana laiduntavia lampaita, jyrkkiä kalliorinteitä, rönsyileviä sademetsiä, viiniviljelmiä, lumihuippuisia vuoria, jäätikköalueita, turkooseja merenrantapoukamia, huimia aktiviteettejä.
  • Ehkä koko maa oli makuuni liian turistisoitunut, lähes joka paikassa vastaan tuli aamun asti bilettäviä hädintuskin parikymppisiä reppureissajia – ellei sitten koko maata vaivannut jonkinlainen takapajuisuus ja uneliaisuus.
  • Ehkä maan perinteet tai ennen kukoistanut maori-kulttuuri eivät nousseet esiin sillä tavoin kuin toivoin, ja tuntuikin, että pelkästään Pääsiäissaaren pääkadulla kävellessä pääsin näkemään enemmän maorilaisuutta kuin Uudessa Seelannissa.
  • Ehkä muutamat ei niin onnistuneet reissukokemukset saivat koko reissuseurueemme mielen reissun loppua kohden negatiivisemmaksi kuin olisi ollut tarpeen, emmekä osanneet nauttia matkasta täysillä – ryhmässä kun fiilikset helposti tarttuvat matkailijalta toiselle.
  • Ehkä maan hintataso oli budjettimatkaani nähden liian korkea, mikä välillä harmitti. Lisäksi monen aktiviteetin kohdalla tuntui valitettavasti siltä, etten oikeasti saanut rahoilleni vastinetta – jossakin muualla olisin samalla summalla päässyt kokemaan aivan eritasoisia juttuja.
  • Tai ehkä sittenkin isoin syy oli G-Adventuresin kiertomatkan opas – tämä oli hänen viimeinen reissu G-Adventuresin palkkalistoilla, mikä näkyi hänen asenteessaan ja välinpitämättömyydessään. Hänellä ei ollut intressiä antaa matkailijoille juuri sitä pientä ekstraa, mitä kokenut ja maastaan ylpeä opas yleensä pystyy kiertomatkoihin tarjoamaan. Jotkut päivät tuntuivat todellakin vain ajan ja rahan haaskaukselta hänen seurassaan.

Toki varmasti tämän reilun kolmen viikon Uuden Seelannin kierroksen jälkeen minun on aika katsoa peiliin – miettiä, oliko syy pelkästään maan tai yllä listaamieni asioiden, vai olisinko voinut itse tehdä jotain toisin…

Mutta ymmärrän kyllä, miksi Uudelle Seelannille löytyy omat faninsa. Se on helppo ja turvallinen maa matkustaa, ja sieltä löytyy kaikki mahdollinen turistin tarpeiden tyydyttämiseksi. Pieni maa kätkee sisäänsä hyvin erilaisia paikkoja, joten yhden matkan aikana pääsee näkemään ja kokemaan hurjasti. Sanoisinkin, että Uusi Seelanti on unelmakohde juuri niille, jotka ovat suunnittelemassa ensimmäistä kaukomatkaansa, mutta eivät halua lähteä seikkailuun hankalampiin kohteisiin, kuten vaikkapa Etelä-Amerikkaan. Toki myös pitkään reissussa olevat rinkkamatkailijat saattavat pitää Uudesta Seelannista juuri sen kodinomaisuuden vuoksi: eri maiden ja kulttuurien kokemisen jälkeen Uudessa Seelannissa on ripaus samaa tuntua kuin Suomessa – sen luonnossa kulkiessa saa hengähtää.

Löytyykö sieltä muuten Uuden Seelannin faneja? Kertokaa ihmeessä, mitkä teidän mielestä oli maan parasta antia! Entä löytyykö sieltä joku muukin, jota Uusi Seelanti ei sytyttänyt niin kuin ennen matkaa olisi toivonut?

About Author

Seikkailumatkailija ja palkittu matkailuvaikuttaja. Suomen ensimmäinen kaikissa maailman maissa käynyt nainen. Käytynä 197/197 maata ja kaikki maanosat.

18 Comments

  • Hanna/ Ranskatar reissaa
    6.3.2017 at 12:56

    Mulle jäi juurikin samat fiilikset Uudesta-Seelanista! Olin odottanut maalta ihan kamalasti, kun kaikki olivat sitä niin kehuneet, mutta sitten päällimmäinen tunne oli juuri pieni pettymys. Olihan se luonto upea, mutta oltiin nähty paljon upeaa luontoa jo Etelä-Amerikassa. Ja maksullisissa aktiviteeteissä vaivasi tuo, ettei rahoilleen ihan saanut vastinetta, kun hinnat olivat ihan pilvissä. Uskon, että Uusi-Seelanti olisi parempi kokemus, jos sinne reissaisi suoraan Suomesta eikä olisi vastaavia paikkoja niin paljoa etukäteen nähnyt. Meillä iski juuri tuossa kohtaa maailmanympärimatkaa matkaväsymys, eikä osattu nauttia upeasta maasta kunnolla. Jäi myös jotenkin sellainen fiilis, että Uudessa-Seelannissa ei turisteja otettu ihan avosylin vastaan, vaan ennemmin paikalliset olivat vähän kyllästyneitä matkalaisiin.

    Reply
    • Anna-Katri
      14.3.2017 at 03:50

      Huojentavaa kuulla, etten ole tuntemusteni kanssa yksin – paljon samoja seikkoja sinäkin olet huomannut siellä matkatessa. Ja uskon tähän isoimman syyn olevan juuri tuon, että muualla, erityisesti Etelä-Amerikassa vastaan on tullut vieläkin hienompia maisemia! Sen jälkeen on hankala laittaa paremmaksi. 🙂

      Reply
  • Susanna
    6.3.2017 at 23:53

    Hyvää reissunjatkoa!
    ymmärrän, minunkin mielestäni Uutta Seelantia on hehkutettu todella paljon, mutta ainakaan kuvien tai videoiden perusteella siitä ei tulisi uutta suosikkikohdettani. Hienoa siellä kyllä on ja tietysti paljon myös plussaa antaisin merestä ja luonnosta. Minua miellyttää ehkä eniten kuitenkin trooppiset/subtrooppiset kohteet. Oikeastaan sellaisia kohteita joissa on ihan kiva käydä, mutta joista ei tule uusia supersuosikkeja, on aika paljon

    Reply
    • Anna-Katri
      14.3.2017 at 03:47

      Matkakohteet tulevat kyllä varmasti aina jakamaan mielipiteitä, toinen tykkää toisesta ja niin edelleen. 🙂 Itsenikin mielestä maassa parasta oli juuri luonto, ja kauniit, erilaiset maisemat. Ja itseasiassa Uudesta Seelannista voi myös löytää sademetsiä, esim. täällä juttua:
      https://adalminasadventures.com/punakaiki-jurassic-parkin-maisemissa/

      Reply
  • Terkkuja Ninety Mile Beachiltä ihan pohjoiskärjestä! Meidän maailmanympärimatkan 4. “Legi” ja samalla 4.matkakuukausi Karibian, Väli-Amerikan ja Etelä-Amerikan jälkeen on juurikin täällä Uudessa-Seelannissa. Näin 5 vuorokauden jälkeen olemme aivan hullaantuneita ja rentoutuneita maahan kaiken em kohteiden jälkeen. Juurikin melko tuttu yhteiskunta (etenkin Jenkkilässä asuneena), huikeat maisemat ja paikkojen siisteys vaikuttavat positiivisesti. Matkustamme 1,5 vkoa pohjoissaarta pikkuautolla ja 2,5 vkoa eteläsaarta asuntoautolla – eniten omissa oloissamme perheenä ja tietenkin leirintäalueilla muiden porukoiden kanssa. opastetut retket meiltä jää vähemmälle, mutta vastaavasti omatoimisesti vaikuttaa helpolta järjestää ja toteuttaa. Nyt juuri on huippusesonki hiljentynyt, joten ehkäpä paikalliset jaksavat taas vähän paremmin meitä turisteja? Ainakin meille on kaikki olleet todella ystävällisiä ja käyvät aitoja keskusteluja pelkän muodollisuuden lisäksi. Tosin pari keskariakin on liikeenteessä saatu kun vasemmanpuoleista ajoa vielä vähän harjoitellaan… Katsotaan miltä tuntuu tuon koko ajan jälkeen, mutta toistaiseksi yhteiskunnan toimivuus ja kaikenlainen puhtaus on meidät vakuuttanut! Lämpimästi suosittelen <3

    Reply
    • Anna-Katri
      14.3.2017 at 03:44

      Uusi-Seelanti tarjoaa kyllä sopivan hengähdyspaikan kaikkien noiden kohteidenne jälkeen! Ja tuo auton&asuntoauton vuokraus on kyllä ihan nappivalinta, uskon että teillä tulee olemaan sillä tavoin matkaten onnistunut matka, kun voi mennä ja pysähdellä siellä missä haluaa. 🙂 Ihanaa matkanjatkoa sinne!

      Reply
  • Fia-Lina
    8.3.2017 at 01:36

    Meille Uusi-Seelanti oli juuri tuollainen “hengähdys” kehitysmaissa reppumatkailun jälkeen. Ollessamme Uudessa-Seelannissa olimme juuri viettäneet 3 kuukautta Afrikkassa ja 2 kuukautta Aasiassa, joten kieltämättä Uudessa-Seelantiin saapuessa tuntui mukavan kotoisalta. Ikävä kuulla, että Uusi-Seelanti jätti ehkä epäonnistuneen ryhmämatkailun vuoksi hieman negatiiviset fiilikset. Itse kyllä Rakastuin Uuden-Seelannin luontoon ja roadtrip oli varmasti yksi parhaita osuuksia maailmanympärysmatkallamme, mutta toisaalta sen kulttuuri ei sykähdyttänyt. Haluan ehkä joku päivä vielä palata Uuteen-Seelantiin, mutta hirveää hinkua ei ole päästä heti takaisin, ehkä joskus 15-20 vuoden päästä hehe ?

    Reply
    • Anna-Katri
      14.3.2017 at 03:42

      Ymmärrän hyvin tuon! Itselleni taas oli jollakin tavalla pienoinen shokki tulla “länsimaiseen kaupunkiin” sitten Helsingistä lähtöni jälkeen! Olen viihtynyt varmaan liiankin hyvin syrjäpoluilla ja eksoottisissa paikoissa. 🙂
      Mutta kuten kirjoittelinkin, voi olla, että minunkin mielipide Uudesta Seelannista olisi voinut olla erilainen, jos olisin päässyt toteuttamaan alkuperäisen haaveeni – huristelemaan sinne tänne campervanilla. Ehkä sitten joskus tämä pitää tehdä! 🙂
      Ihanaa loppumatkaa teille, kuvia olen seuraillut kokoajan Instan puolelta, että missä menette!

      Reply
  • Viherjuuria
    8.3.2017 at 09:38

    Onpa mielenkiintoista lukea rehellistä tilitystä siitä, miksi maa ei sytyttänyt. Mulle jäi aikoinaan Thaimaasta sama olo: kaikki kehuivat ja odotin mielenkiinnolla mutta ei se vain sytyttänyt. Sinne olisi pitänyt matkustaa jo vuosia sitten ennen turistiryntäystä. Täällä Saksassa on menossa todellinen Uuden-Seelannin buumi, eli turisteja varmasti piisaa. Joku joskus sanoi, että Norjassa ja Irlannissa on hyvin samanlaisia maisemia, joten miksi matkustaa niin kauas 😀

    Reply
    • Anna-Katri
      14.3.2017 at 03:40

      Hehhe, saksalaisia tuntui kyllä olevan kaikkialla niin Uudessa-Seelanissa, Fidzillä kuin Australiassa! 😀 Nämä matkakohteiden suosikit jakavat varmasti aina hieman mielipiteitä, mutta onneksi maailmasta löytyy niin monia paikkoja, että jokainen pystyy pienellä etsinnällä löytämään ne omat suosikkinsa, jos uskaltaa hieman poiketa massasta. 🙂

      Reply
  • Pirkko / Meriharakka
    11.3.2017 at 16:49

    Kannattaa myös muistaa, että suomalainen hintataso tarkoittaa paikallisille suomalaista elintasoa. Mielestäni ne, jotka hehkuttavat vaikka Thaimaan edullista hintatasoa sanovat samalla tavallaan, että on oikein, että thaimaalaisella ei ole samoja mahdollisuuksia vaikka matkustaa Suomeen kuin meillä sinne. Uusiseelantilaisilla sen sijaan on kaikki länsimaisten ihmisten mahdollisuudet – ja tämän takia maan hintatasokin on länsimaalainen.

    Reply
    • Anna-Katri
      14.3.2017 at 03:37

      Ymmärrän kyllä pointtisi. Kuitenkin näin pitkällä matkalla ollessa täytyy jostakin penniä venyttää, ja näin ollen ainakin itselleni Uusi-Seelanti ei tuntunut tarjoavan käyttämälleni summalle tarpeeksi vastinetta. Länsimaisessa maassa kun tämän voisi olettaa todennäköisemmin tapahtuvan, kuin taas kehittyvässä maassa.

      Reply
  • Arna / Cocoa etsimässä
    13.3.2017 at 16:17

    Mä olen ollut Uudessa-Seelannissa 16-vuotiaana noin viikon, ja silloin se ei säväyttänyt yhtä paljon kuin Australia, johon hullaannuin ihan täysin. Me ei tosin (muistaakseni) käyty silloin muualla kuin Aucklandissa, Rotoruassa ja siellä yhdessä kiiltomatoluolassa. Okei, kyseisestä matkasta on jo aika paljon aikaa (ihan liian paljon aikaa!), mutta muistan lähinnä sateisen kelin, lammaslaumat ja pellot. Meillä on suunnitelmissa tehdä ensi vuonna alkavalla maailmanympärimatkalla joku vähän pidempi Uuden-Seelannin roadtrip ja pakko myöntää että odotukset on korkealla. Odotan nimenomaan niitä maisemia, vuoria ja jäätiköitä sun muita, joita en ole toistaiseksi nähnyt muualla. Saa nähdä miten käy, voi olla että hullaannutaan tai sitten ei hullaannuta :). On kyllä ihan tervettä lukea välillä näitä eriäviäkin mielipiteitä, koska niinhän se on, että ei kaikki voi tykätä kaikesta.

    Reply
    • Anna-Katri
      14.3.2017 at 03:27

      Joo, suosittelen ehdottomasti vuokraamaan auton / campervanin ja huristelemaan sillä ympäri maata! Huomasin matkan varrella monen monta kiinnostavaa paikkaa, johon olisi voinut omalla autolla pysähtyä, ja toisaalta taas omatoimisesti reissaten olisi voinut nostaa kytkintä heti kun alkoi jokin paikka kyllästyttämään. 🙂 Ja totta, jotkut maat varmasti tulevat aina olemaan niitä suuren yleisön suosikkeja, ja onneksi jokaiselle löytyy jotakin tästä isosta maailmasta. 🙂 Ihanaa matkan suunnittelua ja odotusta teille! <3

      Reply
  • Anu
    14.3.2017 at 09:45

    Kurjaa, että Uuden-Seelannin reissu ei ollut sitä mitä odotit. Välillä näitä huteja tulee itsekullekin. Mua nyt lähinnä mietityttää, kun GA:n kiertomatkasta jäi huono maku. Varasin nimittäin toukokuulle ko. firman kiertomatkan jenkkeihin, en ole koskaan ollut heidän matkallaan. Kaverini kyllä kehui omia GA-matkoja (mm. Uudessa-Seelannissa), mutta toki näissäkin on varmasti isoja eroja. Toivotaan että saan rahoilleni vastinetta, sillä eihän nämä reissut kovin halpoja ole… Mukavaa matkan jatkoa ja onnistuneempia kokemuksia sulle!

    Reply
    • Anna-Katri
      14.3.2017 at 10:39

      Moikka, itselläni tämä oli kuudes G-Adventuresin kiertomatka ja kaikki aiemmat ovat olleet aivan mielettömän hyviä! Sen takia olen varannut heiltä uudelleenkin ja uskaltanut suositella firmaa myös muille. 🙂 Eli uskoisin kyllä reissusi olevan hyvä, itselläni sattui vain huono tuuri oppaan suhteen.
      Ja kiitos matkatoivotuksista – näin pitkällä matkalla myös vastoinkäymisiä toki tulee, eteenpäin on vain jatkettava hymy huulilla. 🙂

      Reply
  • piia
    16.3.2017 at 13:12

    Hei,
    tosi harmi että NZ jätti sulle pienen pettymyksen ja itse nyt harmittelen, etten antanut jotain vinkkejä kun vielä suunnittelit reissuasi. Luulen, että tuo ryhmämatkailu ei ole paras tapa nähdä maata, sillä siinä on koko ajan muiden turistien keskellä aikataulutettuna (en tosin tiedä tarkkaan millainen aikataulu oli). Todella harmi myös, että sattui epämotivoitunut opas. Olen itse asunut Wellingtonissa reilun vuoden 2011-2012 enkä oikeastaan ikinä kokenut, että ympärillä olisi liikaa turisteja, vaikka asumisaikana maassa järjestettiin rugbyn MM-kisat, jotka ainakin hetkellisesti lisäsivät turisten määrää. Voi tietysti olla, että asiat ovat muuttuneet paljonkin viimeisinä vuosina ja ehkä silloin keskiarvoisesti oli turisteja vähemmin Christchurchin maanjäristyksen vuoksi. Se on totta, että omalla autolla liikkuminen maassa on helpointa, mutta useita reissuja toteutin kyllä ihan lento-, bussi- ja junamatkailuna. Hyvää loppumatkaa kuitenkin!

    Reply
    • Anna-Katri
      21.3.2017 at 06:25

      Alunperin minulla olikin haaveena reissata maata ympäri campervanilla, mutta koska reissutoveria ei mukana ollut, en halunnut lopulta lähteä yksin autoilemaan (yksinäistä ja kallista puuhaa). Vaihtoehto olisi toki ollut bookata “hop on – hop off” bussiliput ja huristaa siten maata ympäri. Jostakin syystä kuvittelin kuitenkin ryhmämatkan antavan reissuun enemmän sisältöä, kuten aiemmilla toureilla, mutta nyt jouduin valitettavasti pettymään. Mutta kaikesta oppii! 🙂

      Reply

Leave a Reply