Itä-Eurooppa ja Balkan 2015

Interrail Itä-Euroopassa – Junassa on tunnelmaa

InterrailEilen hyppäsin Prahasta Interrail-passini turvin junaan ja otin suunnan kohti Slovakian pääkaupunkia Bratislavaa. Aiemmasta tiedosta poiketen, lippuni olikin kirjattu kakkosluokkaan ja vaikka tovin harmittelin tätä VR:n kömmähdystä Suomen päässä, niin jälkikäteen en olisi voinut olla tyytyväisempi junamatkaan ja istumapaikkaani. En tiedä mistä sanonta juontaa juurensa, mutta voin hyvin yhtyä siihen, että tässä junassa oli tunnelma kohdillaan.

Interrail InterrailNoin neljän tunnin junamatka sujui nopeasti, sillä siitä piti huolen samaan junahyttiini sattuneet muut matkalaiset. Kakkosluokassa yhteen hyttiin mahtuu yhteensä kuusi matkustajaa, ja penkkirivit olivat ainakin kohdalleni sattuneessa junassa varsin tilavat. Hytin yhteishenkeä päästiin testaamaan jo heti alkuun, kun yhteisvoimin ahdoimme matkatavaroitamme ylähyllyille. Kun tästä oli suoriuduttu kunnialla, pystyikin hyvin aloittamaan keskustelut uusien matkakavereiden kanssa ja tätä höpinää jatkoimmekin koko matkan. Hytissä kanssani matkusti juuri yliopistosta valmistunut pariskunta Kaliforniasta, jotka olivat reissanneet Euroopassa kolmisen viikkoa ja olivat juuri matkalla viimeiseen kohteeseensa Budabestiin ennen kotiin paluuta. Eniten juttelin vastapäätäni istuneen Slovakian syntyperää olevan naisen kanssa, joka oli Au pair -vuosiensa jälkeen päätynyt töihin Grönlantiin ja oli nyt matkalla kotiinsa katsomaan sairasta isäänsä. Lisäksi hytissä oli slovakialainen mummo, joka tosin asui aviomiehensä kanssa Tsekeissä. Hän ei osannut englantia, mitä harmittelikin useaan otteeseen, ettei voinut osallistua keskusteluihimme muuten kuin tulkkauksen kautta. Hän kuitenkin kertoi paljon mielenkiintoisia juttuja muun muassa siitä, kuinka Tsekkoslovakian hajoaminen oli muuttanut elämää täällä.

Interrail InterrailYksi parhaimpia puolia yksin matkustamisessa varmasti onkin uudet tuttavuudet ja mielestäni on aivan todella kiehtovaa tavata uusia ihmisiä sekä päästä kuulemaan heidän elämäntarinaansa, matkatarinoista puhumattakaan. Samalla kun maisemat vilistävät silmistä, voi pieneksi hetkeksi uppoutua kuuntelemaan mitä huikeampia tarinoita, niin elämän iloja kuin surujakin, mutta ennen kaikkea jaksan kerta toisensa jälkeen hurmaantua siitä, kuinka ystävällisiä ja avoimia ihmiset matkaillessaan ovat. Uskonkin, että juuri näiden hyttikavereideni vuoksi, tämä junamatka jää mieleeni vielä pitkäksi aikaa.

You Might Also Like

6 kommenttia

  • Reply
    Susanna
    15.7.2015 at 21:56

    Kivalta kuulostaa!:)
    minä olin kerran Italiassa junassa jossa oli samassa istumapaikassa virolainen (Suomessa opiskellut mutta nykyisin Pariisissa asuva) nainen, venäläinen nainen ja ranskalais-italialainen mies. Yleensä kukaan ei ymmärrä suomea, mutta sillä kertaa virolainen ymmärsi. Kerran näin junassa myös Amalfilta kotoisin olevan vanhemman naisen joka alkoi junassa tarjota minulle karkkeja, hän oli niin kohtelias ettei kehdannut yksin vain alkaa ahmia karkkejaan junassa. Tällainen vieraanvaraisuus on hienoa. Maisemiin liittyen junista on ollut kiva bongata esim. järviä, merta, vuoria ja linnoja. Ehkä ikimuistoisin pariskunta junassa olivat kumminkin yksi reppureissaajamies Italiassa ja hänen melko väsynyt ja reissailuun nuutunut vaimonsa. Reppureissaajamies alkoi iloisena ja innoissaan kertoa minulle miten upea kohde Ponzan saari on ja että siellä on paljon metsää. Lopulta kun olin jo jäämässä junasta pois niin hän jopa kaivoi repustaan Ponzan saarta esittävän palapelin.

    Hyvää reissunjatkoa!

    • Reply
      Anna-Katri
      17.7.2015 at 08:41

      Tällaiset kohtaamiset matkalla on kyllä varmasti aina niitä, jotka jäävät eniten mieleen ja jotka tekevät matkasta aivan erilaisen kokemuksen. Kiitos, että jaoit nämä kertomukset matkastasi! Ja totta on myös että junalla reissatessa pääsee näkemään maisemia aivan eri tavalla kuin lentokoneesta ja lentokentiltä käsin – täytyy kyllä jatkossakin selvittää muitakin kulkuvaihtoehtoja paikasta toiseen kuin vain ottaa ne ”helpot” lennot.
      Ja kiitos reissutoivotuksista – olen juuri lähdössä kierrokselle Budapestisissä. 🙂 Mukavia kesäpäiviä sinne!

  • Reply
    Kirsikka
    17.7.2015 at 16:05

    Minäkin tykkään reissata Euroopassa junassa ja sieltä näkee niin paljon ja just se kun tapaa mielenkiintoisia ihmisiä ja matka kuluu joutuisasti. Suomessa harvemmin junassa puhellaan ventovieraille. Tosin sitä jutustelua juuri edes auttaa, että ne Euroopan junat on sitä loossityyppistä, jossa istutaan pienenä ryhmänä naamat vastakkain. Suomalaiset tosin olisivat kyseisessä tilanteessa vain kiusaantuneita.
    Jos haluat kuunnella musiikkia ( siis lähinnä live klassista musiikkia) syödessäsi, stiä tarjoaa monet ravintolat Budapestissä. Muistaakseni yksi oli Matyas keller tai joku vastaava lähellä Tonavaa, jossa illallista viihdytti mustalaisorkesteri.

    • Reply
      Anna-Katri
      21.7.2015 at 18:49

      Kieltämättä suomalaiset on usein hieman hiljaisempaa matkaseuraa ja varmasti vaikutusta on myös sillä istutaanko peräkkäin vai vastakkain 🙂
      Ja kiitos vinkistä Budapestiin! Vaikken ehtinyt tuossa paikassa vierailla, laitoin myös merkille että Budapest oli pullollaan live-musiikkia! Aivan ihana kaupunki!

  • Reply
    Milla - Pingviinimatkat
    21.7.2015 at 09:27

    Junassa on todellakin tunnelmaa! Omista kahdesta reilistäni on jo yli kymmenen vuotta (apua..), mutta vieläkin niiden reissujen ansiosta teen Euroopassa matkani mieluiten junalla jo ihan fiilistelyn vuoksi. Kanssamatkustajien kanssa käydyt keskustelut on ihan parhautta. Mahtava palata omiinkin muistoihin tämän postauksen myötä. Onneksi tosiaan VR kämmäsi, niin pääset kokemaan fiiliksen tuolla 2.luokassa. Mahtavaa matkan jatkoa!

    • Reply
      Anna-Katri
      21.7.2015 at 18:51

      Voin vain kuvitella, millaiset seikkailut sinulla onkaan ollut silloin aikanaan interraililla – ja ihanaa, että niitä voi nyt myöhemminkin toteuttaa uudelleen vaikka ihan vain fiilistelyn vuoksi. 🙂
      Ja tosiaan olen tyytyväinen tästä lippujen vaihtumisesta, sillä näin pääsin kyllä tapaamaan ihan huikeita kanssamatkustajia. Varsinkin matka Budapestistä Belgradiin oli varsin eksoottinen, ja ajattelin kirjoittaa niistä matkatarinoista (ja matkaseurasta) vielä ihan oman erillisen postauksen. 🙂
      Kiitos matkatoivotuksista – ihanaa kesää sinulle!

    Jätä kommentti