Itä-Afrikka 2013 Kenia

Kenia – Telttailua luonnon keskellä

29.7.2016

Ruandan sumuisilta vuorilta suuntasin aamuvarhaisella Kigalin lentokentälle ja hurautin sieltä nopealla lennolla Kenian Nairobiin. Afrikan seikkailuni ei suinkaan vielä olisi loppumassa, vaikka yksi osio siitä tuli päätökseen Ugandan ja Ruandan gorillakokemusten jälkeen. Seuraavaksi lähtisin kokemaan Kenian ja Tansanian kuuluisat luonnonpuistot sekä toivonmukaan näkemään jo kauan odottamani Big 5:n luonnossa – eli leijonan, leopardin, sarvikuonon, elefantin ja afrikanpuhvelin. Ja tottakai haluaisin myös nähdä seepran, kirahvin ja virtahevon, muista eläimistä ja linnuista puhumattakaan, sillä Itä-Afrikan tasangot jos mitkä ovat yksi maailman parhaimpia paikkoja eläinten bongailuun.

Mutta ennen suuria safarikokemuksia minun tulisi selvitä yhdestä ennakkoluulostani: telttailusta luonnonhelmassa. Ennen matkaani nimittäin tuskailin useammat viikot Itä-Afrikan suolaisten safarihintojen parissa ja välillä vaikuttikin siltä, etten ehkä voisikaan lähteä toteuttamaan safariunelmiani yksin, kun joutuisin maksamaan itse niin kuskin, oppaan, auton kuin ökyhintaiset lodgeyötkin. Onneksi lopulta löysin Kilroyn kautta G-Adventuresin järjestämän seikkailupaketin, jonka kulut olivat varsin maltilliset. Mihin tosin vaikutti se seikka, että matkan aikana joutuisin nukkumaan itse pystyttämässäni teltassa afrikkalaisilla alkeellisilla leirintäalueilla ja osallistumaan vuorollani ryhmän aterioiden valmistukseen. Päätin kuitenkin, että kaikkea on elämän aikana kokeiltava ainakin kerran, ja jos tämä 10 päivän seikkailukokemus olisi minulle liikaa, tietäisinpä ainakin seuraaville matkoilleni suunnitella jotain muuta.

IMG_5375_Kenia IMG_5379_Kenia IMG_5390_Kenia IMG_5420_Kenia IMG_5432_Kenia IMG_5446_KeniaIMG_5482_KeniaIMG_5493_Kenia IMG_5381_KeniaIMG_5500_Kenia IMG_5538_Kenia IMG_5459_KeniaIMG_5524_Kenia

Ensimmäinen yö luonnonpuistossa

Nairobissa vietetyn yön jälkeen olikin aika heittää rinkka overland truckin kyytiin ja tutustua uusiin matkakavereihini. Lyhyen opastuksen jälkeen otimme suunnan kohti ensimmäistä kohdettamme, Lake Nakurun luonnonpuistoa. Luonnonpuiston laitamilla rekka laitettiin parkkiin ja pääsin ensimmäisen haasteen pariin: teltan pystyttämiseen. Onneksi reissussa oli eräs toinenkin yksin matkalla oleva, niinpä yhteistuumin autoimme toinen toistamme telttojen kokoamisessa, sillä en ollut koskaan aiemmin sellaista tehnyt. Kun telttaleiri oli pystytetty ja lounas nautittu, oli aika suunnata ensimmäiselle safarille! Vaikka etukäteen tiesinkin reissun ensimmäisten luonnonpuistojen kalpenevan isompien Masai Maran ja Serengetin rinnalla, riitti Lake Nakurussakin näkemistä ensikertalaiselle ihan riittämiin! Silmät pyöreinä tuojottelin autosta pulskia seepralaumoja, kymmenpäisiä puhveliyhdyskuntia, tien yli loikkivia antilooppeja ja puissa kiikkuvia apinoita. Illan jo hämärtyessä esiin marssi vielä sarvikuonoperhe ja paluumatkalla heinikosta paikallistettiin leijonapariskunta. Varsin onnistunut safari siis!

Illan pimetessä palasimme leiriimme, ja kieltämättä, kun pelkän otsalampun valossa yritin suoriutua iltapuuhista, mieleeni hiipi pieni pelko siitä, miten ihmeessä selviäisin tällaisissa olosuhteissa kymmenen päivää. Makuupussi tuntui ahdistavalta ja säpsähtelin yön aikana hereille tämän tästä. Jossakin vaiheessa ulkoa kantautui seeprojen korviavihlova kiljunta, jolloin viimeistään ymmärsin olevani ihan oikeasti viettämässä yötä keskellä villiä luontoa. Samalla toivoin todella, etteivät leijonat löytäisi yön aikana leiriimme. Ei puhettakaan, että poistuisin teltastani vaikka vessahätä iskisi yön aikana.

IMG_5660_Kenia IMG_5545_KeniaIMG_5673_KeniaIMG_5567_KeniaIMG_5539_KeniaIMG_5556_KeniaIMG_5542_KeniaIMG_5637_kenia

Totuttelua leirielämään

Seuraavana aamuna kömmin väsyneenä ulos teltastani, mutta silti huonosti nukutun yön jälkeen täytyi vielä kunnialla purkaa teltta ja hoitaa aamiaisjärjestelyt ennen kuin matka jatkuisi. Seuraava kohde Lake Naivasha ja sen leirintäalue vaikutti onneksi heti ensivilkaisulla paljon viihtyisämmältä paikalta kuin edellinen, ja päättäväisesti pystytin lähes omatoimisesti telttani kauniille paikalle järvimaisemiin. Aamun väsymys unohtui lopulta siinä vaiheessa, kun kuulin, että iltapäivän aktiviteettinä voisi osallistua kävellen toteutettavalla safarille, sillä kissaeläimiä tässä luonnonpuistossa ei olisi. Sinne siis! Pensasmaisella tasangolla kävellessä ensimmäisenä vastaan löntysteli pitkäkaulainen kirahvi! Ja kohta toinen ja kolmas! Huh, miten isoilta ne näyttivätkään aivan lähietäisyydeltä! Kirahvien lisäksi ohi kulkevia seepralaumoja olisin voinut ihastella vaikka kuinka kauan, ja onneksi muutama uteliaampi yksilö jäi aivan viereen mutustelemaan ruohikkoa. Samalla huomasin, kuinka erilaiset piirteet seeproilla on ja niiden ilmeet vaihtelivat aivan kuin hevosillakin. Kirahvien ja seeprojen tarkkailun lomassa jouduimme välillä pälyilemään kauempana laiduntavan puhvelilauman suuntaan. Niiden lähelle ei kannattaisi mennä, sillä välillä agressiivisesti käyttäytyvät puhvelit tappavat afrikassa vuosittain useita ihmisiä. Onneksi puhvelit näyttivät tällä kertaa vain nauttivan mutakylvyistä, joten saimme kulkea puistossa rauhassa.

Takaisin leiriin palasimme auringon jo laskiessa järven taa. Viilenevässä yössä lämmitin itselleni kupillisen kaakaota ja kun istahdin sitä juomaan nuotion ääreen alkoi telttayhdyskuntamme takaa kuulua röhkinnän tapaista ääntä. Ryntäsimme katsomaan, ja taskulampun valokeilaan osui jättikokoinen virtahepo, joka mutusteli suurella ruokahalulla rantapenkereen kasveja. Samalla sain kuulla, että teltta-aluettamme kiertää tukeva sähköaita, jonka pitäisi pitää vertahevot loitolla leiristämme. Toivoin todella, etteivät Afrikan kuuluisat sähkökatkot osuisi leiriimme yön aikana ja eivätkä pulleat virtahevot ryntäisi leiriimme, – ne kun ovat tilastojen valossa Afrikan vaarallisin eläin hyökkäillessään agressiivisesti ihmisten kimppuun. Eläinten vuoksi teltoissa ei saanut säilyttää yöaikaan mitään syötävää, vaan eväät piilotettiin rekan uumeniin turvaan.

Kun virtahepo oli iltapalansa syönyt ja katosi järvelle, suuntasin leirintäalueen laitamalle suihkuun. Samalla kun hätääntyneenä huomasin, ettei suihkukopissa ollut kattoa, huomasin myös ensimmäistä kertaa Afrikan tähtitaivaan. Miten upealta se näyttikään täyspimeässä yössä! Kun suihkun hanasta tuli vielä lämmintä vettä edellisen paikan jääkylmän veden sijaan, aloin pikkuhiljaa pitämään tästä leirielämästä luonnonhelmassa. Ei tämä niin kamalaa ollutkaan. Vaikka toki olisin varmasti voinut aloittaa telttailun jostakin helpommasta kohteesta kuin Afrikan luonnonpuistoista…

  • Reply
    Maarit
    31.7.2016 at 17:46

    Hurjan kauniita kuvia, olet nähnyt Nakurussa jo melkoisen kattauksen eläimiä! Minäkin haluaisin joskus Keniaan. Meillä on tänä syksynä tosin hieman samankaltainen kokemus edessä, kun lähdetään kolmeksi viikkoa omatoimisesti Eteläiseen Afrikkaan kiertämään teltta-autolla. Jännittää jo nyt hurjasti, miten leirielämä onnistuu sun muut jutut. Vaatii paljon valmisteluja tuollainen reissu. 🙂

    • Reply
      Anna-Katri
      21.8.2016 at 20:08

      Voi kiitos, kauniit olivat kyllä maisemat mitä kuvata. 🙂 Ja kieltämättä olin itsekin hämmästynyt kuinka paljon eläimiä ekalla safarillani näinkään. Teillä tulee kyllä olemaan aivan mahtava reissu kun pääsette omatoimisesti huristelemaan tuonne – eikä kannata jännittää leirielämää, se oli yllättävän mukavaa vaikka en itse tosiaankaan mikään eräjorma olekaan. 😀 Oikein mukavaa matkaa teille! <3

  • Reply
    Laura
    21.9.2017 at 08:32

    Ihania juttuja! Mua niin kiinnostaisi lähteä kans tuollaiselle Afrikan retkelle. Ajattelin lähteä Kilroyn kautta. Tällä hetkellä siellä on tarjolla vain 14päivän Kenia-Tansania safari tai 8 yön pelkästään Kenian alueelle sijoittuva safari. Jotenkin 14 päivää tuntuu vähän pitkältä, mutta luuletko että kokemus jää vähän vajaaksi ilman Tansania osiota? 🙂

    • Reply
      Laura
      21.9.2017 at 08:34

      Oho siis Kenia-Tansania olikin 12 päivää josta 10 telttaillen. Olikohan sinä sit kuitenkin juuri sillä? 🙂

      • Reply
        Anna-Katri
        21.9.2017 at 17:49

        Kävin kurkkaamassa G-Adventuresin sivuilta, ja niillä ei näytä enää olevan sitä minun tekemään tour-pakettia myynnissä. Suosittelen kyllä ehdottomasti Tansaniaa, siellä Ngorongoro ja Serengeti ovat ihan parhaimpia paikkoja eläinten bongailuun! Ainakin G-Adventuresin sivuilta löytyi 11 päivän vaihtoehto, kannattaa kysyä Kilroylta jos niillä olisi se myynnissä – vaikutti minusta oikein kivalta ohjelmalta:
        https://www.gadventures.com/trips/masai-and-tanzania-camping-safari/DKMT/

        • Reply
          Laura
          24.9.2017 at 11:55

          Kiitos! 🙂 Oliko mielestäsi luonnossa telttaillu turvallista? Miten esim. oli varmistettu ettei vaaralliset eläimet pääse yön aikana teltalle? Entä oliko teillä hyönteisten kanssa ongelmia?

          • Anna-Katri
            24.9.2017 at 12:04

            Kyllä oli turvallista, kun noudatti oppaiden neuvoja. Eläimiä toki joillakin leirintäalueilla pääsee ihan telttojen viereen, ja itselläni tuli muun muassa hyeena suihkuilla vastaan ja yhtenä yönä heräsin virtahevon ruohon rouskutukseen aivan telttani kulmalla. Mutta telttaleirillä parhautta onkin päästä juuri keskelle Afrikan luontoa. Hyönteisten kanssa ei ollut ongelmia, kun muistaa hyttysmyrkyn (kannattaa ostaa paikan päältä, sillä suomalaiset eivät tehoa).

          • Laura
            24.9.2017 at 18:02

            Okei! Kiitos paljon neuvoista 🙂

Leave a Reply