Maailmanympärimatka Matkaunelmia

Lähden unelmieni matkalle maailman ympäri!

3.8.2016

A-K

Olen aloittanut tämän tekstin kirjoittamisen ties kuinka monta kertaa. Välillä olen ollut aivan hurjan innoissani ja halunnut toitottaa uutisen suureen ääneen kaikille, välillä olen jännityksen vallassa vetänyt kaikki ajatukset takaisin itseeni ja alkanut epäröimään. Tätä tunteiden vuoristorataa on jo jatkunut noin reilun vuoden ajan. Tai itseasiassa kyllä ajatukset juontaa loppujen lopuksi jo useiden vuosien päähän jos tarkkoja ollaan. Mistä onkaan kyse? No siitä, että aivan kohta lähden matkalle maailman ympäri!!!

Reilu seitsemän vuotta sitten taisin heittää asian ensimmäistä kertaa ilmaan: olisipa ihana lähteä maailmanympärimatkalle. Mutta se oli silloin sellainen haihatteleva haave – oikeasti ajattelin, että täytyisi varmasti olla miljonääri, että olisi varaa lähteä niin pitkälle matkalle. Puhumattakaan rohkeudesta heittää tuttu ja turvallinen elämän Suomessa taakse ja hypätä kohti tuntematonta. Parempi olisi varmasti hankkia se omakotitalo pihoineen, mennä naimisiin sekä perustaa perhe lapsineen ja koirineen. Ja korkeintaan piipahtaa matkoilla pari kertaa vuodessa. Sehän on sitä normaalia elämää ja perinteistä suomalaista unelmaa, jota pitäisi haluta. Kun myöhemmin erosin silloisesta elämänkumppanistani, heittivät ajatukseni normaalin elämän suhteen härän pyllyä mielessäni ja aloin miettimään, mitä oikeasti – siis mitä juuri minä itse – haluan elämältäni. Ja arvatkaa mikä ajatus nousi ensimmäisenä mieleeni? Haluaisin lähteä matkalle maailman ympäri.

Kun haparoivin askelin muutin omaan keskustayksiööni ja erosurun keskellä koin itseni yksinäiseksi, huomasin saavani ajatukseni helpoimmin muualle uppoutumalla, en suinkaan eroa käsittelevään sinkkukirjallisuuteen, vaan matkakirjoituksiin, joissa parit tai parittomat olivat lähteneet toteuttamaan suurta unelmaansa ja reissanneet ympäri maailmaa mitä eksoottisemmissa paikoissa. Kiinnostuneena saatoin käyttää useamman yön lukemalla kirjoja ja blogitekstejä maailman valloituksesta, ja samalla sisältäni kumpusi jokin käsittämätön kaipuu nähdä enemmän maailmaa. Vaikka olin elämäni aikana jo jonkin verran matkaillut, tuntui minusta silti siltä, että olin nähnyt vasta vain pienen osan ja janosin enemmän.

Seuraavien vuosien aikana toteutin tätä matkakaipuutani karkaamalla maailmalle lähes joka ikisenä lomapäivänäni. Jokaisen matkan jälkeen palasin Suomeen toki tyytyväisenä matkastani, mutta kärsien yhä enemmän sanoinkuvaamattomasta kaukokaipuusta. Huomasinkin, ettei mikään matka tuntunut itselleni tarpeeksi pitkältä, kun nähtävää ja koettavaa maailmalla tuntui olevan ihan liikaa. Sen lisäksi huomasin pitäväni itsestäni matka matkalta enemmän: matkoilla olin jollakin tavalla rohkeampi, rennompi, avoimempi, ajattelevaisempi ja empaattisempi kuin Suomi-arjessa, ja ehkä jollakin selittämättömällä tavalla enemmän myös oma itseni. Kiireisen arjen keskellä sitä kun helposti kadottaa itsensä ja ne todelliset ajatuksensa, mutta matkoilla ollessani ja uutta näkiessäni tunsin jollakin tavalla löytäväni itseni uudelleen kaikkien elämänmuutosten jälkeen. Matkoilla tunsin, että olin löytänyt elämääni jotain sellaista, josta oikeasti nautin, ja joka tuntui omalta jutultani. Matkailu antoi elämääni enemmän kuin itse pystyin sille arjestani antamaan.

Sillä aikaa kun matkailin, täytin kolmekymmentä vuotta, ja yhtäkkiä huomasin ystävieni ja tuttavieni ympäriltäni vaihtavan sinkkuelämän parisuhteeseen ja parisuhteen avioelämään sekä lapsiin. Naiivisti yritin uskotella itselleni, että ehkä minunkin olisi aika rauhoittua – tuota lausetta kun olin kuullut ympäriltäni jo niin useaan kertaan. Löysin rinnalleni kivan miehen, ja jo hetken ajattelin pysähtyväni paikoilleni. Mutta mitä tapahtuikaan. Mystinen kaukokaipuu nosti sisälläni jälleen kerran päätään. Kun yhtenä iltana keskustelin kumppanini kanssa tulevaisuuden haaveista ja suunnitelmista, huomasin itseni sanovan, ”haluan lähteä maailmanympärimatkalle”. Kun mies ei jakanut tätä unelmaa kanssani, totesin minun olevan parempi jatkaa elämääni yksin. Kohti unelmani toteuttamista. Noina aikoina myös ymmärsin, että jos haluan saada elämältäni jotain, tulee minun tehdä niiden eteen töitä, eikä vain odottaa sen jollakin ihmeen kaupalla tapahtuvan.

Tämän jälkeen karkasin vielä lyhyesti matkalle Väli-Amerikkaan, jossa kuitenkin viimeistään ymmärsin, mitä minun täytyy tehdä: haluan oikeasti lähteä pidemmälle matkalle kuin mitä päivätyöni suomat lomat antavat myöten. Halusin nähdä maailmaa non stop -periaatteella, halusin matkata kaikkialle. Nähdä ja kokea kaikkea uutta ja ihmeellistä. Sellaista mitä kotisohvalta käsin en voinut kuin haaveilla. Kokea sen jatkuvan vapauden tunteen, josta niin matkoilla ollessani nautin. Kun palasin takaisin Suomeen, aloin henkisen taistelun itseni kanssa. Lähteäkö vai jäädä. Mitä haluan, mikä on järkevää. Entä jos, mitä kun. Pallottelin asioita päässäni lähes kyllästymiseen asti, kunnes huomasin keväällä 2015 PING Helsingissä toteavani ensimmäistä kertaa lähipiirini ulkopuolisille ihmisille (itseasiassa kyseessä taisi olla Noora&Noora-bloggaajat), että lähtisin maailmanympärimatkalle. Piste. Siinä se oli. Olin ensimmäisen kerran sanonut unelmani ääneen. Silloin viimeistään ymmärsin, mitä minun tulisi tehdä: tavoitella unelmaani kaikin keinoin.

Laadin suunnitelman, mitä minun tulisi tehdä, jotta unelmani toteutuisi. Kirkastin mieleeni, miksi haluaisin unelmani toteutuvan. Listaisin ylös asiat, joita minun tulisi tehdä unelmani eteen ja myös asiat, jotka estäisivät minulta unelman toteutumisen. Mietin kaikkia niitä konkreettisia tekoja, joiden kautta olisin askel askeleelta lähempänä unelmaani. Mitä kaikkea siihen vaadittaisiinkaan? Mistä kaikesta olisin valmis luopumaan? Mitä kaikkea joutuisinkaan tekemään ennen sitä hetkeä, kun astuisin lentokoneeseen ja suuntaisin matkalle maailman ympäri?

Omalla kohdallani se vaati ehdottomasti paljon töitä ennen sitä. Enkä puhu pelkästään konkreettisesta työstä, joka tuo rahan pöytään, vaan kaikesta siitä asennemuutoksesta, mitä tarvitsin elämääni, jotta voisin unelmani saavuttaa. Tuhlaajatytöstä ja hetkessä eläjästä oli muututtava suunnitelmalliseksi säästäjäksi. Perfektionistin suorittajan oli pikkuhiljaa taivuttava ajatukseen, etten mitenkään voisi hallita kaikkea tulevaa. Minun olisi uskallettava myös heittäytyä tuntemattomaan. Lisäksi koska olin yksineläjä, minun täytyi hyväksyä myös se tosiasia, että olin itse vastuusta itsestäni ja valinnoista, enkä voisi pahan paikan edessä turvautua jonkun toisen apuun. Minun olisi selvittävä niin matkalle valmistautumisesta kuin myös matkastani yksin. Se jos mikä on ollut kasvattavaa.

Ajatusten sekamelskan keskellä, kun välillä kyseenalaistin oman kykenevyyteni ja välillä intoilin onnistumisistani, huomasin kuitenkin innostuvani yhä enemmän matkalle lähdöstä. Pikkuhiljaa tämän kevään ja kesän aikana palaset alkoivat loksahtelemaan paikoilleen. Reissusuunnitelmat. Rahatilanne. Työ- ja asuntokuviot. Vihdoin sallin myös itseni ymmärtävän, että oikeasti olisin lähdössä matkalle. Enää se kaikki ei ollut pelkkää kaukaista unelmaa, vaan suunnitelmani alkaisivat aivan kohta käydä toteen. Vaikka olen tiennyt lähdöstäni jo jonkin aikaa, en jostakin syystä ole halunnut kertoa sitä avoimesti kaikille. En oikeastaan tiedä mitä olen pelännyt. Ehkä olen pelännyt sitä, että elämässä voi tapahtua milloin tahansa jotakin sellaista, mikä muuttaa suunnan tulevaisuudeltamme. Ehkä olen pelännyt sitä, että jos matkani ei toteutuisikaan, olisin loppuelämäni häviäjä itseni ja muiden silmissä. Tai ehkä olen pelännyt sitä, että jos alkaisinkin katumaan ja peruisin matkan, en olisi vain epäonnistuja vaan myös surkea jänishousu.

Mutta nyt on vihdoin koittanut se hetki, kun tunnen olevani valmis kertomaan tämän: olen todentotta lähdössä toteuttamaan yhtä suurta unelmaani. Itseasiassa jo kahden kuukauden päästä. Sunnuntai-iltana, 2.10.2016, hyppään Helsinki-Vantaalla lentokoneeseen ja suuntaan kohti elämäni seikkailua – lähden matkalle maailman ympäri!!! Enkä mille tahansa pikkupiipahdukselle, vaan tulen reissaamaan tuosta päivästä eteenpäin ainakin seuraavat kymmenen kuukautta mitä eksoottisemmissa kohteissa. Paikoissa, joista olen vain haaveillut, ja jonne pääsyn olen naiivisti kuvitellut olevan mahdollista vasta vuosien päästä – ellei koskaan. Mutta nyt, olen vihdoin ymmärtänyt sen tosiasian, että olen todellakin lähdössä!

Tällä hetkellä tunteeni vaihtelevat päivästä päivään suuresta intoilusta aina henkeäsalpaavaan jännitykseen. Saatan välillä herätä keskellä yötäkin, kun jännitän kaikkea sitä mitä edessä vielä onkaan tai mitä satoja asioita to do -listalta täytyisi vielä saada valmiiksi. Uskon kuitenkin siihen, että kaikki avoinna olevat asiat järjestyvät tavalla tai toisella vielä ennen matkaani ja matkasta tulee yksi elämäni upeimmista. Joskus on vain uskallettava lähteä! Huh!

Kunhan tästä ensikertoman jännityksestä pääsen yli, kertoilen seuraavaksi enemmän reissusuunnitelmistani ja matkan konkreettisista järjestelyistä – puhumattakaan siitä lähdön odottamisen fiiliksestä, jota saattaa riittää vielä kyllästymiseen asti. Mutta sitten vihdoinkin, lokakuun alusta eteenpäin, blogi tulee täyttymään uusista seikkailuistani matkalla maailman ympäri!

  • Reply
    Tiia A.
    3.8.2016 at 09:19

    Wau! Enpä ole aikaisemmin tainnut kommentoida, vaikka molempia blogejasi aktiivisesti luen. Matkablogisi on itselleni suuri inspiraation lähde ja tänne on aina kiva palata lukemaan seikkailujasi. Ihanaa ja seikkailujentäyteistä matkaa! 🙂

    • Reply
      Anna-Katri
      21.8.2016 at 20:17

      Kiitos Tiia tuhannesti kommentistasi, on ihana kuulla, että voin seikkailuillani inspiroida myös muita. 🙂

  • Reply
    Heli
    3.8.2016 at 09:28

    Hei, hieno uutinen! Onnittelut rohkeasta päätöksestä ja tsemppiä viimeisiin järjestelyihin.

    Mielelläni lukisin tarkemmin erityisesti siitä, mitä päätöksiä ja järjestelyjä olet tehnyt päivätyösi ja asuntosi suhteen sekä reissusi rahoituksesta. Näistä aiheista voisi olla tukea omien haaveitteni toteuttamiseen…

    • Reply
      Anna-Katri
      21.8.2016 at 20:18

      Kiitos Heli kommentistasi ja kannustuksestasi! Kirjoittelen erillisen postauksen kaikista käytännönjärjestelyistä, joten poiminkin nämä toiveesi talteen postausta varten. 🙂

  • Reply
    sarsa/ Pohjoistuuli puhaltaa
    3.8.2016 at 10:24

    Onnea hienosta päätöksestä ja ennenkaikkea uskalluksesta! Jään seuraamaan matkaasi mielenkiinnolla 😃

    • Reply
      Anna-Katri
      21.8.2016 at 20:19

      Kiitos paljon! Uskallusta tähän kyllä tarvittiinkin ja taidetaan tarvita vielä edelleen kun matka alkaa. 🙂

  • Reply
    Satuinkeri
    3.8.2016 at 11:26

    Ihan mahtavaa! Innolla odotan kirjoituksia matkastasi ja sen järjestelystä 🙂

    • Reply
      Anna-Katri
      21.8.2016 at 20:19

      Ihana kuulla, kiitos! <3

  • Reply
    Sonja | FIFTYFIFTY
    3.8.2016 at 12:07

    Ai vitsi miten siistiä! Matka maailman ympäri on niin mun omissakin haaveissa! Onnea matkaan, vaikka siihen onkin vielä aikaa! 🙂

  • Reply
    Terhi / Muru Mou
    3.8.2016 at 13:37

    Hienoa, mahtava juttu! Omia unelmia täytyy tavoitella, ei niitä missään nimessä kannata vain pyyhkäistä maton alle.
    Voin samaistua moniin ajatuksiisi, etenkin siinä, että jossain mielenhäiriössä olen minäkin kuvitellut haluavani omakotitalon ja oman perheen. Mutta veri vetää maailmalle, ja sitä on toteltava niin kauan kun se hyvältä tuntuu 🙂 Minullakin on irtiotto edessä, sanouduin juuri irti vakituisesta työstä ja lähden pian taas maailmalle joksikin aikaa. Tässä ajatuksiani aiheesta:
    http://www.rantapallo.fi/murumou/levoton-sieluni-ei-rauhoitu-talveksi-taas-maailmalle/

    • Reply
      Anna-Katri
      21.8.2016 at 20:20

      Kiitos Terhi kommentista ja on ihana kuulla, että meitä samanhenkisiä löytyy. Kaikkien ei onneksi tarvitse rakentaa sitä samanlaista unelmaelämää vaan onneksi sille wanderlust-geenillekin voi antaa tilaa elämässä. 🙂 Luinkin noista sinun ajatuksista aiemmin, ja pystyn hyvin niihin samaistumaan.

  • Reply
    NannaK
    3.8.2016 at 14:40

    Vau! Superia! Kiva jos kerrot että miten esim. käytännön asiat ovat järjestyneet 🙂

    • Reply
      Anna-Katri
      21.8.2016 at 20:21

      Käytännönjärjestelyistä kirjoittelen vielä erillisen postauksen – yritän tässä kovasti koota kaikkia niitä kymmeniä kommentteja ja kysymyksiä yhteen. 🙂

  • Reply
    Inka
    3.8.2016 at 15:24

    Ihanaa, onnea rohkeudesta!!! Mää painin saman haaveen kanssa ja teen päivittäin töitä sen eteen, mutta vielä ei oo sen aika. Kivaa siis päästä seuraamaan blogin välityksellä sun suurta seikkailua sitä omaa odotellessa. 🙂

    • Reply
      Anna-Katri
      21.8.2016 at 20:23

      Kiitos inka! Vaikka en edelleenkään itseäni kovin rohkeaksi koe, tuntuu silti helpottavalta että olen uskaltanut vihdoin päätöksen tehdä. Tsemppiä ja uskallusta myös sinne matkaunelmien toteuttamiseen, hienoa että teet jo nyt töitä sen eteen.

  • Reply
    Katja
    3.8.2016 at 15:30

    Olisinpa lukenut blogiasi, kun olin sinkku. Olisin keskittynyt olennaiseen, enkä miehen hakuun. Nyt olen löytänyt sinun blogisi ja muutaman muun matkablogin ( ja oma on suunnitteilla) ja aivan kuin nähnyt valon elämässäni. Koko ikäni olen ajatellut, että minussa on jotain vikaa. Olen kyllä halunnut olla parisuhteessa, mutta ne muut asiat, omistusasunnot, rahan säästämiset eläkeikään, lapsien teot, autot – kaikki kammoksuttaa. Ja olen kuitenkin jo kohta 35-vuotias. Olen ajatellut, että minun on mahduttava muottiin, oltava niin kuin muut, elettävä normaalisti. Olen pahoittanut mieleni kommenteista, joissa jopa lähimmät ystävät epäilevät mielenterveyttäni sen takia, kun olen niin levoton. Miten helpottavaa nähdä, että meitä on muitakin levottomia sieluja!Miten ihanaa huomata, että on useita tapoja elää, ei vain se perinteinen. Ja onneksi, onneksi, kaikesta huolimatta, olen aina elänyt sillä omalla tavallani. Hyvää seikkailua maailmalla!

    • Reply
      Anna-Katri
      21.8.2016 at 20:27

      Voi kuule, myös minä olen keskittynyt nuorempana vain siihen miehenhakuun, onneksi eron myötä tajusin pysähtyä miettimään elämääni ja sitä mitä siltä oikeasti haluankaan. Ja älä missään nimessä syyllistä itseäsi ulkoisten paineiden alla – meillä jokaisella on kuitenkin elämämme, ja suurin päämäärä siinä on varmasti olla onnellinen ja elää jokainen päivä siitä nauttien. Muotit on tehty heikoille, rohkeat uskaltavat kulkea omia polkujaan. Vaikka kokemuksesta tiedänkin, että se ei aina helppoa olekaan. Onneksi meillä suomalaisilla naisilla on kuitenkin mahdollisuus valita vapaasti kuinka elämme, toisin kuin monissa muissa maissa.
      Jäänkin odottelemaan mahdollisen matkablogisi julkaisua, ehkäpä sitten voimme vaihtaa näitä ajatuksia enemmänkin. 🙂 Kaikkea hyvää sinulle!

  • Reply
    MJ
    3.8.2016 at 15:43

    Vau! Elän niin hengessä mukana ja odotan innolla tulevia kertomuksia seikkailuistasi sekä käytännön järjestelyistä ja mitkä ovat asiat jotka tämän sun kohdalla mahdollistavat 🙂 Onnea tulevaan 🙂

    • Reply
      Anna-Katri
      21.8.2016 at 20:28

      Oikein kiva kuulla ja kiitos onnitteluista! Kirjoittelen erilliseen postaukseen kaikki asiat käytännönjärjestelyistä – todennäköisesti kilometripostaus tiedossa, sen verran on järjesteltävää tuntunut olevan. 🙂

  • Reply
    merikukka
    3.8.2016 at 16:20

    Tosi hienoa! Seuraan sinua täältä kotisohvalta 😀

    • Reply
      Anna-Katri
      21.8.2016 at 20:29

      Kotisohva on paras paikka näiden seikkailujen seuraamiseen täällä blogin puolella. Ehkäpä kunnostaudun myös videopuolella tämän matkani aikana, niin pääsette näkemään enemmän. 🙂

  • Reply
    Sari
    3.8.2016 at 16:46

    No nyt oli jännä postaus! Kerrassaan hieno uutinen! Odottelen suurella mielenkiinnolla tietoja matkaohjelmastasi! Ja varmaan saamme seurata reissua blogistakin?

    • Reply
      Anna-Katri
      21.8.2016 at 20:30

      Hih, täällä on kyllä joutunut aikalailla jännittämään ennen tämän postauksen julkaisemista – eikä taida jännitys hävitä minnekään, ennen kuin todella olen matkalla. Ja matkablogi päivittyy niin usein kuin vain reissun päältä on mahdollista, joten kannattaa jäädä seurailemaan. Matkareitistä olenkin jo julkaissut yleiskuvausta:
      http://adalminasadventures.com/maailmanymparimatka/

  • Reply
    Kohteena maailma / Rami
    3.8.2016 at 17:22

    Huippua! Nyt kun päätös on tehty ja lähtöpäivä tiedossa, niin ei muuta kuin elämän upeinta seikkailua! Tulen seuraamaan mitä tuleman pitää 🙂

    • Reply
      Anna-Katri
      21.8.2016 at 20:31

      Kiitos Rami! Tiedossa on kyllä varmasti yksi elämän upeimmista seikkailuista, jollei se kaikkein upein! 🙂

  • Reply
    Veera Bianca
    3.8.2016 at 17:35

    Oi mahtavuus, hyvä valinta! Tiedän niin monta noista kertomistaasi tunteista!! Ihmiset ympärillä alkaa asettumaan, pariutumaan ja perustamaan perheita – itse irtisanoin asunnon ja hyppään ainakin toistaiseksi tien päälle. Välillä mäkin herään yöllä kun kaikki jännittää ja mietin onko tässä nyt mitään järkeä 😀 Hah, ehkä törmätään kaukomailla 😉 Ootan innolla että kerrot lisää reissusuunnitelmista!

    • Reply
      Anna-Katri
      21.8.2016 at 20:32

      Onneksi noita tuntemuksia voi jakaa muiden samanhenkisten kanssa, eli yksin ei onneksi tässä veneessä tarvitse olla. 🙂 Olenkin seurannut noita sun uutisia innolla, aivan mahtavaa uskallusta sulta heittäytyä matkalaukkuelämään! Tosin sinulle jos kenelle se on mahdollista, senkin digital nomad. <3

  • Reply
    Suvi
    3.8.2016 at 17:41

    Mahtavaa! Sinkkuna on kaikkein helpoin mennä ja kokea. Kirjoituksiasi on ollut kiva lukea, sillä muistutat kovin paljon minua nuorempana ja vaikka nykyään matkat ovat enimmäkseen helppoja perhematkoja, saan edelleen inspiraatiota seikkailuhenkisistä matkakuvauksista. Kiersin yksin maailman ympäri vaihto-opintojeni yhteydessä kymmenisen vuotta sitten, mutta jos jotain kadun, niin lähinnä sitä, että en matkustanut silloin enemmän ja juuri eksoottisempiin kohteisiin.

    Voin myös kertoa, että kun tuo kaukokaipuu on iskenyt, niin se ei helposti laannu myöhemminkään. Edelleen haaveilen juuri siitä upeasta vapauden tunteesta, jonka on seikkailumatkoilla voinut kokea sekä eksoottisista kohteista. Niiden aika ei kuitenkaan ole nyt, sillä lapset ovat pieniä. Perhe tuo tullessaan iloa ja onnea elämään, mutta vaatii myös tiettyjä kompromisseja. On siis upeaa, että uskallat nauttia nyt, kun se on helpompi toteuttaa. Jään seuraamaan!

    • Reply
      Anna-Katri
      21.8.2016 at 20:34

      Kiitos Suvi inspiroivasta kommentistasi! Ja vaikka elämässä tuleekin vaiheita, jolloin seikkailuihin ei syystä tai toisesta pääsisi, en usko että se sisällä oleva kaukokaipuu sieltä mihinkään häviää. Ehkä meistä vain jotkut ovat syntyneet kaukokaipuu-geenin kanssa ja mielivät kokoajan maailmalle. Uskon kuitenkin, että sinullakin on vielä edessä monta upeaa seikkailua!

  • Reply
    SariKoo.fi
    3.8.2016 at 17:45

    Upeaa rohkeutta! Ihailen kaikkia, ketkä lähtevät toteuttamaan unelmiaan täysillä!

    Jaan kanssasi ajatuksen siitä, että maailmalla olen enemmän oma itseni. Sitä on vaikea selittää, mutta tuntuu, että menneisyys jää taakse, kun astuu lentokoneeseen ja ”voi olla mitä vaan”. Kirjoittelin vähän samankaltaisista ajatuksista vapauteen ja elämiseen liittyen täällä: http://www.sarikoo.fi/2016/07/18/en-ajatellut-elaa-vasta-elakkeella/.

    Jään innolla odottamaan, miltä matkasuunnitelmasi tulee näyttämään!

    • Reply
      Anna-Katri
      21.8.2016 at 20:36

      Ihana kuulla, että joku ymmärtää tuon hassun väittämäni että maailmalla olen enemmän oma itseni. Mutta niin totta! Luinkin aikaisemmin tuon postauksesi ja vaikka en tainnutkaan jättää kommenttia, pystyin hyvin samaistumaan ajatuksiisi. Pahoittelut, olen ehkä maailman huonoin kommentoija (ja kommentteihin vastaaja)! 🙂

  • Reply
    Rimma | RIMMA + LAURA -matkablogi
    3.8.2016 at 17:47

    IHAN MAHTAVAA!!!! Se oli myös meidän suuri haave ja toteutui vihdoin muutama vuosi sitten häämatkan muodossa. Vielä joskus uudestaan, sitten aikanaan, kun poika on isompi. Vielä kerran, huikeeta!! 🙂

    • Reply
      Anna-Katri
      21.8.2016 at 20:37

      Voi, teidän matkaanne seurasinkin silloin tarkasti ja taisi tulla joka ikinen postaus luettua. 🙂 Ja varmasti toista kertaa tällaiselle seikkailulle lähteminen olisi tuhat kertaa helpompaa, kun olisi jo kokemusta ja rutiinia kaikesta tästä käytännön säätämisestä – jännityksestä puhumattakaan!

  • Reply
    Sanna I Siveltimellä
    3.8.2016 at 17:53

    Ihan super mahtavaa!!! Mä tirautin onnenkyyneleitä tätä lukiessa, niin paljon samoja asioita ja fiiliksiä oli itsellänikin ennen oman suuren unelman toteutumista. Mutta trust me, asioilla on tapana järjestyä ja mikään ei ole niin vapauttavaa kun se tunne, kun lähdet Helsinki-Vantaalta kohti suurta seikkailua. Silloin tuntee kuinka taakka oikein tippuu hartioilta ja asiat vaan järjestyy 🙂 Oon ihan täpinöissäni sun puolesta – näin just niistä unelmista tehdään totta! Love it! <3

    • Reply
      Anna-Katri
      21.8.2016 at 20:39

      Oi kiitos Sanna, ihanhan täällä itsekin herkistyn sun kommentille! <3 Ja aivan mahtava saada vertaistukea tähän myllerrykseen, odotan niin sitä hetkeä kun istun lentokentällä odottamassa koneeseen pääsyä. Taidanpa ehkä ottaa lasillisen skumppaa silloin kaiken tämän jälkeen! 😀

  • Reply
    Anna
    3.8.2016 at 18:12

    Wau, todella hieno uutinen! Kiva päästä lukemaan tulevia postauksiasi, itselläni samanlainen tavoite tähtäimessä lähitulevaisuudessa. Ihanaa reissua sinulle! Anna
    http://www.lifewithanna.com

    • Reply
      Anna-Katri
      21.8.2016 at 20:40

      Kiitos paljon Anna! Ja paljon tsemppiä sinullekin sinne unelmien toteuttamiseen! <3

  • Reply
    Tanja Tanjanmatkassa
    3.8.2016 at 18:54

    Ihan mahtavaa! Harmi, etten reissannut enemmän kun olin nuori ja terve, nykyään tän reuman takia joutuu tyytymään maksimissaan parin kuukauden matkoihin, rinkka selässä ei voi ajatellakaan matkustavansa ja hajonneet nivelet vaikeuttaa liikkumista. No, onneksi meillekin on vaihtoehtoja. Odottelen yhä sitä lottovoittoa jotta pääsisi Queen Mary 2:lla risteillen koko pallon ympäri, sitä ennen tyydyn ”lyhyempiin” risteilyihin. Nelisen kuukautta seuraavaan 30 päivän rutistukseen Etelä-Amerikan ympäri 🙂

    • Reply
      Anna-Katri
      21.8.2016 at 20:42

      No mutta sun matkat on jo nyt aivan huikeita, ja musta ihan mieletöntä millainen seikkailijatar oletkaan! Jään niin odottelemaan sun seuraavia matkajuttuja tuolta Etelä-Amerikasta, harmi että meillä menee reissusuunnitelmat vähän ristiin, muuten olisi ollut kiva nähdä vaikka Buenos Airesissa!

  • Reply
    sari
    3.8.2016 at 18:57

    Respect!Minä olin nuorempana juuri kuin sinä.Sitten tuli mies ja lapset ja perhematkat.Ihan ok sitä aikansa.No,sitten meni mies(ero) ja pojat kasvoivat omilleen ja nyt on taas eri meno.Just tulin patikalta Kreikan vuorilta ja lokakuussa lähden joogaan ja patikoimaan etelä-Portugaliin,about keskelle ei mitään.Pakko käydä välillä töissä.Mutta unelmia pitää olla ja niitä pitää itse toteuttaa,kukaan muu ei voi puolesta.Ja jotkut ehkä jää unelmiksi,tai muuttavat muotoaan.Seuraan sun reissua.Shine bright!

    • Reply
      Anna-Katri
      21.8.2016 at 20:43

      Respect myös sinne suuntaan! Aivan mahtava asenne sinulla ja hienoa kuulla, kuinka selvästikin uskallat tavoitella unelmiasi – moni voisi ottaa sinusta mallia. Kaikkea hyvää sinulle ja ihania tulevia reissuja!

  • Reply
    Elina | Vaihda vapaalle
    3.8.2016 at 19:21

    Mahtavaa! Siitä tulee hienot 10 kuukautta. Varmaan muutama huonompikin päivä sinne mahtuu mukaan, mutta ihmismieli unohtaa ne nopeasti. 😉 Me lähdettiin yhdeksän kuukauden maailmanympärimatkalle melko tarkalleen viisi vuotta sitten ja on se kyllä yksi huikeimmista jutuista mitä olen tehnyt. Jään innolla odottamaan, että mitkä ovat sun valitsemat matkakohteet. 🙂

    • Reply
      Anna-Katri
      21.8.2016 at 20:44

      Kiitos Elina kommentista, tekisi mieli niin heittää miljoona kysymystä jo maailman ympäri matkan tehneille, että miten tästä kaikesta selviää 😀 Mutta kun olen eri maailmanympärimatkajuttuja lukenut, on rivien välistä paistanut eniten läpi se, että kannatti lähteä.

  • Reply
    Jenni / Unelmatrippi
    3.8.2016 at 19:29

    Onnea mahtavasta päätöksestä – uskallan omasta kokemuksesta luvata, että et tule katumaan! Tuttuja tunteita tässä postauksessasi, sillä niitä tuli itsekin käytyä läpi ennen omaa maailmanympärireissua. Sulla tulee varmasti olemaan upea reissu, seuraan mielenkiinnolla!

    • Reply
      Anna-Katri
      21.8.2016 at 20:45

      Kiitos vertaistuesta, sitä täällä juuri nyt tarvitaan! <3

  • Reply
    inspirations
    3.8.2016 at 19:30

    Upea uutinen, paljon onnea!! Aivan hillittömän huikeita kokemuksia on varmasti tiedossa.

    • Reply
      Anna-Katri
      21.8.2016 at 20:46

      Kiitos paljon! Tämän uutisen sisäistämiseen on itselläni kyllä kulunut aika paljon aikaa – jos edes vieläkään olen ymmärtänyt, että oikeasti lähden matkalle. Ehkä sitten kun vihdoinkin olen lentokentällä odottamassa koneeseen pääsyä tajuan tämän kaiken vihdoinkin. 🙂

  • Reply
    Jari / Budjettimatka.com
    3.8.2016 at 20:35

    Silkkaa parhautta! Kaikki järjestyy kyllä, pää kylmänä vaan kohti tuntematonta!

    • Reply
      Anna-Katri
      21.8.2016 at 20:46

      Kiitos Jari kannustuksesta – sitä tarvitaan tämän kaiken stressin keskellä. 🙂

  • Reply
    Henna
    3.8.2016 at 21:27

    Oih, kuulostaa kyllä ihan mielettömän upealta! Odotan mielenkiinnolla tulevia kirjoituksiasi, etenkin nuo käytännön järjestelyt kiinnostaa tosi paljon. Irtiotto kiehtoo joka reissun jälkeen enemmän ja enemmän, lomaltapaluuahdistuksen ollessa joka kerta suurempi.

    • Reply
      Anna-Katri
      21.8.2016 at 20:47

      Kiva kuulla! 🙂 Kirjoittelen vielä erillisessä postauksessa käytännönjärjestelyistä ja toki saa kysymyksiä ja postaustoiveita esittää. 🙂

  • Reply
    Susanna
    3.8.2016 at 23:27

    Onnea! Hyvä valinta. Mihin kohteisiin menet vai aiotko vasta tien päällä tarkemmin suunnitella kaikki kohteet?
    Oletko muuten koskaan harkinnut matkailuun liittyvää työtä? tuli mieleen että saattaisi sopia sinulle. Ymmärrän sinua hyvin, minäkään en voisi olla yhdessä miehen kanssa jota ei kiinnostaisi matkustaminen. Siitähän voisi aiheutua runsaasti erimielisyyksiä. Minullekin on sanottu parin sukulaisen toimesta että pitäisi jo olla lapsia (kuulemma heti jo kaksikymppisenä..) olen asiasta täysin eri mieltä. Kaikki eivät voi tai halua elämää samaa elämäntyyliä, eikä tarvitse. Erilaisuus on rikkaus, ei se että eläisi väkisin jotain toisen elämäntyyliä, tai se että ottaisi vain jonkun siksi että olisi perhe, itse vastustan noita ajatuksia. Jos haluaa perheen sen täytyy olla hyvä ja hieno asia, ei sellainen asia no kun kaikilla muillakin on. Minun mielestäni kolmikymppinen on vielä nuori ja jokainen saa valita mitä tekee ja miten elää! Olen myös aivan varma että voit löytää vielä kumppanin jota kiinnostaa matkustelu

    • Reply
      Anna-Katri
      21.8.2016 at 21:07

      Ehdinkin jo julkaista reittisuunnitelmani postauksen muodossa ja kooste reitistä löytyy täältä:
      http://adalminasadventures.com/maailmanymparimatka/
      Kyllä toki välillä on mielessä käynyt matkailuun liittyvät työt, mutta yliopistokoulutukseni jälkeen luomani ura on ollut niin mukaansa tempaava, etten ainakaan vielä ole tosissani alan vaihtoa miettinyt. Ja tottakai myös tämän matkablogin ylläpitäminen on tuonut aivan uudenlaista sisältöä arkeeni, eli tavallaan olen saanut päivätyöni päälle maailman parhaimman harrastuksen. Ja eihän sitä koskaan tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, kun siihen suhtautuu avoimin mielin. 🙂
      Ja tuo mitä sanot, on niin totta. Harmi vain, että useat meistä taipuvat ulkoisten paineiden alle ja unohtavat sen, mitä pohjimmiltaan juuri itse haluaa ja kaipaa elämäänsä. Kukin tosin tavallaan, mutta silti toivoisin meille naisille enemmän rohkeutta tavoitella niitä omia unelmiaan ja uskaltaa olla erilainen, jos se oikealta tuntuu! Elämä on tässä ja nyt, joten on väliä sillä, miten sitä elää.

  • Reply
    Erja/ Andalusian auringossa- ruokamatkablogi
    3.8.2016 at 23:57

    mahtavaa reissua – upeaa kuulla ihmisistä, jotka uskaltavat kuunnella sitä sydämensä ääntä ja toteuttaa unelmiaan <3

    • Reply
      Anna-Katri
      21.8.2016 at 21:08

      Kiitos paljon Erja sanoistasi! Unelmia kannattaa aina olla ja niitä myös uskaltaa tavoitella – muutenhan ne eivät ikinä toteutuisi. 🙂

  • Reply
    Kallion Kielo
    4.8.2016 at 11:05

    Ihanaa, kiva jäädä odottelmaan postauksia maailmalta!
    Samoin kuin joku muukin, toivottavasti kerrot tarkemmin kaikista käytännön järjestelyistä, työ, koti, budjetti, jne jne.

    • Reply
      Anna-Katri
      21.8.2016 at 21:09

      Näitä toiveita olenkin tietokoneen näppis sauhuten kirjoitellut ylös, ja tarkoituksena on tehdä postaus kaikista käytännönjärjestelyistä matkaan liittyen sillä niistä on varmasti hyötyä muillekin vastaavasta reissusta haaveileville. 🙂

  • Reply
    Mari
    4.8.2016 at 11:38

    Hieno päätös! Jos jotain haluaa, se pitää toteuttaa. Elämä on nauttimista varten. Jään innolla odottamaan matkatarinoitasi sekä ihania kuviasi.

  • Reply
    SonjaM
    4.8.2016 at 14:02

    Ihania uutisia!

    • Reply
      Anna-Katri
      21.8.2016 at 21:10

      Kiitos ihana! <3

  • Reply
    Eija
    4.8.2016 at 16:54

    Ihan vatsasta otti kun luin postaustasi. Huh! Aivan mahtavaa! Itsestäni ei olisi moiseen. Tulen seuraamaan suurella mielenkiinnolla matkaasi (turvallisesti kotisohvaltani). Upeaa ja turvallista matkaa!

    • Reply
      Anna-Katri
      21.8.2016 at 21:11

      Kieltämättä täällä otti vatsasta ja paljon, kun tätä tekstiä kirjoitin. Kiitos paljon kommentistasi ja toivotuksistasi!

  • Reply
    Susanne
    4.8.2016 at 17:54

    Ihana uutinen! Odotan jo nyt innolla kaikkia postauksiasi matkaasi liittyen. Blogisi on parasta mitä blogistania tarjoaa!♥

    • Reply
      Anna-Katri
      21.8.2016 at 21:11

      Voi miten ihana kuulla, kiitos kommentistasi ja että seurailet blogiani! <3

  • Reply
    Neea
    4.8.2016 at 20:20

    Moi, huikea juttu 🙂 En malta odottaa juttujasi maailman ympäri matkaltasi 🙂

    • Reply
      Anna-Katri
      21.8.2016 at 21:12

      Huh, en kyllä itsekään malta odottaa että olisin jo matkalla! Toivonmukaan nettijumalat ovat myötä ja pystyn matkalta postailemaan ja paljon. 🙂

  • Reply
    Leena
    4.8.2016 at 20:25

    Aivan mahtavaa.Upea seikkailu odottaa sinua.Tulen ihan varmasti seuraamaan matkaasi ja tapahtumiasi.Onnea tulevaan !

    • Reply
      Anna-Katri
      21.8.2016 at 21:13

      Kiitos paljon Leena sanoistasi! Matkalta tulen varmasti kirjoittelemaan lukemattomia juttua tänne blogin puolelle.

  • Reply
    Minna
    4.8.2016 at 21:53

    Kuulostaa ihanalta! Itsekin haaveilin reissusta maailman ympäri ensi kevääksi, mutta se on nyt pakko jättää vielä odottamaan, ehkä joskus vielä… Sitä ennen nautin sinun reissustasi 🙂 .

    • Reply
      Anna-Katri
      21.8.2016 at 21:13

      Kannattaa vain uskoa omiin unelmiin ja tehdä töitä niiden eteen – kaikki on mahdollista! <3

  • Reply
    Janica
    5.8.2016 at 09:08

    Hienoa! Se on ihan paras tunne, kun on jotain uutta ja innostavaa mitä odottaa. Sulla tulee varmasti ikimuistoinen reissu ja kokemus. 🙂

    • Reply
      Anna-Katri
      21.8.2016 at 21:15

      Kiitos Janica! Tosin tällä hetkellä tunteet menevät kuin yhtä vuoristorataa, kun on niin paljon isoja asioita järjesteltävänä. Mutta varmasti siinä vaiheessa kun olen lentokentällä alkaa itsekin ymmärtämään tämän kaiken ja ehkä vihdoinkin pääsee nauttimaan täysillä! 🙂

  • Reply
    Annn
    7.8.2016 at 14:35

    Vau todella upealta kuulostaa 🙂 Olet tosi rohkea, varmasti tulee mitä ikimuistoisin kokemus <3

    • Reply
      Anna-Katri
      21.8.2016 at 21:16

      Kiitos, kiva kuulla! Rohkeutta näihin päätöksiin on kyllä tarvinnut, mutta silti jännittää ja pirusti. Mutta varmasti on kaiken tämän arvoinen! <3

Leave a Reply