Elämänmuutos Indonesia

Lomailua Indonesiassa ja irtiotto somesta

3.8.2018

Enpä olisi kuukausi sitten Suomesta Indonesiaan lähtiessäni osannut arvata millainen matka tuosta kuukauden pätkästä vielä kehkeytyisikään. Ensimmäiset pari viikkoa vietin Balilla, itselleni hyvinkin tutussa Canggun surffikylässä viettäen hulvatonta surffielämää uusien ystävien kanssa kuin huomista ei olisikaan (joku saattoikin bongailla tarinoitani Instagram Storiesin puolta silloin). Noiden viikkojen aikana kuitenkin pääni oli aika pyörällä kaikesta. Ensinnäkin jo siitä, että olin vihdoin takaisin minulle rakkaassa paikassa, tekemässä tismalleen samoja asioita kuin vuosi sitten – kaikki tuntui jollakin oudolla tavalla tutulta, sellaiselta että olisin tullut takaisin kotiin. Toisaalta elämä ja ennen kaikkea elämänrytmini 7 päivän työviikkoineen Suomessa alkoi tuntua päivä päivältä ahdistavammalta ja samalla tunsin riittämättömyyden tunteita siitä, etten vieläkään osannut sanoa mitä elämältäni haluankaan. Jotain minun tulisi muuttaa, mutten tiennyt, että mitä se olisi tai mistä ylipäätään aloittaisin muutoksen. Kaiken sen ilonpidon keskellä tunsin välillä ahdistusta, kurkkua kuristi kun päässäni raksutti ajatus jos toinenkin.

Canggussa vietettyjen viikkojen jälkeen ystäväni Suomesta saapuikin Balille ja aloitimme 11 päivän purjehdusseikkailun ympäri Indonesian saaria. Tuo pätkä lomasta merellä jos mikä sai minut viimein unohtamaan kaiken Suomeen ja arkeen liittyvän stressin, tuntui siltä kuin laivalla olisi ollut omassa pienessä ihanassa kuplassa, johon ei kaivannut mitään ulkopuolelta. Päivä päivältä elämä Suomessa alkoi tuntumaan yhä kaukaisemmalta. Laivaelämän päivärutiineihin pääsi kiinni parissa päivässä ja sen jälkeen ajan ja paikan taju alkoi kadota. En muistanut enää viikonpäiviä tai päivämääriä, päivän kellonajasta sentään muistutti laivan ruokakellon kilinä. Välillä ihmettelin ystäväni kanssa sitä, että emme enää edes kunnolla muistaneet mitä olimme edellisenä päivänä tehneet, saati sitten sitä mitä laivan ohjelmassa olisi seuraavalle päivälle. Vasta laivalla ollessani opin elämään hetkessä tällä lomallani, nauttimaan siitä mitä olin juuri sillä hetkellä tekemässä. Enkä edes muista milloin olisin viimeksi nauranut niin paljon kuin ystäväni kanssa laivalla, hassuille laivajutuillemme ja toilailuillemme, jotka saivat myös niin henkilökunnan kuin muutkin matkustajat nauramaan kerran jos toisenkin.

Etukäteen olin ajatellut, että tällä purjehdusseikkailulla ollessani sometan kuin hullu – onhan kyseessä kuitenkin todella spesiaali reissu, josta haluan jakaa kuvan jos toisenkin mahdollisimman reaaliaikaisesti. Laivan netti oli kuitenkin hieman hitaanlainen kuvien lataukseen ja jo toisena päivänä yhteyteen tuli jokin bugi, jonka vuoksi nettiä ei ollut saatavilla moneen päivään. Ensin harmittelin tätä ikävää sattumaa, mutta pian huomasin, että tässä taisikin olla onni onnettomuudessa – loma somesta antoi minulle vieläkin suuremman mahdollisuuden nauttia hetkestä, sillä somen kautta sitä jotenkin pitää vielä kiinni jonkinlaista ajatusta arkielämästä ja kaikesta siitä, mitä ulkopuolella tapahtuu. Vaikka se kaikki somessa roikkuminen voi olla välillä jopa ahdistavaa, tuntea nyt jotakin ihmeellistä painetta siitä, että pitäisi olla koko ajan läsnä joka kanavassa ja reagoida kaikkeen tässänytheti. Oikea elämä on kuitenkin jotakin ihan muuta – se on asioita, hetkiä, ajatuksia ja tunteita, jotka eivät mitenkään pysty tallentumaan some-kanaviin vaikka kuinka yrittäisi. Välillä onkin tärkeää muistaa laittaa puhelin ja muut härpäkkeet sivuun ja vain olla. Oli edessä sitten maailman upeimman auringonlaskun todistaminen, kylmät väreet iholle nostattavien maisemien näkeminen tai hassutteluhetki ystävän kanssa.

Mutta niin kuin sanotaan, kaikki hyvä loppuu aikanaan. Eilen palasin ihan hölmistyneenä 34 tunnin matkustamisen jälkeen kotiin, ja päällimmäisenä on edelleenkin pinnassa fiilis, että haluaisin palata takaisin laivalle. Takaisin siihen omaan pieneen kuplaan, jossa ei päivittäisessä elämässä ole montaa muuttujaa. Olemmekin ystäväni kanssa viimeisen vuorokauden aikana kerranneet elämää laivalla jatkuvalla syötöllä, tavallaan halunneet vielä elää edes mielessämme uudelleen noita hetkiä, ettei niistä tarvitsisi ihan vielä päästää irti. Mutta ei auta muu kuin tämän viikonlopun kevyen laskun jälkeen taas tarttua normaaliin arkielämään ja alkaa jäsentelemään niitä tuhansia irrallisia ajatuksia päässäni oikeaan järjestykseen ja oikeille paikoilleen. Tämä loppupätkä lomasta antoi onneksi aivan uudenlaista energiaa kohdata oma elämä silmästä silmään. Olenkin hurjan onnellinen, että pääsin kokemaan tämän reissun ja vieläpä jakamaan sen ystäväni kanssa. ♥

At sea, I learned how little a person needs, not how much.

Psst. Postauksen kuvat ovat vuoden takaiselta reissulta ystäväni kanssa Filippiineillä, sillä en ole vielä ennättänyt käymään läpi kaikkia niitä kuvia, mitä tältä matkalta kertyi. Pian kuitenkin tiedossa roppakaupalla uusia reissujuttuja täällä blogin puolella!

  • Reply
    Hakkarainen
    3.8.2018 at 15:07

    Oi, Indonesiapostaus! Olen itse lähdössä reissuun samaan osoitteeseen elokuun lopulla. Tai no en aivan samaan – suuntaan Balin sijaan sen itänaapuriin Lombokille. Saarelta tulleet uutiset eivät ole olleet kovinkaan positiivisia viimepäivinä – toivotaan, että matkakertomukseni ei tule olemaan yhtä karua luettavaa. Heijasteliko Lombokin maanjäristys jotenkin Balilla?

    https://aatenarikka.blogspot.com/

    • Reply
      Anna-Katri
      11.8.2018 at 11:29

      Ihana Indonesia! ♥ Ja voih, nuo uutiset sieltä on kyllä musertavia, Lombok ja Gilin saaret kärsivät pahiten, Balillakin on ollut vahinkoja. Meille tuli maanjäristystiedote juuri Lombokilla ollessamme, oli ollut edellisenä yönä ensimmäinen järistys mutta silloin pahimmilta vahingoilta oli vältytty ja vasta myöhimmin tuli se suurempi järistys, kun olimme jo Suomessa… ihan kamalaa.

  • Reply
    Nicola
    3.8.2018 at 21:02

    Aivan ihana postaus.! Ja uusia matkajuttuja odotellessa. 🙂

    • Reply
      Anna-Katri
      11.8.2018 at 11:29

      Jee, kiva kuulla – jatkoa tulossa. 🙂

  • Reply
    Sini
    5.8.2018 at 20:14

    Itsekin on tullut roikuttua somessa vähemmän. Netti olis kyllä toiminut, mutta on ollut parempaa tekemistä, kuten puistossa puun alla makoilu kirjan kanssa ja lämmöstä nauttiminen muutenkin 🙂

    • Reply
      Anna-Katri
      11.8.2018 at 11:30

      Joo matkoilla on kyllä välillä hyvä irroittautua somesta ja keskittyä juuri noihin pieniin juttuihin ja hetkiin. 🙂

  • Reply
    Frida Ingrid - Ikimatkalla
    8.8.2018 at 00:02

    Näinhän se on – sometauko tekee (ja tekisi) hyvää itse kullekin. 🙂 Itse olen pyrkinyt välttämään kaikkea ”turhaa” somepläräilyä reissuissa, ja päivittämään omat jutut aina kertapläjäyksenä esim. lounaalta tai kahvilasta wifin parista, jossa muutenkin tulee istuttua paikallaan ja usein odoteltua tilausta tai ruokaa. Näin säästän ainakin jotain aikaa ihan siihen reaaliaikaan 😀

    http://www.rantapallo.fi/fridaingrid/

    • Reply
      Anna-Katri
      11.8.2018 at 11:30

      Varmasti tuollainen rajoitettu some-aika olisi hyvä itse jos kullekin ei pelkästään matkoilla ollessa vaan myös arjessa. 🙂

  • Reply
    Sandra Nenonen
    9.8.2018 at 18:26

    Somelakko tekisi hyvää myös minulle, mutta luulen, että myös omalla kohdallani sellainen tulisi vastaan vain pakon sanelemana. Toivottavasti hiljaisuudessa asiat selkiintyivät. Kannattaa kuunnella sisintä, mikäli arkikuvioihin paluu ahdistaa kovasti. Mielesi yrittää todennäköisesti kertoa jotain. 🙂

    • Reply
      Anna-Katri
      11.8.2018 at 12:29

      Näinhän se on että joskus vasta pakon edessä huomaa mikä on itselleen parasta, kuten some-lakko. 🙂 Ja kiitos paljon kauniista ja kannustavista sanoista! ♥

  • Reply
    Pirkko / Meriharakka
    9.8.2018 at 20:08

    Meillä on tuo Bali ollut listoilla ihan vaan yleissivistyksen takia jo jonkin aikaa, mutta nyt taas maanjäristysuutisten jälkeen mietin, että ehkä sitä pitää edelleen lykätä. Vai olisikohan risteily sitten juuri se sopiva vaihtoehto hakea vähän tuntumaa tähän nykyisin kait jo ylisuosittuun kohteeseen?

    • Reply
      Anna-Katri
      11.8.2018 at 12:29

      Uskoisin, että varmasti juuri tällainen risteily voisi olla teille hyvä tapa päästä näkemään maata ja tutustumaan siihen niiden perinteisten turistikohteiden sijaan. 🙂

  • Reply
    Sandra / Terveiset päiväntasaajalta
    10.8.2018 at 21:18

    Ihana irrottautuminen ❤ en malta odottaa minlälaisia seikkailuja teittekään 🙂 Indonesia on mun lempimaa ehdottomasti ja siihen en kyllästy ikinä. Lähden taas muutamaksi kuukaudeksi saarille loppuvuodesta ja luultavasti itsellekin tulee hetken totaali irtautuminen kaikesta. Se tekee varmasti vain hyvää ❤

    • Reply
      Anna-Katri
      11.8.2018 at 12:31

      Oli kyllä aivan mahtava irtiotto, tuolla ei paljoa tarvinnut elämästä stressata. 🙂 Indonesia on kyllä niin upea matkakohde, maasta löytyy niin monen monta erilaista saarta. Itse haaveilen vielä siitä teidän tekemästä Raja Ampatista, tällä kertaa aika sinne ei kuitenkaan riittänyt, mutta ehkä seuraavalla Indonesian matkalla sitten. 🙂

Leave a Reply