Matkaunelmia

Matkahaaveita – minne seuraavaksi?

6.6.2018

Matkahaaveet ne reissunaisen tiellä pitää, vai miten sitä sanotaankaan? Viime viikkoina pieni levottomuus on nimittäin jälleen kerran vallannut mieleni. Nopeasti kuitenkin tajusin, mistä tämä tämä taitaa erityisesti johtua – siitä ikuisesta kaukokaipuusta, mutta myös yksinkertaisesti siitä syystä, etten ole viimeisen kuukauden aikana paljoakaan ennättänyt matkasuunnitelmia tekemään, saati sitten haaveilemaan niistä uusista, itseäni kiehtovista matkakohteista. Omalla kohdallani usein ongalmana on enemmän se tosiasia, että maailmasta löytyy aivan liikaa kiinnostavia paikkoja, joihin haluaisin matkustaa (niiden jo käydyn 108 maan lisäksi), puhumattakaan niistä kohteista, joihin palaan uudelleen enemmän kuin mielelläni.

Päätinkin siis tarttua pitkästä aikaa tuumasta toimeen, ja istahtaa alas laatimaan matkasuunnitelmia seuraavien jo tiedossa olevien matkojen osalta, sekä lisäksi listaamaan ylös niitä matkakohteita, joista erityisesti tällä hetkellä haaveilen:

Georgia, Armenia & Azerbaijan

Parin viikon päästä kutsuu Kaukasus, jonka suunnalle varasin jo alkuvuonna lentoliput, mutta en ole sen jälkeen paljoa ajatusta koko matkalle ennättänyt suomaan. Nyt siis alkaa olla korkea aika alkaa intoilemaan tästä tulevasta matkasta, sekä vähän listailemaan ylös mitä haluankaan tehdä ja nähdä. Erityisesti minua kiehtooo Georgia lumihuippuisine vuorineen, kauniine viiniviljelyalueineen ja rappioromanttisine pääkaupunkeineen. Georgiasta matka toivottavasti jatkuu naapurimaa Armenian maaseutukyliin kunnes ennen kotiinpaluuta tarkoitus olisi vielä piipahtaa Azerbaijanin pääkaupungin Bakuun ihmettelemään pilvenpiirtäjien ja moskeijoiden koristamia katuja.

Indonesia

Lähestyvä kesä tietää lähestyvää kesälomaa, ja omalla kohdallani tietysti myös kesämatkaa, joka tosin tällä kerralla on kohdallani yhdistelmä työtä ja lomaa. Heinäkuussa karkaan takaisin Indonesiaan, jonne paluusta olen unelmoinut sitten vuoden takaisen viimeisen visiittini. Tällä kertaa palaan ensin takaisin tutuille hoodeille Balille surffaamaan ja chillaamaan, sen jälkeen seikkailu kutsuu ympäri Indonesiaa sen erikoisiin kohteisiin. Yhden matkaviikon osalta suunnitelmat ovat vielä hieman avoinna, ja mielessäni pyörittelenkin paria eri vaihtoehtoa… Pääasia kuitenkin on, että pääsen takaisin yhteen lempipaikkaani maailmalla ja viettämään elämää palmujen alle! ♥

Lähi-Idän maat

Indonesian reissulla piipahdan Qatarin pääkaupungissa Dohassa stop-overilla, mutta veikkaan ettei tämä pikavisiitti poista matkakuumettani Lähi-Idän maihin. Olen nimittäin jo useamman vuoden ajan haaveillut omatoimisesta reissusta, jossa voisin vierailla niin Arabiemiraateissa, Omanissa, Qatarissa, Kuwaitissa kuin Bahrainissakin. Ja ehkäpä myös Saudi-Arabiassa. Pitäisikin siis varmaan aloittaa pian kyttäilemään syksyksi äkkilähtölentoja Dubaihin, niin pääsisin vihdoinkin toteuttamaan tätä Lähi-Idän kiertomatkaa…

Stan-valtiot

Okei, viime syksynä löysin itseni googlailemasta vierailua Afganistanistaniin ja etsimässä tietoa siitä, missä kohtaa rajan ylitys olisi turvallisinta, jos ylipäätään mahdollista. Olin jo löytänyt varteenotettavan reitin kulkea Silkkitietä läpi stan-valtioiden eli reitillä olisi ainakin Turkmenistan, Uzbekistan, Tajikistan, Kazakhstan ja Kyrkyzhtan. Mutta sitten jostakin netin syövereistä eteeni tupsahti info, jossa Afganistaniinkin saattaisi olisi mahdollisuus tietyin erikoisjärjestelyin matkustaa ja viettää yö perinteisestä afgaanikylässä. Lisäksi stan-valtioiden listalla olisi vielä Pakistan, jossa eräs matkaystäväni on vielä jonkin aikaa töissä, joten matkasuunnitelmani alkoivat ihan huomaamatta laajentua melkoisesti ja lopulta huomasin, ettei pari kuukauttakaan riittäisi tämän pähkähullun matkan toteuttamiseen. Ehkä ensi kesänä?

Kongo ja Etiopia

Ensimmäiselle Afrikan matkalleni suuntasin yksin Ugandaan, josta matkoin jatkaa Ruandaan. Ennen matkaa olin myös selvittänyt ties mitä reittejä, josko pääsisin myös Kongoon, mitäs muutakaan kuin vuorigorilloja näkemään. Ei ehkä mikään Afrikan ykköskohde soolomatkailijoille, mutta sinne olisin totta tosiaan suunnannut, jos matkaaminen sinne Ruandan puolelta olisi ollut tuolloin mahdollista. Kongon demokraattisen tasavallan poliittisen tilanteen ja kidnappausten vuoksi raja oli kuitenkin tuolloin suljettu, eikä ugandalaisen kuskini firma suostunut minua sinne kärräämään… Joten Kongon sademetsät jäivät kummittelemaan mieleeni, puhumattakaan Nyiragongo-tulivuoren huipulle vaeltamisesta. Tuolla samaisella Afrikan matkalla vietin pimeät aamuyön tunnit Etiopian Addis Ababan lentokentällä ennen lentoa Ugandaan, ja tuolla stopilla alkoi matka Etiopiaan pyörimään mielessä – eikä vähiten sen lumoaville, pimeässä tulta hehkuville Erta Ale -tulivuorelle.

Islanti ja Kanada

Edellisten jälkeen tämä voi kuullostaa aika lälläreiden valinnalta, mutta koska en ole koskaan käynyt Islannissa tai Kanadassa, ovat ne edelleen matkahaavelistallani mukana. Näissä molemmissa maissa kiehtoo erityisesti pohjoinen talvi ja luonto, siis juuri ne asiat, joita useimmiten Suomesta maailmalle pakenen. Mutta matka Etelämantereelle muutti asenteeni tätä luonnon karun kaunista erämaamaisemaa kohtaan, ja nyt huomaankin haaveilevani näiden pohjoisosien valloituksesta. Islannissa kiehtoo erityisesti maan vulkaaniset ihmeet lumoavine maisemineen, Kanadassa taas pohjoisosien arktisten seutujen villiluonto jääkarhuineen. Etelämantereen risteilyllä tutustumieni maailmanmatkaajien kanssa meillä on ollut whatsapp-ryhmässä puhetta, että lähtisimme yhteiselle Arktisen alueen risteilylle vielä vuonna 2020. Saapa nähdä pääsisinkö jo sitä ennen edes Islannissa piipahtamaan…

Nepal

Oi Nepal, et jätä minua sitten millään rauhaan! Vaikka tiedän että vuorten valloitus tulisi olemaan itselleni aikamoinen ponnistus jo ennen kuin patikointipolulla ensimmäistä askelta otan, niin tiedän, etten tästä matkaunelmasta niin helpolla luovu. Vaellus Nepalin vuoristossa, tai itseasiassa korjaan – vuoren huiputus – kummittelee mielessäni ykkösunelmana, mutta samalla tiedostan Nepalista löytyvän kiinnostavia ja erityisiä paikkoja ilman patikointiakin. Maagisten vuoristomaisemien lisäksi Nepalin kaunis kulttuuri kiehtoo ja olisi ihanaa päästä viettämään aikaa myös paikallisten parissa, ehkäpä avustustyötä tehden.

Länsi-Afrikka

Jos jokin kolkka maailmassa tuntuu itsestäni valloittamattomalta, on se ehdottomasti Länsi-Afrikka. Joitakin vuosia sitten vierailin Gambiassa, Senegalissa ja Guinea-Bissaussa, ja tuolla reissulla karttaa selatessani en voinut olla ihmettelemättä kuinka paljon maita Afrikasta oikeasti löytyykään. Jotkut Länsi- ja Keski-Afrikan alueella sijaitsevista maista on sen verran epävakaita, ettei sinne ihan noin vain kannata soolomatkalle suunnata, mutta pienten selvittelyiden kautta huomasin moniin maihin tien silti olevan auki, jos tekisi omalle matkustustyylille sopivia etukäteisjärjestelyitä. Tällä hetkellä varteenotettavia maita voisivat olla Guinea, Sierra Leone, Norsunluurannikko, Mali, Burkina Faso, Ghana, Togo ja Benin. Ja ehkäpä jotkut hieman eteläisemmätkin maat kuten Angola ja Sao Tome & Principe.

Japani

Japani kummittelee mielessäni joka vuosi, ja erityisesti vaaleanpunaisten kirsikankukkien loisto on piirtynyt verkkokalvoilleni niin vahvana, että vielä joku vuosi minun on suunnattava Japaniin tuo luonnon kukkien taidenäyttely todistamaan. Ja löytyyhän maasta lukemattomia muitakin ihmetyksen aiheita, joten maassa saisi helposti kulumaan viikon jos toisenkin hämmästyttävän kaupunkivilinän ja luonnonrauhan välimaastossa.

Etelä-Amerikka

Okei, olen kiertänyt jo aika monesssa maassa Etelä- ja Väli-Amerikassa, mutta silti muutama unelmakohteeni puuttuu noiden käytyjen maiden listalta. Nimittäin Kolumbiaan voisin suunnata vaikka samantien rentoa lattarielämää viettämään tutustuen sen historiallisiin kaupunkeihin ja letkeisiin surffirantoihin. Niiden lisäksi haluaisin patikoida Kolumbian puoleisessa Amazonin sademetsässä aina kadonneen kaupungin raunioille saakka. Ja naapurimaasta Venezuelasta löytyisi myös mitä upeampia luontokohteita – Angel Falls olisi varmasti näkemisen arvoinen, puhumattakaan mykistävästä Tepuis-pöytävuoresta, joka jättää mennentullen Etelä-Afrikan vastaavan luonnonihmeen kakkoseksi. Ja jos Kolumbiassa ei olisi ollut surffilomaa riittäviin, suuntaisin sitä mielelläni viettämään vielä Panaman rannoille…


Siinäpä matkakohteita seuraaville vuosille – nähtäväksi jää, mitkä näistä saattavatkaan toteutua. Löytyykö haavelistaltasi samoja matkakohteita? Entä oletko käynyt näissä joissakin?

  • Reply
    Jani
    7.6.2018 at 11:45

    Norskilla on taas noin sata euroa / suunta lippuja Dubaihin… Just saying!

    • Reply
      Anna-Katri
      9.6.2018 at 12:26

      No niinpäs taitaa olla! Vielä kun tietäisi, että milloin voisi lähteä reissuun… 🙂

  • Reply
    Esa
    7.6.2018 at 17:53

    Stanit-kierros on käynyt mielessä, mutta entisen NL:n maiden osalta. Kuolemankaipuuni ei taida olla tarpeeksi suuri matkustaakseni Afganistaniin. Ensi kesänä olisi kyllä aikaa.

    • Reply
      Anna-Katri
      9.6.2018 at 12:27

      No sepä se, Afghanistan tosiaan varmaan jää myös omalta osaltani välistä kun tilanne tälläkin hetkellä on siellä mikä on. Mutta noita matkareittejä on kyllä silti kiinnostavaa selvittää, vaikkei sinne tällä hetkellä vielä matkustaisikaan. 🙂

  • Reply
    Reissu-Jani
    7.6.2018 at 20:10

    Kolme stania (Tadjikistan, Kirgistan, Kazakstan) käyty viime kesänä kolmen viikon aikana, aivan huikea matka – erityisesti Kirgistan. Tällöin piti mennä myös Afganistaniin, mutta Talibanin iskut olivat sulkeneet maarajan. Parin viikon päästä lähden kahden stanin matkalle – Uzbekistan ja Turkmenistan. Kaukasuksen maat kiersin muutama vuosi sitten – Georgia oli näistä suosikkini, ja Armeniassa ajelin maastoautolla ympäri maata. Blogissa on juttuja näistä Kaukasuksen ja Keski-Aasian matkoista, ja ehkäpä löydät jotain vinkkejä niistä. Loppuvuodesta Nepaliin ja Bhutaniin

    • Reply
      Anna-Katri
      9.6.2018 at 12:33

      Täytyypä käydä kurkkaamassa blogistasi viimehetken vinkit Kaukasukselle! Ja nuo stan-valtiot on kyllä niin kiehtovia, että sinne on pakko päästä. Vaikkakin tosiaan Afghanistan on ainakin toistaiseksi poissa laskuista. Kiinnostavia matkoja sinulla kyllä takana ja edessä! 🙂

  • Reply
    Susanna
    8.6.2018 at 00:05

    Mielenkiintoisia kohteita, Japani kiinnostaa minuakin ja etenkin keväällä kun kirsikkapuut kukkii. Se saattaisi olla yksi mustsee kohde

    • Reply
      Anna-Katri
      9.6.2018 at 12:34

      Todellakin nuo kirsikkapuiden kukinnat olisi sellainen must see -juttu! Netistä taitaa muuten löytyä ihan karttakuvilla ennusteet milloin missäkinpäin Japania kukkii. 🙂

  • Reply
    Viltsu
    8.6.2018 at 08:33

    Näin haastattelusi Aamu-tv:ssä ja siten osasin suunnata blogiisi. Olin aika pöllämystynyt, kun kuulin, miten lyhyessä ajassa olet käynyt näin älyttömän monessa maassa. Kuinka aktiivisesti ajattelet oman elämäntapasi ympäristövaikutuksia? Mitä tapahtuisi, jos kaikki maailman ihmiset (tai edes kaikki suomalaiset) eläisivät kuten sinä? Tää on toki hyvin provosoiva kysymyksen asettelu, mutta en osannut muutenkaan sanojani asetella. Montakymmentä lentomatkaa per vuosi on ympäristön näkökulmasta kestämätöntä, niin kuin varmasti tiedät. Itse ajattelen, että nykypäivänä ihmisten tulisi osata ajatella muutakin, kuin mitä MINÄ haluan ja mikä on MINUN unelmani, jos omilla unelmilla on niinkin kalliit seuraukset, kuin mitä yltiöpäisellä matkailulla on.

    • Reply
      Anna-Katri
      9.6.2018 at 12:44

      Niin, ensimmäisen matkani olen ulkomaille tehnyt vuonna 2006 (jos Viroa ja Ruotsia ei lasketa). Sen jälkeen on tullut matkailtua reilussa sadassa maassa 12 vuoden aikana, eli vajaa 10 maata vuodessa. Soolomatkailun taas aloitin v. 2012, jonka jälkeen maita on kertynyt reilu 70, mikä nopealla laskutoimituksella tekee reilu 10 maata per vuosi. Kun huomioon otetaan vielä, että useimmilla reissuillani olen pidemmän aikaa kohteessa ja seikkailen naapurimaihin maitse, en sanoisi että osaltani tuo väittämä monesta kymmenestä lentomatkasta per vuosi toteutuu. Esim. Afrikassa ja Väli-Amerikassa olen lähes jokaisen maan reissannut maitse.

      Ymmärrän, että lentomatkustaminen jakaa mielipiteitä, toiset sitä kritisoiden ja toiset sitä tehden, jotta maailmaa pääsee näkemään muutenkin kuin omalta kotisohvalta. Ja mitä tulee kysymykseesi siitä, kuinka aktiivisesti ajattelen oman elämäntapani ympäristövaikutuksia, niin lukaisepa tämä: http://adalminasadventures.com/et-sa-mikaan-soolomatkailija-ole-ja-muita-toteamuksia/

      • Reply
        Viltsu
        11.6.2018 at 12:44

        Joo, näin tuon linkkaamasi postauksen vasta oman kommenttini jälkeen. Tuosta kirjoituksestasi sain sen verran irti, että oikeasti tiedät ympäristövaikutuksista paljon, mutta et halua aiheesta sen enempää puhua. Olisi mukavaa toki lukea vähän enemmän ajatuksistasi tai faktoista, jos haluat jossakin vaiheessa aiheesta jotain kirjoittaa, tai heittämään linkkiä mielestäsi hyvälle saitille aiheesta.

    • Reply
      Santtu
      9.6.2018 at 19:32

      Olisi mielenkiintoista kuulla Anna-Katri sinun näkemyksiäsi tuosta matkailun ympäristövaikutuksista. Hieman olitkin sitä avannut tuossa yllä mainitussa postauksessa minkä linkkasit, mutta se jäi aika pintapuoliseksi. Jonkin aikaa sitten blogeissa puhuttiin paljon kyseisestä asiasta ja olisin silloin kovasti toivonut sinunkin näkemystä asiasta.
      Itse reissaan myös muutamia kertoja vuodessa, mutta nyt olen viime aikoina pysähtynyt miettimään sen vaikutuksia ympäristölle (erityisesti lentomatkailu). Tämä on itseäni kiinnostava aihe, sillä pidän paljon reissaamisesta, mutta nykyisin sen ympäristövaikutukset ovat alkaneet mietityttämään.

      • Reply
        Anna-Katri
        9.6.2018 at 20:46

        Aihetta käsittelin tarkoituksella hieman pintapuolisesti, perustelut löytyivät samaisesta postauksesta. 🙂

  • Reply
    Ode
    8.6.2018 at 14:08

    Georgia ja sen naapurit ovat pyörineet mielessä, samoin Moldovan ja Romanian roadtrip. Sri Lankakin houkuttelisi, mutta parin viikon lomalla taitaa tulla hoppu. Nepal on myös omalla listalla, tosin yhdistettynä Tiibetin kanssa. Muutaman vuoden takainen junareissu Pasilasta Pekingiin jäi mieleen ja nyt tekisi mieli uudestaan radalle. Suunnitelmia siis löytyy, olisipa vielä aikaa niiden toteuttamiseen.

    Olen huomannut, että nykyisin reissut tuntuvat leviävän käsiin. Ihan mahdoton ajatus, että olisi koko pari viikkoa samassa paikassa vaan pitää nähdä naapurikaupunkia ja jopa naapurivaltiota. Yhtäkkiä huomaan, että suunnitelmassa majapaikat vaihtuvat parin kolmen yön välein ja lomasta tulee taas kerran kunnon reppuryysäys. Pitäisi taas opetella pysähtymään.

    • Reply
      Anna-Katri
      9.6.2018 at 12:45

      Moldovan ja Romanian roadtrip on varmasti hieno yhdistelmämatka, ja molemmista maista löytyy kiinnostavia kohteita. Sri Lankassa olin itse aikoinaan pari viikkoa, ja ehdin nähdä maasta sopivasti vähän kaikkea mutta ehdottomasti olisi ihana mennä takaisin pidemmäksi aikaa. Ja tuo junamatka Transsiperiaa pitkin olisi kyllä omalla haavelistallani – ehkäpä sitä kautta vielä tulen matkaamaan ainakin Mongoliaan saakka. 🙂

  • Reply
    Maria
    8.6.2018 at 21:36

    Venezuela ei ainakaan täältä Brasiliasta katsoen ole tällä hetkellä turvallinen, ainakin jos haluaa nähdä jotain muutakin kuin turistien suosimat rannat.

    • Reply
      Anna-Katri
      9.6.2018 at 12:28

      Samaa olen tutkaillut, että tällä hetkellä tilanne ei taida olla otollinen isompaan seikkailuun Venezuelassa. Ja tosiaan kiinnostaisi juuri nuo muut paikat kuin turistirannat. 🙂

  • Reply
    Heidi - Delux-Retkiperhe
    10.6.2018 at 10:54

    Sulla on tosi eksoottisia matkahaaveita 🙂 Itsekin tässä kärvistelen harvinaisen pitkää reissutaukoa johtuen haastavasta raskaudestani. Seuraava ulkomaanmatka on vasta marraskuussa, kun yleensä reissataan melkein joka toinen kuukausi. Nyt lievitetään matkakuumetta tekemällä minilomia omassa kotikaupungissa Helsingissä ja lähikaupungeissa. Mun sukulaiset asuu Kanadassa Grimsbyssä lähellä Niagaraa ja Torontoa. Olen ollut pari kertaa vuosia sitten Kanadassa ja kesäinen kostean lämmin ilmasto oli ihanaa. Meillä on ollut tarkoitus mennä sinne perheenä, mutta joka kerta on tullut joku este. Tällä kertaa raskaus. Matkoista haaveilu on kyllä ihan parasta ajanvietettä ja se fiilis, kun seuraava reissu on varattu 🙂

  • Reply
    Anna | Muuttolintu.com
    10.6.2018 at 11:45

    Ei maailmasta kyllä näkeminen ihan heti lopu kesken! Me voitettiin aikoinaan Intian riksarallista road trip stan-maihin, ja siihen olisi kuulunut myös Afganistan. Ei ollut korkealla omalla listalla ja kustannuksiakin olisi vielä tullut niin jätettiin väliin. Mut ehkä joskus! Ois muuten kiva jos ehdittäis törmätä Balilla! Me ollaan heinäkuussa ainakin Canggussa ja Uluwatulla näillä näkymin.

  • Reply
    Sannahof // Unelmamaja
    10.6.2018 at 12:33

    Mielenkiintoisen kuuloisia suunnitelmia. Ja tuosta Balista olen kyllä vähän kateellinen. Varsinkin kun juuri junassa juttelin jonkun äidin ja hänen tyttärensä kanssa, jotka olivat matkalla lentokentälle ja kohti Balia. Tuli hirveä kaipuu sinne!

    Tällä hetkellä omissa haaveissa siintää Georgia ja Montenegro. Luulen ja toivon, että Georgia toteutuu näistä ensimmäisenä.

  • Reply
    Aron / Ja sitten matkaan...
    10.6.2018 at 15:22

    Jotenkin arvelin etukäteen, että listaltasi ei löydy mitään yhteistä omani kanssa. Ensinnäkin olet jo käynyt niin monessa paikassa, että tuskin mitään kovin ”tavanomaista” voi listallesi nousta. Vaan kuinkas ollakaan, listalta löytyi yksi kohde, jossa olen jo käynyt ja kaksi suunnitelmissa olevaa. Islannissa käväisin vapun jälkeen. Maa tuskin minun suosittelujani kaipaa, mutta suosittelen nyt kuitenkin. 🙂 Japani ja Kanada puolestaan ovat suunnitelmissa. Ensin mainittuun on jo lentoliput hankittuna, jälkimmäinen saa vielä hetken odottaa. Indonesia voisi hyvinkin olla vuorossa jossain vaiheessa, mutta pääosa listasi kohteista saattaa minulta jäädä tällä matkustustahdilla kokonaan näkemättä.

  • Reply
    Sanna / Onelifetimetotravel
    11.6.2018 at 00:38

    Noista lentämisen ympäristövaikutuksista; mieheni kertoi että hänellä kuluu työssään kuljetusalalla 300 litraa polttoainetta YHDEN työpäivän aikana. Nykyaikainen lentokone puolestaan käyttää polttoainetta 3litraa/100km/matkustaja. Hieman kärjistäen, päivittäisellä polttoaineen kulutuksellaan mieheni lentäisi 30 000 km eli melkeinpä maapallon ympäri… Asia ei siis tosiaankaan ole aivan niin yksiselitteinen:)

    • Reply
      Sanna / Onelifetimetotravel
      12.6.2018 at 22:41

      Hih, matikka ei taida olla vahvinta alaani!:’D Tuolla 300 litralla polttoainetta lentäisikin vain 10 00km!

  • Reply
    Elsa
    11.6.2018 at 01:30

    Samoja haaveita löytyy! Nepali onkin ollut suurimpia unelmia jo pitkään ja olenkin nyt kerännyt rohkeuteni ja lähdössä vaeltamaan sinne lokakuussa. Tällä hetkellä olen juuri Kolumbiassa, mistä olen myös unelmoinut pitkään ja tämän jälkeen matka käy kohti myös mainitsemaasi Panamaa😍😍 saa nähdä mitä reissut tuo tullesaan, mutta toistaseksi niin ihanalta vaikuttaa!

  • Reply
    Lea
    11.6.2018 at 20:54

    Pakko mainita, että mua jotenkin häiritsee tosi paljon, ettet ole käynyt Kanadassa! 😂 Ei muuten, mutta kun tuosta blogin sivupalkista olevasta karttakuvasta on niin paljon maita väritetty, mutta sitten tuollainen jättiläinen puuttuu listalta… 😂

    No joo, mielenkiintoisia suunnitelmia! 🙂

  • Reply
    Merja / Merjan matkassa
    13.6.2018 at 22:24

    Georgia kiinnostaa täälläkin ja haaveilen, että pääsisin sinne vaeltamaan. Myös stan-valtiot olisi mielenkiintoisia ja toivon, että jonain päivänä Afganistanin tilanne korjaantuisi jotta sinnekin pääsisi, mutta taitaa olla se toive kaukana. Nepalissa, Kanadassa ja Venezuelassa olen käynyt. Jälkimmäisessä silloin, kun turvallisuustilanne oli parempi kuin nyt.

  • Reply
    Pirkko / Meriharakka
    14.6.2018 at 02:14

    Aika monta noista on jo käytynä 🙂 Omatoimimatkaa Saudi-Arabiaan saattaa vielä hetken joutua odottelemaan. Kanada on kyllä kiva, kolme reissua sille suunnalle takana ja voisin hyvin kuvitella niitä vielä pari lisääkin vaikka maabongari olenkin.
    Tuo lentäminen on aika monitahoinen juttu, eivät ne muutkaan matkustustavat niin ekologisia ole, ja jos sitten taas lasketaan per ihminen kokonaisvaikutusta, niin monet meistä paljon matkaavista ovat lapsettomia ja syövät kasvispainotteisesti. Omalta osaltani en ajatellut tästä ottaa stressia, etenkään kun matkustin aika vähän ennen 30 ikävuottani.

  • Reply
    Sandra
    15.6.2018 at 12:20

    Täältä Islannista kirjoittelen parhaillaan ja liputan maan puolesta. Juuri kohta on alkamassa kolmen tunnin ratsastusreissu luonnossa ja majoitus on pienessä majatalossa, jolla on omia hevosia, lampaita ( ja pieniä karitsoja parhaillaan), kanoja, kaneja, kissoja ja koiria. Näissä maisemissa on mieli levännyt 🙂

    Ehkä sellaisen vinkin voisin antaa, että ellet juuri varsinaisesti halua kokea Blue Lagoonia, niin kannattaa mennä johonkin muuhun vastaavaan uimalaan jossain muualla Islannissa. Vältyt turistilaumalta ja maksat huomattavasti vähemmän. Islanninhevosratsastusta kannattaa testata!

  • Reply
    Sonja | FIFTYFIFTY
    15.6.2018 at 18:51

    Maailma on kyllä niin täynnä ueita kohteita, sen huomaa, koska vaikka sulla yli sata maata plakkarissa, löytyi vaikka kuinka paljon uusia matkaunelmia! 🙂 Oma bucket list on vielä tässä vaiheessa aika erilainen ja sisältää paljon kohteita, jossa sä olet jo ehtinyt pyörähtämään, mutta on kiinnostavaa lukea muiden matkahaaveista. Mulla myös Japani, Islanti ja Kanada erittäin korkealla listoilla!

  • Reply
    Outi / Maa Quzuu
    16.6.2018 at 21:14

    Ihania haaveita ja monet sellaisia johon itsekin haaveilen. Georgia, Armenia ja Aasia ovat sellaisia, jotka varmasti tulevat toteutumaan lähitulevaisuudessa. Olen myös jostain keksinyt haluavani päästä Iraniin ja Israeliin, mutta nämä ehkä ovat sitten pidemmän ajan haaveita. 🙂

  • Reply
    Matkoja moneksi vuodeksi - matkaideoita vuosille 2019, 2020, 2021 ...
    6.7.2018 at 13:01

    […] Matkahaaveita – minne seuraavaksi? […]

Leave a Reply