Valuuttapeliä

Miten mulla on muka varaa matkustaa – viisi paljastusta rahankäytöstä

8.9.2017

Siis miten sillä voi muka olla varaa matkustaa noin paljon? Varmaan jotain perintörahoja. Kyllä sillä täytyy olla joku miljonääri-poikaystävä, joka kustantaa kaiken. Eikun pappa betalar! No vähintään se on voittanut lotosta, eihän noin voi erkkikään matkustaa!

Niin. Eihän kolmekymppisellä sinkkunaisella, jolla on yliopistokoulutus, useiden vuosien työkokemus ja kaiken päälle hyvin itsenäinen elämä, ole tietenkään itsellään mitään tekemistä sen kanssa, mistä raha tulee pöytään. Tai ongelma ei niinkään näytä olevan se, mistä raha tulee, vaan se, miten sen käyttää. Mutta eikö me jokainen itse valita, mihin haluamme rahamme käyttää? Toinen käyttää kesämökkiin, toinen matkailuun. Miksi siis yrittää punkea kaikkia samaan muottiin tämän suhteen?

On mielestäni sääli, että vielä tälläkin vuosituhannella Suomessa vallitsee hyvin vanhoillinen ajattelutapa, ja ikään kuin on moraalisesti oikein tuomita toisten elämää ja erityisesti rahankäyttöä, jos se edes pieneltä osin poikkeaa omastaan. Yritän itse aina ajatella, että se, mitä minulla on, ei ole keneltäkään muulta pois ja päinvastoin. Samalla olen myös yrittänyt kannustaa muitakin rakentamaan elämästään juuri sellaista kuin haluaa, eikä vain alistua suorittamaan niitä yhteiskunnan normijuttuja, jos ne ei tunnu omalta. Jokaisella meillä Suomessa on mahdollista rakentaa omannäköinen elämä, kyse on vain valinnoista. Ehkä osittain myös sinnikkyydestä ja järjen käytöstä.

Koska olen pyrkinyt olemaan täällä matkablogini puolella mahdollisimman avoin, myös talouteen ja rahankäyttöön liittyvistä asioista, ajattelin puhua siitä nytkin. Olkoon se sitten vaikka kuinka iso tabu Suomessa. Tässä siis vastauksiani kysymykseen, jonka olen kuullut turhan usein: Miten sulla voi muka olla varaa matkustaa noin paljon?!

1. Tienaa enemmän – vaiko sittenkään

En ole syntynyt kultalusikka suussa. Mutta Suomessa jos missä meillä jokaisella on mahdollista valita mitä opiskella, miksi valmistua ja sitä kautta myös osittain vaikuttaa siihen, millaista työtä tehdä. Vertaapa itseäsi vaikkapa Ugandassa syntyneeseen ja voit todellakin sanoa olevasi syntynyt aika etuoikeutettuun asemaan olipa taustasi mikä tahansa. Meillä on maailman paras koulutusjärjestelmä eikä korkeakoulututkinnosta tarvitse maksaa omaisuutta. Mutta Suomessa on paljon itsestä kiinni kuinka vakavasti opiskelut ottaa tai kuinka kunnianhimoinen on töiden suhteen.

Itse tiesin jo lukiossa, että haluan yliopistoon, joten panostin opiskeluun. Parikin opiskelupaikkaa irtosi, mutta en tyytynyt vain laahautumaan opinnoista toiseen. Suoritin opinnot mahdollisimman nopeasti ja halusin myös saada kursseista hyvät arvosanat. Kun valmistuin, olin jo jalka puoliksi oman alani työmaailmassa, mutta silti jouduin näkemään vaivaa urani eteen. Nyt kuitenkin olen työssä joka mahdollistaa minulle matkailun – niin taloudellisesti kuin lomapäivien puitteissa. En tienaa ökysummia kuukaudessa, vaan palkkani on on Suomi-standardeilla aika keskiverto. Mutta päivätyöni ohella olen tehnyt toista työtä vuodesta 2011 alkaen. Nimittäin lifestyle-blogiani. Kun normaali työpäiväni on ollut ohi, olen siirtynyt toisen työni pariin, mikä on tuonut minulle kuukaudesta toiseen lisätuloja. 

Vinkki: Jos tuntuu että tulosi eivät ole sillä tasolla kuin toivoisit, mieti voisitko lisäkouluttautua tai hankkiutua jopa toiselle alalle omien vahvuuksien puolesta. Entä onko sinulla erityisosaamista tai jokin intohimo, jonka parissa voisit ansaita päivätyösi rinnalla sivutuloja? Mutta. Riippumatta siitä kuinka suuret tulot ovat, myös muilla seikoilla on vaikutusta siihen paljonko sinulla jää käytettäväksi matkailuun. Mitä suuremmat tulot, sitä suuremmat menotkin usein on, ellei asiaan kiinnitä huomiota (ks. erityisesti kohdat 2 ja 3).

2. Raha-asiat tärkeysjärjestykseen

Koska asun yksin, ovat asumiskustannukseni huomattavasti suuremmat verrattuna pariskuntaan, joiden yhteistaloudessa kaikki usein jaetaan. Tähän aloin kiinnittää huomiota entistä enemmän kolme vuotta sitten, kun päätin, että todellakin haluan lähteä unelmieni maailmanympärimatkalle. Tuolloin tarkastelin kriittisesti, en vain tulojani, vaan myös menojani ja huomasin nopeasti, että suurimman kuluerän kuukausittain muodostaa asuminen. Aloinkin miettimään, että kuinka saisin pienennettyä näitä kuluja. Päädyin myymään aiemman asuntoni, jonka ylellinen sisustus vaatehuoneineen vaihtui lennosta pienempään yksiöön ja hillittyyn sisustukseen. Kuukausittaiset lainanlyhennykset ja muut asuntoon littyvät menot pienenivät samalla huomattavasti. Näin pystyin säästämään kuukausittain isomman summan matkoja varten. Ja plussana kaiken päälle asunnon myynti toi sopivasti lisätuloja säästöön (ks. kohta 4).

Vinkki: tarkastele kriittisesti asumisratkaisuasi. Jos asut vuokralla, olisiko aika ostaa oma asunto ja laittaa kuukausittaiset asuntomenot ennemmin omaan pussiin kuin vuokraisännän kukkaroon? Tai ehkä vuokra, jota kuukaudessa maksat, voisi olla huomattavasti pienempi kämppää vaihtamalla. Vähemmän neliöitä ydinkeskustan ulkopuolella on usea satoja euroja kuukaudessa säästöä. Nykyisin ei myöskään ole enää ihmeellistä asua aikuisiälläkään kimppakämpässä, jolloin säästöt kuukautta kohden voivat olla huomattavasti isommat. Jos sinulla taas on omistusasunto, mieti kriittisesti olisiko aika laittaa asunto vaihtoon. Ehkä et enää arvosta keskusta-asumista samalla tavalla kuin villeinä nuoruusvuosina, tai ehkä olisit valmis tinkimään asuinneliöistä matkojen vuoksi. Tai entä se kesämökki? En edes aloita aiheesta. On valintakysymys, kuinka paljon rahaa kuukaudessa haluat käyttää asumiseen.

3. Kulut kuriin niin kuin olisi jo

Itselläni oli aiemmin tapana tuhlata kuukausittain ihan huomaamatta tuloni kaikkeen turhaan. Shoppailtua tuli sitä sun tätä ja kuukausittaiset heräteostokset olivat suuri paheeni. Puhumattakaan luksustuotteista. Lisäksi sinkkuelämässä ravintolaillat bileiltoineen olivat enemmän sääntö kuin poikkeus, ja noina iltoina en edes miettinyt paljonko rahaa kului. Kerranhan täällä eletään ja silleen. Mutta kun maailmanympärimatkaani varten aloin tarkemmin pohtimaan kuukausittaista rahankäyttöni, hämmennyin. Ja häpesin. Miten ihmeessä onnistuinkaan tuhlaamaan kuukausittain niin ison summan kaikkeen turhaan? Eihän siinä ollut mitään järkeä?! Tavaraa vaan kerääntyi nurkkiin, ja kuukauden päästä olin jo unohtanut niiden olemassa olon. Puhumattakaan niistä tylsistä baari-illoista, jolloin tilasit toisen tai kolmannen lasillisen samppanjaa – vain koska voit. Maailmanympärimatkaa varten laitoin kulut kuriin isolla leikkurilla. Aloitin ostoslakon, enkä enää käynyt ulkona kuten aiemmin. Lisäksi karsin kaapeista ja varastoista myyntiin kaiken turhan. Ja miten kävi – ennen maailmanympärimatkalle lähtöä olin onnistunut säästämään summan, josta aiemmin vain unelmoin.

Vinkki: Kirjaa ylös kaikki kuukausittaiset menosi, jokaista kauppakuittia myöten. Kuun lopussa laske yhteen, mihin kaikkeen tulosi ovatkaan kuluneet. Tarkastele listaustasi kriittisesti – tuntuuko jokin menoerä huomattavan suurelta? Entä kuukaudessa kulutettu kokonaissumma pöyristyttävän isolta? Nyt ehkä ymmärrät paremmin, että kuukausittaiset tulosi voivat huveta aivan huomaamatta kaikkeen epäolennaiseen. Onkin aika aloittaa suunnittelemaan omaa rahankäyttöäsi tarkemmin. Kirjaa itsellesi ylös kuinka paljon rahaa sallit käytettävän mihinkin menoerään ja kuinka paljon tuloistasi haluat laittaa säästöön. Tämä ei ole kuin matikkaa ja itsekuria. Lisäksi kannattaa käydä kaapit ja varastot läpi ja laittaa kaikki turha kiertoon. Parhaimmassa tapauksessa saat näistä mukavan lisäsumman säästöön matkoja varten.

4. Raha poikimaan

Jo kauan aikaa sitten tajusin, että Suomessa ei ainakaan pääse rikastumaan pelkällä työnteolla tai säästämisellä. Toki ne siinä auttaa, mutta jos haluaa kasvattaa säästöjä, täytyy laittaa raha poikimaan. Ja tämä ei todellakaan tarkoita rahan makuuttamista pankkitilillä tallessa. Omalla kohdallani säästäminen ei ole ollut vain passiivista odottamista, vain järkevää rahankäyttöä sijoituskohteisiin, jotka arvioni mukaan voisivat tuoda tuloja ei vain lyhyellä vaan myös pitkällä aikavälillä. Yksi isoin näistä on kohdallani ehdottomasti ollut asuntosijoittaminen. Ostin ensimmäisen omistusasuntoni vuonna 2009 ja siitä lähtien olen ajatellut uuden asunnon hankinnan paitsi toki kotina, mutta myös sijoituksena. Varsinkin Helsingissä pienien asuntojen vuosituotto on varsin hyvä, kun tarkastelee vaikka asuntojen hintojen nousua tietyillä alueilla. Oma tuntumani on osunut oikeaan asuntoa ostaessa tai ainakin tähdet ovat olleet oikeassa asennossa asuntokaupoissani, sillä olen onnistunut vuosien mittaan kasvattamaan pesämunaani.

Vinkki: Sen sijaan että maksaisit esimerkiksi tuhat euroa vuokranantajalle, miksi et samalla summalla maksaisi pois oman asunnon asuntolainan korot sekä lainalyhennykset? Kun vuosien jälkeen myyt asuntosi, huomaat sijoittamiesi rahojen menneen itsesi hyväksi – lainasumma on lyhentynyt ja siinä sivussa asuntosi myyntiarvo on parhaimmassa tapauksessa noussut. Toki asuntoa ostaessa kannattaa olla todella tarkkana, sillä läheskään kaikkien asuntojen arvo ei missään tapauksessa nouse. Mutta ainakin viime vuosina Helsingissä pienien asuntojen ostaminen on ollut varsin hyvä sijoitustuottojen kannalta. Jos asuntosijoittaminen ei ole juttusi, tai asut kasvukaupunkien ulkopuolella, kannattaa miettiä muita sijoitusmahdollisuuksia kuten esimerkiksi osakkeita. Kaikkeen sijoittamiseen vinkkinä sanoisin, että asioista kannattaa ehdottomasti olla todella perillä ennen kuin rahansa niihin sijoittaa. Eli jos et tiedä asunto- tai osakemarkkinoista mitään, ota selvää ja huolella, ennen kuin käytät rahasi.

5. Matkusta viisaasti

No nyt ehkä huomaat kohdat 1.-4. lukemalla, että olen onnistunut työnteolla, säästämisellä ja rahan viisalla käytöllä sekä sijoittamisella tienaamaan sen verran, että toteuttamani matkat ovat olleet mahdollisia. Mutta siitäkään huolimatta en reissaa kun kroisos vaan päinvastoin yritän olla mahdollisimman järkevä rahankäytön suhteen matkoilla. En esimerkiksi koskaan sijoita satoja euroja hotellihuoneeseen vaan voin helposti yöpyä 10 eurolla hostellissa, jos haluan säästää matkakustannuksista. Sen sijaan saatan sijoittaa elämyksiin, kuten vaikkapa kuumailmapallolentoon Serengetissä, risteilyyn Etelämantereelle tai vaikkapa laskuvarjohyppyyn Uudessa Seelannissa. Näitä kokemuksia ei tosin voi edes rahassa mitata, niin paljon ne ovat antaneet takaisin upeiden kokemuksien muodossa, joita muistelen varmasti vielä vanhana mummona kiikkustuolissa.

Vinkki: Matkailussa tärkeää on ehdottomasti budjetointi – se mitä teet myös normaalielämässä, on voimassa myös matkoilla. Sinulla on tietty summa käytettävissä matkasi aikana, ja on itsestäsi kiinni mihin tuon summan haluat käyttää. Säästää voi yllättävistäkin asioista, mikä taas mahdollistaa panostamisen niihin, mitkä ovat itsellesi tärkeitä.


Valuuttapeliä on uusi postaussarja, jossa avataan matkabudjettia eri kohteista, tehdään säästösuunnitelmia unelmareissuja varten ja tarkastellaan kriittisesti omaa rahankäyttöä – niin arjessa kuin matkoillakin. Näistä postauksista muutkin matkailuun hurahtaneet voivat saada ajateltavaa omiin kulutustottumuksiinsa sekä vinkkejä matkakassan kartuttamiseen.
  • Reply
    Laura / Irtiottoja maailmalle
    8.9.2017 at 08:50

    Hyviä vinkkejä! Suomessa tuntuu jotenkin olevan edelleen pieni tabu puhua rahasta, mutta onneksi (ainakin oman kokemuksen mukaan) siitä puhutaan jo hiukan avoimemmin, kuin vaikkapa 10 vuotta sitten. Myös omalla kohdalla tuo ”kuinka sulla on varaa”-ihmettely on hyvinkin tuttua. Yleensä se ihmettely tehdään selän takana, mutta jokaiselle, joka sitä on vain uskaltanut suoraan kysyä, olen oman tilanteeni selittämällä saanut vastapuolen toteamaan, että eihän se tosiaan näillä elämän valinnoilla mitenkään erikoista sitten olekaan. Lähes 100 reissupäivää vuodessa on ihan mahdollinen yhtälö työssäkäyvälle ilman perintöjä tai lottovoittojakin. Kaikkea harvemmin saa, mutta valitsemalla tarkkaan sen, mitä haluaa, on moni asia elämässä mahdollista valtaosalle suomalaisista.

  • Reply
    Johanna / Fin Nomads
    8.9.2017 at 10:00

    Tosi hyviä pointteja! Uskaltaisin väittää, että lähes kenellä tahansa työssä käyvällä on varaa reissata jos vain haluaa. Kyse on enemmänkin valinnoista ja priorisoinnista. Ehkä kaikista merkittävin tekijä on juuri tuo rahan tuhlaaminen turhuuksiin, mitä ei edes huomaa ennen kuin alkaa tarkastella omia kuluja kriittisesti. Hyvinkin pienillä tapojen muutoksilla tienaa vuodessa mukavan matkakassan, kuten jättämällä joka päivä muutaman euron kahvin ostamatta tai lopettamalla röökaamisen. Me säästettiin meidän reissuun laittamalla tylysti melkein puolet palkasta suoraan säästötilille, muuttamalla pienempään kämppään ja lopettamalla shoppailun. Mutta silti käytiin välillä ulkona ja reissattiin ulkomaille lähes joka kuukausi, eli säästämisenkään ei tarvitse olla pelkkää kituuttamista 🙂

  • Reply
    Tiina
    8.9.2017 at 11:14

    Lisäksi kannattaa tutkia mihin asioihin ylipäänsä käyttää rahaa ja miten paljon. Vakuutukset, sähkö, pankkipalvelut jne. Kaikki kannattaa kilpailuttaa. Minä asun yksin ja nykyinen miesystäväni on kovin perehtynyt näihin asioihin ja kävi tarkkaan kanssani läpi kaikki asiani. Kilpailuttamalla, turhia karsimalla (esim päällekkäiset vakuutukset omat ja ammattiliiton kautta) ja itselleni riittäviä palveluja valitsemalla saimme mulle aikaiseksi noin 1000 eur säästön vuositasolla! Ei sekään pieni raha ole.

  • Reply
    Lissu
    8.9.2017 at 11:53

    Niin totta! Itse matkustan 3-5 kertaa vuodessa 1-2 viikon matkoja ja varsinkin ystäväni Diblomi-insinööri miehelle se tuntuu olevan vaikea sulattaa. Monesti kuullut ystävältäni, että mies taas sanoi, ”millä V.tun rahalla sekin taas matkustaa. Nykyään on jo noloa sanoa, että joo lähden reissuun, kun joku kysyy ”meinaatko jonnekkin lähteä?”. Työttömät/pienipalkkaiset yksinhuoltajatkaan eivät ymmärrä miten mulla on varaa matkustella. Niin, no mä olen käynyt kouluja ja saanut hyvä palkkaisen työpaikan ja olen valinnut matkustelun lapsen sijaan (vaikka lapsen kanssa yhtä hyvin matkustelu onnistuu 🙂 ) Mä en käy juurikaan baareissa, en ostele vaatteita, kenkiä laukkuja ym. turhaa. Ruokakaupassa katson tarkkaan hintoja ym. mulla on lainaa, oma auto, mutta asumiskustannuksista en tosin joudu maksamaan. Tiedän myös ihmisiä, jotka pienellä palkalla matkustavat ja maksavat asumisen ym. elämisen yksin. Kyllä jokaisella on varaa matkustaa edes kerran vuodessa 🙂

  • Reply
    Kohteena maailma / Rami
    8.9.2017 at 12:35

    Hyvä postaus ja varsin toimivat vinkit rahankäyttöön & matkustamiseen. Se mikä tuossa on monelle vaikeinta niin kurinalaisuus. Eli pystyykö elämään kurinalaisesti tuon mukaan vai missä kohtaa ja milloin repsahtaa. Voisi verrata hyvin huippu-urheiluun, pitää tehdä tavoitteensa eteen päivästä toiseen työtä, vaikka monesti se tuntuu puurtamiselta.

    P.S. Ja hei, aika samoilla ajatuksilla ja elämäntavoilla täällä mennään tietyltä osin 🙂

  • Reply
    Anna
    8.9.2017 at 13:11

    Aivan erinomainen postaus aiheesta Anna-Katri! Niin se todella on, että suomalaissessa nyky-yhteiskunnassa katsotaan hyvin nopeasti alta kulmien, jos omat unelmat ja elämänvalinnat eroavat suuresti keskiverto suomalaisen unelmista. Ihana blogi sinulla, niin inspiroiva!
    Anna
    http://www.annakuulua.com

  • Reply
    Heli / Heli voyage
    8.9.2017 at 13:35

    Fiksuja vinkkejä ja hyvä kirjoitus. Ja tosi hyvä idea myös tuo valuuttapeliä-postaussarja! Odotan innolla seuraavia kirjoituksia.
    Hienoa, että naisetkin ovat nyt rohkaistuneet bloggaamaan raha-asioista (sun lisäksi esim. Julia ihminen), ehkä pikkuhiljaa päästää eroon tuosta sitkeästä ajatuksesta, että nainen olisi jotenkin avuton ja kykenemätön itse hankkimaan ja hoitamaan rahojaan, että niiden täytyy oikeasti olla poikaystävältä tai isältä.

  • Reply
    A
    8.9.2017 at 14:24

    Äärimmäisen hyvä postaus paljon hyviä ja mielenkiintoisia pointteja, joita itsekin osin toteutan! Tällä hetkellä opiskelen, käyn töissä sekä päätyöni lisäksi minulla on sivutyö ja minulla on mahdollisuus matkustella useita kertoja vuodessa. Vapaa-aikaa ei liiaksi arkisin ole mutta mieluummin tienaan iltaisin rahaa töissä käymällä kuin sohvalla telkkarin ääressä istumassa ja vain haaveillen matkoista. Karsimalla ylimääräiset shoppailut ja asumiskustannukset minimiin jää kuukaudessa oiva summa rahaa sivuun, vaikka molemmat työt joita teen ei ole hyvin palkattuja aloja. Siitä huolimatta juurikin eniten säästämiseen vaikuttavat oma asenne, turhuuksien karsiminen ja hyvä säästösuunitelma. Odotan innolla tulevaa postaus-sarjaa.

  • Reply
    Laura
    8.9.2017 at 15:01

    Hyvä postaus! Multakin on usein ihmetelty, miten näin opiskelijana voin matkustella näinkin ”paljon”. Kun muilla ei oo varaa. Ja yleensä näillä kysyjillä on paljon kalliimpi asunto ja auto ja viikottaiset shoppailut yms mukavuudet, joista mä mielummin tingin päästäkseni reissuun. 🙂

    • Reply
      Laura
      8.9.2017 at 15:08

      Ja myös huomaan, että usein tätä asiaa ihmettelevät matkustavat itse sitten isommalla budjetilla, kun mä tyydyn halvimpiin majotuksiin tai couchsurfingeihin ja matkustan laivassa käytävällä nukkuen säästääkseni sen lentomatkan hinnan. Reissussa budjetointi on melkeen yhtä ratkaseva kun se reissua ennen tehtävä säästäminen! Ootan mielenkiinnolla tota sun postaussarjaa, jospa itellekin saisi jotain vinkkejä siitä!

  • Reply
    Anna S
    8.9.2017 at 15:09

    Tunnustaudun yhdeksi niistä, jotka ovat kadehtineet salaa matkabudjettiasi. Olen silti tosi iloinen puolestasi, että olet saanut asiasi järjestettyä niin että saat tehdä itsellesi tärkeitä reissuja. Ärsyttää ihan suunnattomasti, että nainen ei muka voisi olla itsenäisesti raha-asioitaan ja omaisuuttaan hoitava, vaan jokaisen menestyvän naisen takana olisi mies tai edes lottovoitto.

    Arvostan avoimmuuttasi raha-asioissa. Ja olet oikeassa. Useimmilla on varaa niihin asioihin, jotka koetaan tärkeiksi. Jollakin se on tupakka ja viina, toisella hulppea kivitalo ja kolmannella matkustelu. Mun tulot putosivat väliaikaisesti reiluksi vuodeksi n. puoleen, ja ihmeen vähän se on näkynyt elintasossa, kun päätin, että ostan vain tarpeeseen, en varalle, mielihyvää saadakseni tai muistoksi jostakin.

    Yksi arkinen vinkki listastasi (minun näkökulmastani) puuttui: auto. Monelle melkoinen rahanreikä ja silti välttämättömyys. Pakolliset vakuutuksethan pitää joka koslasta maksaa, mutta itse en vaan arvosta hienoa autoa niin korkealle, että olisin valmis maksamaan tuhansia euroja vuodessa enemmän siitä ilosta, että allani on uusi ja upea riittävän hyvän sijaan.

    Me matkustelemme koko perheen voimin yleensä kerran vuodessa. Lapset ovat teini-ikäisiä ja voidaan jo yhdessä miettiä, mikä meille on tärkeintä. Yleensä aina päädytään siihen että lentokoneruoasta ei kannata maksaa, vaan halpalentoyhtiöt kelpaavat, majoituksessa on tärkeämpää sijainti kuin luksus. Syödä pitää kotimaassakin, mutta reissuissa mennään suurin osa ajasta street food-sektorilla ja shoppailu ei kiinnosta meistä ketään. Mut seikkailuihin löytyy sitten aina rahaa ja parhaat matkamuistot tuodaan kameran muistikortilla. 🙂

  • Reply
    Annu
    8.9.2017 at 15:18

    Tämä kolahti!

    Oon opiskelija ja matkustan opiskelijan mittapuulla melko paljon. Oon huomannut juurikin ton, että mietitään miten voi olla varaa matkustaa. Tein kuitenkin parhaimmillani kolmea työtä opiskelujen ohella, joten mun mielestä on ihan oikeutettua käyttää itse tienaamansa (ja opintolaina.. 🙂 siihen mihin haluaa. Sitten, kun joskus totean jostain että ”onpa kallista” tai ”harmittaa kun opintotukea leikataan” niin saan vastaukseksi että ”no sähän matkustat koko ajan, ei kai tää voi sua haitata!” Ööh, juuri siksi mä voin matkustaa koska mietin että mikä on kallista normaalissa arjessa 😀 Se, että on varaa matkustaa ei tarkoita että olisi niin rikas että voi tehdä mitä vaan välittämättä siitä, mitä tulee maksamaan. Samoja ennakkoluuloja siis täälläkin. 🙂

  • Reply
    Merja
    8.9.2017 at 19:36

    Hyvä postaus. Itse olen pienipalkkainen hoitoalalla työskentelevä nainen. Teen keskimäärin neljä reissua vuodessa ja pakolliset Tukholma- Tallinna reissut. Säästän oikeastaan kaikesta, mutta sen minkä harvoin ostan, ostan laadukasta ja mieleistä. Ostamani tuotteet, vaatteet ja esim. laukut ja kengät kestävät aikaa ja näyttävät paremmilta. En harrasta kertakäyttötavaraa. Matkat suunnittelen kestämään usein viisi päivää esim. viikon asemasta, koska parin säästetyn hotelliyön summalla jo syö sen viisi päivää. Nytkin on neljät lennot bongattu pitkälle ensi vuoteen tarjouksista. Ja myös maksettu. Käytän hyväkseni myös sesonkien ulkopuolella olevia matka-ajankohtia.

  • Reply
    Noora
    8.9.2017 at 20:52

    Hei!
    Olen keskituloinen ja säästän 700 – 1000 euroa joka kuussa pankkiin tai osakkeisiin. Se vaatii vain tiukkaa itsekuria.
    Moni tuhlaa joka kuukausi useita satasia vaatteisiin. Itsekin tuhlasin ennen. Kun kaapissa oli esim. kolmet Uggit, järkytyin. Aina löytyy uutta ostettavaa – shoppailu on loputon kierre. Alkoholi on myös aika kallista, ainakin ravintoloissa. Kampaajat, irtoripset ja manikyyrit maksavat paljon.
    Jokainen voi kuluttaa tai säästää: se on tosiaan oma valinta! Ja nopeasti saa kasaan tuhansia euroja, jos edes käy työssä eikä ole velkaantunut jo.

  • Reply
    JonneT
    8.9.2017 at 22:34

    Menikö kaikki massit maailmanympäri reissatessa, kun asuntosi näytti olevan kaupan? 😛

  • Reply
    Aron / Ja sitten matkaan...
    9.9.2017 at 12:49

    Hyviä pointteja. Olen itse tullut siihen tulokseen, että muiden matkustelua hämmästelevät ihmiset eivät ymmärrä, että matkustamiseen käytetty raha on aina pois jostain muusta. He jotenkin kuvittelevat sen olevan lisänä kaiken sen päälle, mihin he itse rahansa käyttävät. Meidän vuosittainen matkailubudjettimme on varmasti monen mielestä iso. Vastaavasti me elämme arkeamme hyvin säästäväisesti. Kahden lapsettoman työssäkäyvän aikuisen tuloista kertyy näin matkakassaan varsin merkittävä summa joka kuukausi.

    Tuo menojen seuraaminen on oikeasti todella hyvä tapa. Itse seurasin kahden vuoden ajan todella tarkasti rahankäyttöämme. Siinä yhteydessä muodostui varsin hyvä kuva siitä paljonko rahaa oikeasti tarvitaan elämiseen. Teimme kertyneen tiedon avulla pieniä hienosäätöjä rahankäyttöön. Tämän jälkeen en ole isommin seurannut muuta kuin käyttötilin saldoa, mutta tehtyjen muutosten myötä rahaa on jäänyt viivan alle moninkertaisesti aiempaa enemmän. Samalla turhan tavaran määrä ja etenkin ruokahävikki on vähentynyt. Suosittelen pieniä budjettitalkoita kaikille.

  • Reply
    Tiinah
    9.9.2017 at 12:59

    Hei! Hieno postaus! Tunnustan miettineeni samoja asioita, mutta eri näkökulmista johtuen. Itse olen päässyt matkustamaan harvemmin, joten käytössä on olleet vain ne yleisesti tiedossa olevat varaussivustot. Niitä käyttämällä on tullut maksettua varmaan ihan liikaa ja turhasta – mutta kun muustakaan ei ole tiennyt. Innolla odotan uutta postaussarjaasi. Toivottavasti jaat vinkkejä siitä mistä ja miten lentolippuja saa fiksusti ostettua, hotellivarauksia tehtyä yms. Ihan hämmästyneenä, ja innoissani, olen juttujasi lukenut.

  • Reply
    Kriscce
    9.9.2017 at 14:08

    Niinhän se taitaa olla että tavallisten työläisten jälkeläiset eivät saisi menestyä eikä olla onnellisia.
    Aina vaan rikkailla sekä insinööri ym. herrojen jälkeläiset saisivat sen etuoikeuden.

  • Reply
    Tuuli
    9.9.2017 at 21:21

    Tosi kiinnostava aihe ja hyvä idea postaussarjaksi, kiva, että nostat esille tämänkin (aika olennaisen) puolen matkailusta. Täytyisi vaan muistaa säilyttää itsekuri, eikä sortua ostelemaan mitään turhaa ja laittaa rahat matkakassaan. Enpä ole ikinä katunut matkaan menneitä rahoja, sen sijaan useasti vaatekaappia siivotessa harmitellut hukkaan heitettyjä rahoja. Niille olisi kyllä ollut parempaakin käyttöä.

  • Reply
    susanna
    9.9.2017 at 21:50

    Hyvä aihe, mielestäni teit fiksusti siinä että vuokrasit omistusasuntosi matkalle lähtiessä sillä silloin se ei jäänyt tyhjäksi ja siten tuli myös tuloja, joita ei tulisi jos jättäisi asunnon tyhjäksi tulisi vain pelkkiä kuluja oli asunnossa tai ei. Itse olen tullut siihen tulokseen ettei minun kannattaisi ostaa esim. kallista omistusasuntoa Helsingin keskustassa, koska silloin täytyisi ottaa velkaa ja myös viihtyä tietyllä alueella aina. Jos matkailijana vaihdan paikkaa jatkuvasti, en voi olla varma että haluaisin jatkossa viihtyä vain yhdellä tietyllä seudulla ja siksi en ostaisi omistusasuntoa Helsingistä kalliilla. Kaikkein edullisin tapa taitaisi olla halpa vuokra tai juuri tuo mainitsemasi kimppakämppä asumis-systeemi, jos haluaa matkalle säästää. Omistusasunnossa täytyy muistaa myös mahdolliset viat ja remontit, esim. homeremontti tai putkiremontti saattaa jossain vaiheessa tulla vastaan ja maksaa tuhansia etenkin vanhemmissa taloissa, myös uusissa myöhemmin. Vuokralainen voi muuttaa pois ennen remonttia ja saada haluamansalaisen asunnon ilman jatkuvia suuria kuluja. Tietysti jos on hyvä omistusasunto suositulla alueella, se voi ollakin kannattava sijoitus. Mutta toisaalta pois myydessä tulee ottaa huomioon myös myyjän palkkiot ja kaikki muu, joihin voi kulua yllättävän suuria summia tuhansia euroja vähennettynä siitä mitä itselle sitten jää. On myös vaikea löytää hyvä myyjä, heillä on kalliit palkkiot juuri sen takia että heillä on kontakteja joille myydä. Helsingissä tai ylipäätään Suomessa on myös se outo systeemi että vastike ja muut talonyhtiön kulut saattavat olla yhtä paljon kuin vuokra jossain ei in-alueen ulkopuolella, esim. vanhasta asunnosta voi joutua maksamaan vastiketta sen 300-700e vastiketta joka on muualla vuokran hinta. Jos haluaa asuntovelat nopeasti pois, kannattaa ostaa kohtuuhintainen asunto johon laittaa kaikki tienatut rahat ja matkustaa sillä mitä jää. Sinulle on ilmeisesti tullut noita kyselyjä matkustatko perintö tai miehen rahoilla ja se on tietysti ikävää silloin kun sellaista kysytään ja asia ei ole niin. Minä olen saanut perintöä jota käytän myös matkusteluun, mutta toisaalta sain itse paljon vähemmän perintörahaa kuin kaksi siskoani.

  • Reply
    susanna
    9.9.2017 at 21:58

    Niin ja piti vielä mainita että vähän vastaavanlaisia kyselyitä/oletuksia minäkin olen kohdannut! esim. muutama vuosi sitten minulle raivottiin netissä että matkustan kuulemma ilmaiseksi. Joillain vain on sellaisia luuloja. Jotenkin naurettavaa että kaikki ruoka, matkaliput yms. olisivat ”ilmaisia!” Eivät ne kenellekkään ole, jokainen aina maksaa kaikesta ja lähes aina on jossain muussa sitten vähennettävä ja säästettävä. Ei sitä aina edes olettaisi että matkablogeissa tulisi kaikille ilmoittaa mikä maksaa mitäkin ja mistä sen summan saa, harva niin tekee. En omista autoa, ajokorttia tai muuta sellaista. Ostoksia olen myös vähentänyt, mutta kun tarkemmin miettii niin on ihan normaalia että nuoret naiset etsivät tyyliään ostosten muodossa, mutta myöhemmin ne rahat voi säästää muuhun. Aika moni taitaa myös käydä kampaajalla, baareissa, ravintoloissa tai vaikka kosmetologilla, säästän siinäkin en käy

  • Reply
    Sitku
    9.9.2017 at 23:21

    Ensimmäinen, ja tärkein neuvo pitäisi ehdottomasti olla: älä hanki lapsia. Kun lapsi on hankittu, joudut tekemään kaikki muut listatut asiat elättääksesi lapsesi, ja tarjotaksesi heille kohtuullisen mukavan kodin. Matkabudjetti on silloin raavittava kasaan jo vähän innovatiivisemmilla keinoilla.

    • Reply
      Noora
      10.9.2017 at 10:38

      Hei!
      Jos hallitsee taloudenpidon, lapset eivät räjäytä elinkustannuksia. Matkailu lasten kanssa ei sen sijaan ole halpaa. Esim. meillä maksetaan lennot ja hotellit neljälle, ja mihinkään ihan kauheisiin murjuihin ei lasten kanssa viitsi mennä. Monissa maissa on myös vaikea löytää hotellihuoneita neljälle. Onneksi saa vuokra-asuntoja.
      Minulle lapset ovat olleet elämäni paras sijoitus. Olen joka ikinen päivä suunnattoman ylpeä lapsistani. Mikään matka ei olisi koskaan tehnyt minua niin onnelliseksi. Kaikki eivät tietenkään ole yhtä onnekkaita lasten suhteen, ja monelle lapset ovat riesa ja rasite.

  • Reply
    Anna | Tämä matka -blogi
    10.9.2017 at 17:46

    Silloin kun puhutaan siitä miten jollakin on varaa johonkin, päädytään liki aina tuloksettomaan argumentointiin. En tiedä kuinka moderoit tätä ketjua, mutta toisaalta asiallinen postaus saa aikaan asiallisia vastauksia. Ja liki kaikki vastaukset ovat tähän asti olleet asiallisia!

    Jos taas lähdetään hakemalla hakemaan klikkiotsikkoa, olisi tämä aihe siihen yksi herkullisimpia. Näistä on monia typeriä postauksia vuosien saatossa nähty.

    Provoaminen olisi helppoa puolin ja toisin. Nytkin näyttää siltä, että aihe lähtee yhden ”yksitotuus=älä hanki lapsia”-kommentoinnin jälkeen lapasesta ns. väärille urille ja jatkuu kommenttikentässä vastakkainasetteluna lapselliset/ei lapselliset, jos siihen ei napakasti puututa. Tämä lienee kaukana postauksen aiheesta.

    Kirjoitin itse oman postaukseni aihetta sivuten, mutta ottamatta kantaa siihen miten/mistä rahat on saatu jne.
    Kaikkineen on hyvä, että ihmiset pohtivat omaa suhdettaan rahaan. http://www.tamamatka.fi/mita-maksaa-matkablogimme-matkavuosi/

    • Reply
      Anna-Katri
      10.9.2017 at 19:03

      Kiitos kommentistasi Anna! Julkaisen blogissani kaikki saamani kommentit, niin positiiviset kuin negatiivisetkin. Ainoastaan kommentteja, joissa käytetään paljon kirosanoja tai arvostellaan ilkeästi muita postauksessa esiintyneitä henkilöitä kuin itseäni, katson paremmaksi jättää julkaisematta. Itseeni kohdistuvat ilkeämielisetkin kommentit julkaisen, olen tässä 10 blogivuoden aikana jo aika paksun nahan ehtinyt kasvattamaan, joten ihan pienistä en hätkähdä. Näitä ei onneksi ole tainnut täällä matkablogin puolella pahemmin olla, asiallista ja fiksua porukkaa. 🙂
      Olenkin enemmän sitä mieltä, että yksi blogin parhaimpia puolia on myös avoin keskustelu lukijoiden kanssa ja myös lukijoiden välillä, vaikka välillä mielipiteet eroavaisivatkin. Ainakaan en vielä huomannut keskustelun lähteävän täällä ihan väärille urille, ehkä tässä kaksi hyvin erilaiset näkemykset omaavaa esittivät vain oman mielipiteensä matkailusta ja rahankäytöstä, sekä siitä kuinka lapset tuovat tähän omat haasteensa. Mutta toki seuraan mihin keskustelu tästä johtaa.
      Ja klikkiotsikot eivät ole olleet blogissani tapana, vaan ennemminkin avoin vuoropuhelu blogini lukijoiden kanssa. Joten tästäkään aiheesta en näe itselleni sopivaksi lähteä rötöstelemään aiheella, vaan kirjoittaa siitä aidosti ja avoimesti niin kuin muustakin täällä matkablogini puolella.

  • Reply
    Jaakko / Lomalla viimeinkin
    10.9.2017 at 18:07

    Samoilla linjoilla ollaan! Suomessa on pitkälti mahdollisuus kouluttautua ilman että tarvitsee olla erityisen varakas. Itsestä parhaiten toimii asumiskulujen miettiminen, arjen säästöt sekä matkoilla budjetti. Itse majoitusta varatessa olen todennut että miksi maksaa 100 e/yö jos 50 e / yö tai halvempi tarjoaa saman palvelun ja kun en kuitenkaan aktiivisena matkailijana mene hotelliin lomaa viettämään. Tärkeintä on miettiä mikä on itselle tärkeintä ja panostaa siihen niin että kulut on kohtuulliset, kaikesta muusta sitten voi karsia ihan huolella.

  • Reply
    Marja
    10.9.2017 at 19:07

    Niinhän se on, että joidenkin on vaikea sulattaa erilaisia valintoja kuin itse tekee. Ihmisillä on niin erilaiset prioriteetit ja harrastukset. Jokainen käyttäköön rahansa miten haluaa. Itselleni ei tulisi mieleeni arvostella toisten valintoja, mutta kaikki eivät näin ajattele. Tarpeellinen postaus siis, hyvä että tätä avataan😊

  • Reply
    Tanja
    10.9.2017 at 20:16

    Hyviä pointteja tosiaan! Itse olen nykyään repun varassa elävä minimalisti ja olen muutenkin käyttänyt aina mieluummin rahaa matkoihin kuin tavaraan.
    Moni on ihmetellyt miten on varaa matkustaa, mutta eivät huomaa käyttävänsä viikonloppuna shoppailuun yhtä paljon rahaa kuin minä käytän Euroopan matkaan.
    Valitsin jo yli vuosikymmen sitten asumisen pienessä yksiössä ja nyt kotimme ovat vuokralla kun siirryimme puolisoni kanssa reissuelämään.

  • Reply
    Heidi / Himomatkaajan Turinoita
    11.9.2017 at 13:23

    Hyvää pohdintaa ja mainioita vinkkejä!
    Saan samoja kysymyksiä osakseni vaikka olen jo 40+ ja perheessä on lisäksi kaksi työssäkävijää.
    Kohdasta 5. olen aivan samaa mieltä ja toteutamme sitä myös itse käytännössä. Meille riittää halvempikin hotelli, jos sillä rahalla saa jotain muita mielenkiintoisia kokemuksia itselleen.
    Mutta ymmärrän toisaalta myös niitä, jotka kerran vuodessa matkustavat etelään ja törsäävät tällä reissulla kolminkertaisen hinnan elämyksiinsä, kuin mitä minä tekisin. Kukin kulkee tavallaan.

  • Reply
    Johanna Hulda / Vida de Estrada
    12.9.2017 at 01:12

    Hyviä vinkkejä säästämiseen. Välillä tuntuu, että ihmiset eivät oikein edes ymmärrä rahan arvoa vaan käyttävät (minun näkövinkkelistäni) valtavia summia ties mihin. Mielessä käy usein, että kuinka monta yötä tuollakin rahalla saisi vaikka yövyttyä jossain rantabungalowissa – tai ihan jo ostettua edullista ruokaa koti-Suomessa. Elän muutenkin niin säästeliäästi (osittain ihan olosuhteiden pakosta opiskelijana, osittain ympäristösyistä ja osittain siksi että haluan käyttää rahani mieluiten siihen mikä tekee onnellisimmaksi eli elämyksiin), että keskustelut raha-asioista ovat monesti hyvin hämmentäviä, myös samaan tuloryhmään kuuluvien eli muiden opiskelijoiden kanssa. Usein kuulee esim. miten opintotuki ei riitä elämiseen – no, kyllä se minulla riitti eikä ole tarvinnut käydä opintojen ohella töissä tai nostaa lainaa. Innolla odotankin säästöön kertyviä summia kun siirryn työelämään ja jatkan suunnilleen samaan tyyliin. Mutta kullakin on omat prioriteettinsä, joillekin on tärkeää että on auto ja uusin kännykkä ja mahdollisuus shoppailla joka kuukausi ja käydä ulkona joka viikko. Ei pitäisi tuomita puolin eikä toisin. 🙂

  • Reply
    Emilia/Matkan varrella
    12.9.2017 at 16:11

    Hyvä postaus, kiva että rahasta uskalletaan puhua nykyään avoimemmin. Olen itsekin joutunut kuulemaan useaan otteeseen, että miten noin nuorella tytön tylleröllä voi muka olla rahaa matskustaa niin paljon ja omistusasuntokin vielä. Tekisi mieli selittää jokaiselle sivusta tuomitsevalle, että olen käynyt töissä 16-vuotiaasta, aloittanut säästämisen 17-vuotiaana ja sijoittanut rahani asuntoon 23-vuotiaana, koska mitä ne rahat siellä tililläkään makaa, niin kuin sanoitkin. Minulla on lisäksi oma säästätili matkoille, johon laitan lainanlyhennyksen ja kuukausittaisten kulujen jälkeen kaiken ylimääräisen. Lasken usein budjetit joka kuukaudelle ja olen tarkka rahan käytöstäni. Tämän avaaminen puolitutuille tai sukulaisille tuntuu kuitenkin usein turhalta, joten jätän paheksuvat kommentit usein vain omaan arvoonsa. Kukin käyttää rahansa omien prioriteettiensa mukaan, jos jotain ei miellytä matkustus niin sitten ei miellytä, minusta jokaisen tulisi saada käyttää rahansa miten haluaa. 🙂

  • Reply
    Meri / Syö Matkusta Rakasta
    14.9.2017 at 16:53

    Olen tiedostanut nämä kaikki jo pitkään, mutta en ole saanut ihan vielä toteutettua. Käytän kyllä rahani paljon tarkemmin kuin ennen, mutta siltikään opiskelijan tuet ja tulot eivät valitettavasti anna kauheasti joustovaraa, ja usein tulee yllättäviä menoja, jotka sitten vaikuttavat pitkään. Toisaalta en ole sitä tyyppiä, että olen valmis luopumaan tietyistä asioista matkailun takia. Voisi sanoa, että haluan kaiken. 😀 Sen kesämökin, reissaamisen, koiran, ison kodin ja ne heräteostokset. Apua, mahdoton yhtälö! :’D

  • Reply
    Emmi
    14.9.2017 at 22:54

    Loistava kirjoitus! Varsinkin tuo sijoitus – kohta sai pohtimaan omaa säätämistä, itse nimittäin makuutan rahoja tilillä koska en ole koskaan perehtynyt kunnolla sijoittamiseen. Nyt aion kyllä perehtyä! =)

    Sellaistakin asiaa mietin, että mielestäni tulojen sijaan oleellisempaa on se mitä palkalla saa. Säästän itse noin kolmasosan pienistä tuloistani, mutta koska kaikki eläminen Suomessa kallistuu nopeampaa kuin palkat nousevat, on säästäminen koko ajan vaikeampaa. Itse tienaan vuodessa noin 18 000e nettona (käteen noin 1500e/kk, joista säästän 500e ja laitan pakollisiin asumis – ja elämiskuluihin 1000e), eli vuodessa säästän noin 6000e. Samalla rahalla tuntuu koko ajan saavan vähemmän ja vaikka elän nyt jo niukasti, niin hinnat vain nousevat eli menot kasvavat ja säästöön jää yhä vähemmän. Esim. Etelä-Suomessa tuhannella eurolla ei saisi maksettua edes vuokraa..

    Tämä on jo politiikkaa, mutta toivottavasti kehitys ei jatku näin. Aina ei ole oma valinta, paljonko saamme palkkaa – tarvitsemmehan me yhteiskunnassamme myös rekkakuskeja ja hoitajia, mutta entä kun heillä ei ole enää varaa elää? Sellainen tulevaisuus pelottaa. Ratkaisu ei aina ole korkeampi koulutus, koska pakkohan jonkun on ne duunareidenkin työt tehdä, ja mielestäni Suomessa kaikilla tulisi olla oikeus kohtuulliseen elintasoon, jopa matkusteluun kerran tai pari vuodessa. Rehellisellä työllä pitäisi Suomessa pystyä elättämään itsensä, ei kai yhteiskunta voi sellainen olla, että vain korkeammin koulutetut voivat matkustaa ja vaikkapa perustaa perheen? (Kun nyt lapsistakin jo joku mainitsi..) Jos tulotaso on niin alhainen, ettei ole varaa perustaa perhettä vaan joutuu elää täysin kädestä suuhun, niin eikö yhteiskunnassamme ole jokin vikana? Kaikista säästövinkeistä huolimatta, pystyisikö esim. Helsingissä elää 1500e kk-palkalla ja vielä säästämään? En tarkoita, että duunarin pitäisi saada samaa palkkaa kuin korkeammin koulutettu, mutta sen verran, että sillä tulee eläneeksi.

    Kun tulotaso tippuu tarpeeksi, ei pelkkä valintojen tekeminen arjessa enää riitä säästämään matkarahoja. Pienituloisena sitä itse yrittää vain säästää ja vetää nyörejä kireämmälle, sekään ei ainakaan paranna kansantaloutta.. Tämä meni vähän sivuraiteille jo, mutta pointtina se että pieni palkkakaan ei haittaisi, oleellisempaa on mitä sillä saa.

    Kiitos ihanasta blogista! =)

  • Reply
    Terhi
    14.9.2017 at 23:59

    Niinpä niin, ei ne suuret tulot vaan ne pienet menot. Niille jotka päivittelevät lasten kalleutta, hetken ne lapset kotona asuvat ja sen jälkeen on vielä monta vuosikymmentä aikaa käyttää palkkansa omiin matkoihinsa.
    Sanoisin, että kaikilla on varaa matkustaa, on vain löydettävä omalle budjetille sopivat matkat ja sehän onkin todellista taidetta.

  • Reply
    Katja / Lähtöselvitetty
    15.9.2017 at 22:38

    Meille ehkä oleellisin asia säästämisessä on se, ettei matkoillakaan ryhdytä elämään leveämmin kuin kotona. Todella helposti tulisi varattua turhankin hienoja majoituksia ja syötyä kalliimmissa paikoissa kuin olisi tarvettakaan – puhumattakaan kaikista heräteostoksista, joita matkalla tulee helposti tehtyä. Yhtäkkiä rahaa onkin kulunut monta kertaa enemmän kuin alunperin oli tarkoitus. Me ollaan jo vuosia sitten päätetty säästää myös siellä matkalla, niin seuraavakin matka on sitten mahdollinen.

  • Reply
    Rosita - Matkaopas Vapauteen
    16.9.2017 at 14:21

    Heippa! Hyvä postaus ja tosi paljon samat ajatukset ja tekniikat meillä rahan kanssa toimimiseen. Kunpa olisin älynnyt jo nuorempana säästää ja sijoittaa enemmän, mutta matkoihin olen sentään aina sijoittanut. Nyt kun palkkatyön jättämisen jälkeen talous on hieman ohuemmissa kantimissa, on taas kulujen karsimiset taidot olleet kunniassa, ja budjetilla eläminenhän on niin paljon helpompaa reissussa kuin himassa. Enkä olisi ilman sijoituksia ehkä tohtinut näin nopeasti nostaakaan kytkintä. Yhtä kaikki, jos matkustelu ja maailman kokeminen kotiympyröiden ulkopuolella on tärkeä asia itselle, niin siihen löytyy aina keinot. Priorisoimalla ja muutoin taloustietoisesti toimimalla. Mulle kans välillä tulee kommenttia, että hyvähän sun kun ei ole lapsia… Sellaiseen keskusteluun ei ole mieltä lähteä mukaan. Rikkaus, joka mielessä, on löydettävä siitä omasta elämästä, niistä asioista mitä on ja tekemällä parhaita valintoja niissä puitteissa mitä pystyy, luodakseen tyydyttävimmän ja itselle sopivimman tavan elää, olla ja matkustella ;).

  • Reply
    Roosa
    16.9.2017 at 18:20

    Nettihän on täynnä asiantuntijoiden vinkkejä säästämisestä, sekä sijoittamisesta.
    Maailmalla matkustaa kaiken aikaa Suomalaisia, joka päivä nousee taivaalle useampi lentokone vieden turisteja maailmalle. Matkablogeissakin löytyy loistavia tarinoita, kuvien lisäksi.
    Jos on liikaa rahaa itsekukin sijoittaa varmaankin ne järkevästi ostamalla arvoasuntoja tai osakkeita tms.
    Mutta velka on velipoika otettaessa, veljenpoika maksettaessa, en suostuisi esim. matkustelemaan velaksi tai asumaankaan edes velaksi. Kannatan säästämistä, kaikilla työssäkäyvillä on mahdollisuus säästää joku kymppi kuussa. Tietenkin elämässä on eriasioita itsekulakin miten elää ja mitä asioita arvostaa. Toiset elää pinnallista elämää vain itselleen, toiset elävät kaikella kunnioituksella, myöskin toiset huomioon ottaen sekä auttaen.
    Itse olen matkustellut lähes tulkoon sadassa maassa ja maailmanympärysmatkakin on takana ja toinen häämöttää jo nurkan takana.
    Niin tämä on tätä päivää, ei sen ihmeellisempää.

Leave a Reply