Moldova

Moldova – Lasi criseccoa, olkaa hyvä!

1.5.2018

Chisinau oli hädin tuskin vasta heräilemässä viikonloppuaamun viettoon, kun olin jo huristelemassa auton kyydissä läpi keskustakatujen kohti Moldovan maaseutua. Kaupungin yllä leijaili aamu-usva, ja kuskin raollaan olevasta ikkunasta virtasi kylmyyttä sisään. Uppouduin auton pehmoiselle takapenkille katselemaan ohi vilistäviä maisemia – kevät oli vasta tuloillaan Moldovaan, mistä viestivät talven jäljiltä paljastuneet karun ruskeat peltomaisemat heti kaupungin ulkopuolelle päästyämme. Noin puolen tunnin ajomatkan päästä havaitsin maisemasta alkavan erottumaan silmän kantamattomiin jatkuvia viiniköynnöspeltoja. Ne kumpuili sinne tänne, mutta tasaisin välimatkoin kasvoi karrelle kääntyneitä ruskeanharmaita viinipensaita. Oi, saatoin oikein kuvitella, miten kauniilta maisema näyttäisi kesän vehreydessään. Nyt oli kuitenkin tyytyminen tähän astetta yksitoikkoisempaan kevätmaisemaan.

Älä eksy tänne

Kohta kaarroimme parkkiin, ja hetken ulos vilkuillessani kuvittelin kuskin ottaneen aivan oman tauon tyhjälle parkkipaikalle. Mutta sitten erotin edessä kyltin ”Cricova”, ja tiesin tuleeni perille yhdelle Moldovan isoimmista viinitiloista. Olin nimittäin bookannut täältä kierroksen Cricovan viinikellareissa, joiden sanottiin päihittävän kokoluokallaan monet muut maailman viinikellarit. Kohta kipusin pienen miniautojunan kyytiin, jolla saman reissun bookannut miniryhmämme lähti huristelemaan kohti maanalaisen viiniluolaston suuaukkoa. Sain kuulla, että Crocovan viiniluolasto kätkee sisäänsä peräti 120 kilometriä labyrinttimäisiä kujia, ja syvällä maan uumenissa vallitsevat täydelliset luonnolliset olosuhteet viinien pitkäaikaiselle säilyttämiselle.

Kun kulkupeli sukelsi luolan uumeniin, kesti hetken ennen kuin silmä tottui pimeyteen. Minijunan kyydissä vatsanpohjassa vähän nipisteli, tuntui hieman kuin olisi ollut lapsuuden tivolivierailulla kummitusjunassa erikoisessa tunnelissa ja henkeä pidättäen odottamassa, mitä seuraavan kulman takaa eteen tuleekaan. Onneksi vastaan ei sentään tullut kummituksia, vaikkakin viinikellarin perustajamunkin sielun sanotaankin olevan läsnä näillä käytävillä ja erään venäläisen haahuilleen viinimaisteluiden jälkeen kellarissa pari päivää ilman havaintoja eloonjäämisestä. Cricovan viinikellarit ovat peräisin 1400-luvulta, tosin vasta vuona 1950 tämä luolasto muutettiin nykyiseen käyttöönsä – nimittäin Moldovan valtion omistuksessa olevan Cricovan viinitilan viinien säilytykseen. Tänä päivänä näiltä hämyisiltä luolareiteiltä löytyy Moldovan suurin viinikellari, jossa on eri viinien mukaan nimettyjen teiden lisäksi jättikokoisia viinivastoja sekä niin viinin valmistusfasiliteetit, erilaiset kokous- ja viininmaisteluhuoneet, viini(matka)muistomyymälä ja jopa elokuvateatteri.

Kun kuski taas painoi kaasun pohjaan jyrkän mutkaan jälkeen, hän huikkaa ettei tänne kannattaisi yksin eksyä – tai toki se riippuu siitä kuinka pitkään pelkällä viinillä säilyisi hengissä. Ja todentotta minijunan kyydistä käsin pystyy hyvin saamaan käsityksen kellariverkoston valtavasta kokoluokasta.

Kello kymmenen kuohuvat

Ensimmäinen stoppi on hämmentävästi elokuvateatterilta vaikuttavan paikan eteen – ja sitä se oikeasti onkin. Istahdan pehmeille samettipenkeille odottamaan Cricovan tarinan alkamista jättiruudulta kunnes odotukseni keskeyttää oppaan huikkaus – ”Anyone, class of crisecco?”. ”Siis mitä, jotain sirkkoja vai”, ajattelen ensin.

Mutta sitten paljastuukin laseihin kaatuvan Moldovan ylpeyden aihetta – Cricovan kehittämää italialaisen kuohujuoman proseccon moldovalaista versiota, jonka nimeksi on annettu osuvasti mikäs muukaan kuin crisecco. Vaikka kello oli hädin tuskin kymmentä aamulla, oli Moldovassa crisecco-hanat jo auki. Ei siis muuta kuin lasi kädessä elokuvateatterin penkeille tätä itselleni uutta kuohujuomaa maistelemaan ja upputumaan seikkailuelokuvatyyliin tehtyyn esittelyvideoon Cricovan viinikellareista. Videopätkissä vilahti niin entisaikaa, vierailulla viinikellareissa ollut Vladimir Putin kuin James Bond -leffalta erehdyttävästi muistuttavia elokuvatehosteita. Ja nössö kun olen, eläydyin näihin tunnelmiin kuin oikeassa leffateatterissa konsanaan.

Elokuva toimi loistavana johdatuksena viinikellarikierrokselle, sillä seuraavien tuntien aikana pääsin tutustumaan tarkemmin kellarikujien sisään kätkeytyvään viinimaailmaan. Päällimmäisenä ajatuksena hetki hetkeltä vain voimistui hämmästykseni siitä, että miten näin pienestä maasta kuin Moldovasta voi löytyä jotain näin suurta ja mahtipontista. Cricovan viinikellarit olivat kuin entisajoista eloon herätetty maanalainen maailma, jossa viini näytteli pääosaa. Harmaahapsiset herrat ajoivat ylväinä minijunia pitkin sokkeloisia kellarikäytäviä tuntien jokaisen mutkan ja valonvälkähdyksen kuin omat taskunsa. Cricovan väreihin pukeutuneet tarjoilijat kiikuttivat vakava ilme naamallaan viinipulloja maisteluhuoneisiin ja kaatoivat viinejä edessä oleviin laseihin kuin oltaisiin jossakin valtion arvotilaisuudessa. Ja siellä täällä kujien varrella oli valtavia viinisäilöjä, hyllymetreittäin pullotettuja viinejä, joista osa saattoi olla vuosikymmeniä vanhoja ja jopa niin koskemattomia, että niiden pinnat olivat pölyttyneet.

Moldovan ykkösnähtävyys

Kun lopulta parin tunnin maanalaisen seikkailun jälkeen näin taas päivänvaloa  minijunan kaartaessa maanpinnalle, tuntui kun olisin astunut takaisin menneisyydestä nykyisyyteen. Jos olen monella viinitilalla päässyt matkoillani vierailemaan, oli tämä Moldovan kierros aivan oma lukunsa. Kerrassaan upea ja niin erikoinen paikka. Ja ne viinit – nouseva viinimaa Moldova ei syyttä ole ylpeä tuotannostaan, ja uskon vain olevan ajan kysymys milloin moldovalaiset viinit valloittavat maailman.

Cricovan viinitila järjestää kellareihin päivittäin parin tunnin pituisia kierroksia maanantaista perjantaihin klo 9-21 välillä ja lauantaina sekä sunnuntaina klo 10-16. Kierrokset ovat suosittuja, joten ne kannattaa varata ennen tilalle suuntaamista. Voit tutustua eri paketteihin Cricovan omilta sivuilta (käytä selaimena Google Cromea ja käännösohjelmaa englanniksi).

  • Reply
    Karri
    3.5.2018 at 21:33

    Cricova-viinikellari on varmast aivan mahtimesta. Kumpa pääsis sinne vielä joskus. Hurmaantuis kyllä tähän mestaan. 👍 Mutta kyllä kelpaisi toisellakin viinitilalla vierailu & siihen päällä vielä fantastiset viininmaistiaiset. 😃
    Cricova on saletisti Moldovan ykkösnähtävyys, mut sen ohella kiehtoo myös kaikki kommariaikaiset nähtävyydet & arkkitehtuuri.
    Moldova taitaa olla myös Itä-Euroopan parhaita maita soolomatkailijoille? 😇

  • Reply
    Terhi
    9.5.2018 at 22:01

    Kävin Moldovassa syyskuun viinifestivaalin aikana, oli tosi erikoiset juhlat. Moldovahan on vanha viinintuottaja joka yrittää etsiä itselleen uusia markkinoita kun ei vienti Venäjälle vedä niinkuin aikaisemmin.

  • Reply
    Heli/ Näkymiä vihreältä kukkulalta
    10.5.2018 at 10:13

    Criseccoa 🙂 No mutta jo vain se maistuisi prosecon ystävälle ja ihan mihin aikaan vain. Todella mahtavalta paikalta vaikuttaa Cricova ylipäätään – kiitos taas nojatuolimatkasta vähän tuntemattomampaan kohteeseen!

  • Reply
    Katariina / Raidallisia retkiä
    11.5.2018 at 23:35

    Crisecco 😂 Ihanan kekseliästä! Kuulostaa mielenkiintoiselta ja painan ehdottomasti Mondovan viinimaana mieleen, vaikka Italiassa asuessa toki italialaiset viinit ovat keskiössä. 😉

  • Reply
    Travelloverin Annika
    12.5.2018 at 13:20

    Voi vitsit! Sain monenlaisia elämyksiä Moldovassa, vaikkapa jumalanpalveluksen kallioon hakatussa kirkossa, sen uskomatoman tunnelman, mutta höh, miksi en ottanut maasta selvää enempää. Tämä paikka vaikuttaa täydelliseltä! Omat muistikuvani moldovalaisista viineistä eivät ihan ole tällaiset. 😀 Aikamoista kuraakin sieltä saattoi saada.

Leave a Reply