Matkaunelmia

Oivalluksia matkalta arkielämään

Maailmanympärimatkan aikana rustailin välillä ylös havaitsemiani asioita siitä millainen matkailija olen, mutta tarkastelin myös hieman kriittisesti matkaminän ja arkiminän erilaisuuksia. Mitä asioita matkalla olemisesta kaipaan? Entä mitä niistä voisin tuoda myös arkeenikin? Monet ennakkoluulot karisivat tämän matkan aikana, mutta samalla opin itsestäni myös monen monta uutta juttua. Tässä muutamia oivalluksia matkalta arkielämään:

  • Matkalla ollessa sopeudun helposti erilaisiin ja jopa erikoisiin majoitusratkaisuihin. Luksushotellin sijaan valitsen useimmiten mielellään tunnelmallisen bed&breakfast -majapaikan tai perheomisteisen homestayn. En myöskään enää kammoksu hostelleja tai telttailua kuten ennen. Voisinkohan Suomessakin laskea hieman kriteerejä asumisen suhteen…
  • Pidän siitä, että matkalla siirtymät paikasta toiseen hoituvat jouhevasti ilman turhaa stressaamista ja säätämistä. Mieluummin sijoitan tähän hieman enemmän rahaa kuin tuhlaan aikaani (ja energiaani). Helsingissä onneksi julkiset toimivat erinomaisesti, eikä tarvetta omalle autolle ole – nämäkin rahat voin sijoittaa seuraavaan matkaan. 🙂

  • En vain taida osaa matkustaa kevyellä matkalaukulla – tai pitäisi siis sanoa rinkalla. Ja toisaalta miksi pitäisi niin kauan kun jaksan itse kantaa rinkkani? Minulla on parempi tunne, kun rinkastani löytyy tilanteeseen kuin tilanteeseen sopivat asut ja tarvikkeet. Välillä myös olen naisellisen turhamainen ja haluan näyttää nätiltä. Matkan aikana olen kuitenkin oppinut elämään vähemmällä tavaralla (kaiken kun piti mahtua rinkkaan), ja toivonkin, että Suomessa kotiini ei alkaisi kertymään ylimääräisiä turhuuksia.
  • Olen oppinut arvostamaan päivätyötäni Suomessa paljon enemmän matkalla ollessani. Ehkä etäisyys ja stressikierteen katkaiseminen teki tämän suhteen hyvää, ja opin huomaamaan työssäni monia plussapuolia.
  • Pidän yksinolosta. Vaikka välillä seurassa on hauskempaa, kaipaan välillä totaali rauhoittumista omassa rauhassa. Matkalla yksinolo on ihan normaalia ja siitä osaa nauttia, mutta Suomessa helposti kokee paineita, että kokoajan pitäisi olla pitämässä yhteyttä ja näkemässä.
  • Arjessa 5-6 tunnin yöunet eivät todellakaan ole tarpeeksi. Kroppani normaali yöuni on noin 8 tuntia, minkä havaitsin vasta nyt matkalla kunnolla.

  • Kasvispainotteinen ruoka-valio ilman vilja- ja maitotuotteita sopii kropalleni parhaiten. Mustalle listalle laittaisin myös kahvin. Suomessa ollessa turhan usein syytin vatsaongelmista korkeaa stressitasoa, matkalla ollessa huomasin todellisen syyn mitä todennäköisemmin olevan itselleni sopimattomissa ruoka-aineissa.
  • Seuraan mielelläni Instagramissa trendikkäitä kahvila- ja smoothiekuvia, mutta kotona Suomessa ollessa olen ollut turhan laiska lähtemään etsimään uusia paikkoja. Matkalla olen kuitenkin usein päinvastainen, ja tämän haluaisin ottaa mukaan arkeenikin.
  • Haluan oppia kuuntelemaan ja arvostamaan kehoani yhä enemmän. Matkalla ollessa omassa kehossa tapahtuviin asioihin kiinnittää tarkemmin huomiota, ja haluan tuoda tämän mukanani arkeen. En myöskään halua enää laiminlyödä terveyttä ja hyvääoloa.
  • En ole niin mustavalkoinen ihminen värimaailmaltani kuin olen aiemmin antanut itseni ymmärtää. Matkalla ollessa viehätyin suunnattomasti kauniista väreistä ja niiden harmoniasta. Toivon, että Suomeen palatessanikin uskallan käyttää värejä rohkeammin niin pukeutumisessa kuin sisustuksessa.

  • Matkalla ollessa olen pitänyt perheeni lisäksi yhteyttä vain muutamiin ystäviin Suomessa. Vaikka en ole koskaan ollut hyvä yhteydenpitäjä, tiedän keihin otan yhteyttä kotiin palatessani. Haluan myös nähdä läheisiäni useammin. Ennen matkalle lähtöä elämäni pyöri työn ja matkavalmistelujen ympärillä niin tiivisti, että laiminlöin niin perhettä kuin ystäviä.
  • Matkakohteina minua eniten miellyttää kaukaiset paratiisirannat, trooppiset sademetsät ja syrjäiset maaseutukylät, jonne moni turisti ei ole vielä löytänyt. Välillä viihdyn muutamien päivien ajan suurkaupungeissa, mutta turistinähtävyyksien kiertämisen sijaan tykkään kävellä päämäärättömästi kaupungin katuja. Ehkä silloin tällöin voisin toteuttaa samaa Helsingissä ja lähteä tutustumaan kotikaupunkini uusiin kulmiin ja kortteleihin.
  • Kirjojen lukeminen ja musiikin kuuntelu on parasta ajanvietettä kännykän selaamisen sijaan. Saisiko kännykkään aikalukon somen käytölle? Matkalla ollessa puuttuva tai heikosti toimiva wifi ajoi yleensä tämän asian.
  • Haluan jatkossa suosia yhä enemmän homestay-vaihtoehtoja. Ehkä uskaltaudun vihdoin seuraavilla matkoilla myös sohvasurffaamaan, ja ehkäpä myös tarjoamaan omaa asuntoani airbnb:hen vuokralle muille matkalaisille matkojeni ajaksi.

  • Pidän matkasuunnitelmien tekemisestä, ja tunnen ahdistusta jos en tiedä selvästi mitä seuraavien päivien (tai viikkojen) aikana tapahtuu. Tämä ei niinkään tarkoita tiukkaa päiväohjelmaa jokaiselle päivälle vaan siirtymien sekä majapaikkojen etukäteisvaraamista. Minulle on stressittömämpää olla reissussa, kun nämä ovat etukäteen hoidettuna. Arjessa matkasuunnitelmien tekeminen on ihanaa puuhaa, vaikkei matkaa vielä olisi edes varattukaan.
  • Rakastan valokuvaamista, ja matkalla ollessa sytyn tästä harrastuksesta joka kerta yhä uudelleen kun huomaan ikuistaneeni kauniin hetken valokuvaksi. Kotiin palatessa haluaisin kehittyä tässä yhä paremmaksi.
  • Välillä on sallittua ja jopa suotavaa pitää puhtaasti kokonaan vapaapäiviä matkalla ollessa. Tämän kun muistaisi vielä arjessakin, ettei tarvitse joka päivä suorittaa tai suoriutua asiasta kolmanteen to do -listojen kanssa. Ehkä voisin vaikka silloin tällöin palkata siivoajan helpottamaan arkea, jolloin ainakin yksi epämieluinen tehtävä olisi omalla listalla vähemmän? Tai ehkä merkitsen kalenteriin yhden tietyn päivän joka viikko pelkästään vapaapäiväksi, ilman etukäteissuunnitelmia. Tuona vapaapäivänä voisin sitten tunnustella mita haluaisinkaan tehdä, jotta nauttisin päivästä.
  • Liikunta, liikunta, liikunta. Säännöllinen sellainen on hyvänolon a ja o. Matkalla ollessa sitä helposti kävelee päivittäin useita kilometrejä, kun kotiarjessa sitä möllöttää nuokin tunnit vain tietokoneen äärellä. Ylös, ulos ja lenkille, useammin!

  • On ok hemmotella kehoa säännöllisesti. Matkalla ollessa olen käynyt enemmän hieronnoissa ja kauneushoidoissa kuin koko elämäni aikana. Arjessakin itselle voi hyvin sallia vaikka kuukaisittaisen hieronnan tai kauneusrutiinin, joka tuo itselle hetkittäistä hyvää oloa.
  • On ihan ok rakentaa omannäköistä elämää. Matkalla ollessa tapaa matkailijoita erilaisista taustoista ja kuulee erikoisia elämäntarinoita, mutta kaikessa näissä on usein jotain yhteistä – nämä ihmiset ovat päättäneet viis veisata muiden ajatuksista ja rakentaneet elämästään itsensä näköisen olipa se sitten diginomidius, unelmien matkan totuettaminen tai tasapainoilu ura-arjen ja upeiden matkojen välillä. Kaikkien ei tarvitse elämässään haluta samoja asioita. Vaikka välillä raha rajoittaakin valintoja, on silti tiettyjen raamien puitteissa mahdollista rakentaa juuri sellainen elämä josta haaveilee ja jota arvostaa. Suomessa tämä helposti unohtuu arkikiireiden ja yhteiskunnan paineiden alla.
  • Haluan löytää arkeeni asioita, jotka tuovat samanlaista hetkittäistä ilon ja riemun tunnetta kuin mitä koen matkoilla ollessa. On tämä sitten arjessa vaikka maailmanmakujen kokeilemista rohkeasti kotikeittiössä tai vaikka tanssiharrastuksen uudelleen löytämistä.

Oletko sinä saanut matkalla oivalluksia, jotka olisi ihana tuoda myös arkielämään mukaan?

You Might Also Like

14 kommenttia

  • Reply
    Anna | Muuttolintu.com
    24.8.2017 at 07:26

    Omannäköisen elämän rakentaminen on isoin opetus, minkä olen itsekin reissuista saanut. Tosi moneen kohtaan pystyin samaistumaan. 🙂 Viime reissulla huomasin sen, että ilman mitään suunnitelmaa ja etukäteisvarauksia reissaaminen on itselle ihan turhan stressaavaa. Tuhlasin matkalla tuntikausia sen arpomiseen, mihin menen seuraavaksi. Paljon helpompaa, kun on jonkinlainen suunnitelma. Ja samalla tavalla mitään maailman kevyintä rinkkaa itseltä ei tule ikinä löytymään, mutta reissaaminen on auttanut vähentämään turhaa roinaa ja elämään vähemmällä kotona.

    Olispa lenkkeily yhtä innostavaa omassa kotikaupungissa kuin reissun päällä, vaikka yrittäisikin etsiä uusia reittejä, niin silti siitä puuttuu se sama jännitys ja uutuudenviehätys!

    • Reply
      Anna-Katri
      3.9.2017 at 13:38

      Mukava kuulla, että niin moni on samaistunut näihin huomioihini. 🙂 Mutta tottahan se on että väistämättä arki on erilaista kuin matkalla olo, vaikka siitä kuinka yrittäisi tehdä samaa. Arjessa on niin paljon enemmän tuttua ja yllätyksetönsä, mutta onneksi edes jotain pikkujuttuja voi yrittää tsempata samalla tavalla kuin matkoilla ollessa. 🙂

  • Reply
    Travelloverin Annika
    24.8.2017 at 09:30

    Aina matkalta palattuani haluan ajatella, että jatkan yhtä aktiivista elämää kotona, mutta sitten tulevat työt ja arki ja hyvät päätökset unohtuvat. Mutta yritän tästä pitää kiinni, että vähän useammin lähtisin vaikka juuri koluamaan oman kotikaupungin katuja. Sekin on pieni irtiotto ihan siitä perusrutiinista. Olen myös hyväksynyt sen, että elämäntapani on erilainen kuin monen muun. Siksi elämästäni osa ihmisistä vain jää pois.

    • Reply
      Anna-Katri
      3.9.2017 at 13:36

      No näinhän se usein on, että kotiinpalatessa arki vie mennessään ja matkalla tehdyt havainnot jää taka-alalle. Pitäisi vaan enemmän tsempata ja ottaa aikaa kaikelle kivan tekemiselle, kun kuitenkin arkeen niitä kivoja juttuja on mahdollista sisällyttää vaikkei toki siinä mittakaavassa kuin matkoilla.

  • Reply
    Katja/jumalainenseikkailu
    24.8.2017 at 15:01

    Hauska juttu, että olen löytänyt itseni näiden samojen ajatusten parista sairaslomani aikana. Paljon samanlaisia havaintoja tuli tehtyä. Lisätään listaan vielä meditoinnin tärkeys, sekä luonnossa haahuilu/istuskelu, jonka tarkoitus ei ole johtaa mihinkään. Nuo yhteiskunnan paineet ovat minulle suurin peikko. Olisi niin helppo elää sillä ”yleisesti hyväksytyllä tavalla”, paljon vaikeampaa on jahdata unelmiaan, mutta itselleen on oltava uskollinen 🙂

    • Reply
      Anna-Katri
      3.9.2017 at 13:34

      Tuo luonnossa haahuilu on kyllä kanssa sellaista mistä tykkään, tosin enemmän kävelyn muodossa jolloin saa samalla myös pientä liikuntaa. Ja oikeassa olet, tärkeintä on kuunnella itsea ja tehdä sitä mikä tuntuu oikealta, ja yrittää siirtää syrjään yhteiskunnan luomat paineet. Elämä on tässä ja nyt, joten miksi sitä ei rakentaisi sellaiseksi kuin itse parhaakseen näkee.

  • Reply
    Susanna
    25.8.2017 at 01:44

    Värikkäät sisustustuotteet on minunkin mielestäni kivoja ja piristää vaikka muuten valkoista kotia. Minä sain allergiaa maidosta Saksassa, Itävallassa ja Belgiassa mutta muuten en. Huomasin sen myös siitä kun ostin toisessa kohteessa saksalaista jugurttia ja oireita tuli, kun muuten ei oireita tule.

    • Reply
      Anna-Katri
      3.9.2017 at 13:32

      Pienet väripilkut kotona on kyllä kiva piriste, varsinkin jos jutut on matkoilta hankittu niin tulee samalla myös matka mieleen. 🙂

  • Reply
    Kaisa / Mutkia Matkassa
    27.8.2017 at 19:53

    Välillä on kyllä hyvä ottaa vähän etäisyyttä ja tarkastella omaa arkea kriittisesti. Esimerkiksi Suomessa normiarjessa tulee tosi harvoin laitettua ruokaa yhdessä muiden kanssa, vaikka se on tosi kivaa. Vaikka söisinkin illallista ystävien kanssa jonkun luona, niin isäntäväki on sen yleensä etukäteen valmistanut. Ei tule kutsuttua ketään kotiin syömään kun siinä on niin iso vaiva ja järjestäminen, mutta jos yhdessä tekisi, ei hostille jäisi niin paljon hommaa! Tämä on yksi ero jonka olen huomannut arjessa.

    • Reply
      Anna-Katri
      3.9.2017 at 13:02

      Nämä on näitä suuria pieniä oivalluksia, joita matkalla huomaa. Ja jos jostakin asiasta matkalla erityisesti nauttii niin miksi sitä ei yrittäisi tuoda myös osaksi arkielämään. 🙂

  • Reply
    Pirkko / Meriharakka
    31.8.2017 at 13:42

    Pari kohtaa kyllä kolahti – esimerkiksi tuo juttu väreistä. Ulkomailla, etenkin lämpimissä maissa, tuntuu luontevalta pukeutua väreihin, mutta Suomessa tummat tai neutraalit välit tuntuvat sittenkin aina oikeammalta valinnalta. Siispä minulla onkin jonkin verran erikseen ”matkavaatteita”, joita harvoin tulee käytettyä kotona.
    Tuon suunnitelmallisuuden tunnistan myös – mieluiten, etenkin kun matkamme harvoin ovat yli 5 viikkoa, niin teen ne suunnitelmat ja varaukset jollain tarkkuudella kotona ja sitten vaan toteutan niitä matkoilla – tämä sopii minulle (eikä siipallakaan tunnu olevan eriäviä mielipiteitä).
    Myös tuo omannäköinen elämä on selkiytynyt jo joitakin vuosikymmeniä sitten – me jäimme lapsettomiksi ja siksi on luontevaa, mielestäni, että elämämme muotoutui erilaiseksi kuin tuttavalapsiperheiden elämä.

    • Reply
      Anna-Katri
      3.9.2017 at 12:53

      Tuo värien käyttö Suomessa on kyllä niin totta – tässä olen viilettänyt viimeiset viikot lähestulkoon vain tummissa ja neutraaleissa väreissä ja nyt oikein odotan Madridiin pääsyä että saan kaivaa päälleni punakukkaisen mekon ja keltaisen puseron. 😀
      Itselläni taas paineita ulkopuolelta tulee tähän kolmekymppisen elämään – kun pitäisi jo olla se aviomies ja lapsia tuloillaan, ja erityisesti lopettaa se iänikuinen höpötys matkoista. 😀 Vaikka kaikki asiat elämässä ei ole oman päätäntävallan alla, auttaa elämää huimasti nämä oivallukset, että oma elämää voi kuitenkin muovata mieleisekseen.

  • Reply
    Johanna / Fin Nomads
    1.9.2017 at 12:59

    Hienoja oivalluksia kyllä 🙂 Mäkin oon huomannut nyt pitkän reissun aikana, kuinka paljon matkustaminen muuttaa ihmistä. Välillä tuntuu, että en edes muista, millainen ihminen olin 10 kuukautta sitten 😀 Oon oivaltanut viime aikoina tosi paljon onnellisuudesta, oppinut elämään hetkessä ja ymmärtämään, että isojenkin unelmien toteuttaminen on mahdollista, kun uskaltaa vain toivoa ja pyrkiä niitä kohti. Pienellä repulla matkustaessa ajattelutapa materian omistamisesta on muuttunut ihan täysin ja tulee heijastumaan elämään varmasti myös silloin, kun ei matkustele. Tietynlainen rentous ja kiireettömyys ovat myös tulleet osaksi reissuelämää. Ja aasialainen ruokavalio sopii mulle niin hyvin (mm. iho-ongelmat parani kokonaan heti Aasiaan tulon jälkeen), että aion jatkaa samaa linjaa myöhemminkin!

    • Reply
      Anna-Katri
      3.9.2017 at 12:48

      No samaa olen minäkin huomannut matkalla olessa! Jotenkin se matkalla olo antaa kummasti etäisyyttä arkeen, ja arjen kiireissä ei tunnu välillä olevan aikaa omille ajatuksille. Matkalla taas sitä huomaa pohtivansa mitä erilaisempia asioita ja kiinnittävän myös huomiota niihin arkielämän epäkohtiin. Ja hei – sama juttu myös ruokavalion suhteen! Suomeen tullessa minulla alkoi taas ongelmat, joista matkalla ei ollut tietoakaan! :O

    Jätä kommentti