Maailmanympärimatka Swazimaa

Päiväretki Swazimaahan

22.10.2016

img_3668_swazimaa img_3635_swazimaaimg_3631_swazimaa img_3638_swazimaa img_3664_swazimaaimg_3613_swazimaaimg_3626_swazimaa img_3620_swazimaaimg_3700_swazimaaimg_3659_swazimaaimg_3706_swazimaa img_3695_swazimaa-2_x_swazimaa-6 img_3686_swazimaa img_3718_swazimaa img_3727_swazimaa

Mozambikin Maputossa vietettyjen sadepäivien päätteeksi sain kuin sainkin järjestettyä itselleni päiväretken naapurissa sijaitsevaan Swazimaahan. Googlailujen jälkeen löysin nimittäin swazimaalaisen tour-järjestäjän Cultural Toursin, jonka omistaja Myxo Woza Nawe lupautui paperiasioiden vain järjestyessä hakemaan minut Maputon hotelliltani ja kierrättämään päivän ajan kotimaassaan – ja toki palauttamaan minut illalla takaisin lähtöosoitteeseen. Illalla klo 21 sähköpostiini kilahtikin uutinen, että paperit oli kunnossa ja kyyti odottaisi hotellin pihalla seuraavana aamuna klo 7. Jee!

Swazimaa sijaitsee Etelä-Afrikan ja Mozambikin naapurissa, mutta harva matkailija sitä välttämättä edes erottaa kartalta, sillä piskuinen maa jää helposti kartalla isoveljiensä varjoon. Ja pakko tunnustaa, etten itsekään ollut etukäteen kovin tietoinen Swazimaasta, mutta onneksi pääsin ottamaan tästä selvää! Jo Mozambikin ja Swazimaan rajalle aamu-usvassa ajettuamme, huomasin kuinka erikoiset Swazimaan kumpuilevat, jopa vuoristoiset maisemat olivatkaan. Rajalta alaspäin maisema muuttui tasaisemmaksi laaksoksi, jota värittivät pienten rakennusten lisäksi juuri upeassa sinisessä väriloistossaan olevat Jacaranda-puut. Samalla kuuntelin oppaani Myxon tarinoita Swazimaasta – maa on Afrikan ainoa absoluuttinen monarkia, ja sama kuningasperhe on hallinnut maata vuosikymmeniä. Ehkä juuri tästä syystä maa vaikutti toimivalta, jopa elinvoimaiselta, verrattuna vaikkapa Madagaskariin, mutta toisaalta tilastojen valossa myös Swazimaassa tulot ovat hyvin epätasaisesti jakautuneet köyhyysrajan alapuolella elävän väestön ja rikkaiden välillä. Poissa oli kuitenkin kaaottisuus, ahtaus ja toimimattomuus, ja tilalla oli jonkinlainen rento ja rauhallinen ilmapiiri sekä lääniä vaikka muille jakaa. Ei ihme, että kuulema myös naapurimaista tänne tullaan leppoisten eläkepäivien viettoon.

Päivän aikana vierailin Myxon kotikaupungissa Manzinissa, jossa erityisesti markkina-alue oli mieleeni. Olisin voinut kuluttaa vaikka kuinka monta tuntia kiertelemällä paikallisten myyntikojuissa ja ihmetellen myytäviä tuotteita. Markkinoilla myymässä oli niin Myxon sukulaisia mummosta ja äidistä siskoihin ja serkkuhin sekä toki muitakin tuttavia. Ja kun he huomasivat kädessäni olevan ison kameran, halusivat kaikki ikuistaa itsensä potrettikuvaan. Kuvia heille näyttäessäni muistin taas, miten pidänkään paikallisten ihmisten valokuvaamisesta – jo yksi kuva saattaa saada kuvauskohteelle hämmästyneen hymyn huulille, kun he tarkastelevat omaa kuvaansa kameran näytöltä. Iällä ei useinkaan ole väliä – ihan samaa epäuskoista riemua tuntevat niin pikkulapset kuin vanhuksetkin. Päivän päätteeksi lupasinkin lähettää kaikki otokseni Myxolle, joka kehittää kuvat ja antaa tuttavilleen muistoksi.

Markkinakiertelyn lisäksi vierailin muutamassa paikallisia käsitöitä ja muita erikoisuuksia myyvässä paikassa, mutta koska maailmanympärimatkan aikana rinkkaan ei voi kerryttää useita ostoksia, yritin pidättäytyä shoppailuista. En kuitenkaan voinut vastustaa Swazimaan Marula-puiden pähkinöistä tehtyjä öljyjä, joissa luonnonmukaisuus ja eettiset arvot ovat kohdillaan. Ostoskassiin sujahtikin Swazi Secrets:n matkakokoinen puteli sampoon ja suihkusaippuan sekoitusta, jolla arvelin matkan aikana olevan joka tapauksessa käyttöä. Ja jos vain olisisin voinut, olisin ehdottomasti halunnut hamstara mukaani myös swazinaisten käsityönä tekemiä ruohomattoja ja -koreja. Gone Rural onkin yksi esimerkillisiä yrityksiä kuinka yhdestä hyvästä ajatuksesta voi syntyä paljon hyvää monille paikallisille ihmisille.

Mutta on Swazimaa onneksi muutakin kuin shoppailtavaa. Pikakelauksen maan historiaan sain kansallismuseosta, ja kieltämättä siellä kierrellessäni iski hämmästys kuinka pitkä historia pienellä Swazimaalla onkaan – maa on ollut asuttuna kivikaudesta lähtien! Vaikka maassa onkin muiden Afrikan maiden tapaan jyllännyt niin siirtomaavaltioiden kuin lähetyssaarnaajien valtakaudet, on maa onnistunut pitämään omista perinteistään kiinni vielä tänäkin päivänä. Maan värikkääseen kulttuuriin pääsin perehtymään Cultural Villagessa, jossa perinneasuihin pukeutuneiden tanssijoiden laulu ja rytmit tempaisivat mukaansa – näitä samoja lauluja swazilaiset nuoret naiset ja miehet ovat aikoinaan (ja ehkä vielä tänäkin päivänä) laulelleet pelloilla lehmiä paimentaessaan ja vettä jokiuomista kantaessaan.

Vaikka yhden päivän aikana maasta ei voi mitenkään saada kaiken kattavaa kuvaa, olen kuitenkin sitä mieltä, että päiväretket kannattavat aina. Vain vierailemalla maassa ja näkemällä itse sen elämänmenon, saattaa saada maasta aivan erilaisen kuvan, mitä joukkoviestimien kautta. Jos siis olet matkalla Etelä-Afrikan Johannesburgissa tai Krugerin luonnonpuistossa, tai Mozambikin Maputossa, kannattaa matkapäivien niin salliessa myös suunnata Swazimaahan! Vuokra-autolla maassa voi huristella varsin kätevästi, mutta jos autoilu Afrikassa arveluttaa, Myxon kautta onnistuu monenmoiset päivän ja useammankin yön retket ympäri Swazimaata.

  • Reply
    Mari
    22.10.2016 at 11:43

    Kiitos kivasti kirjoitetuista info-paketeista. Olen suuntaamassa maaliskuussa Etelä-Afrikka-Swazimaa-Mosambik -kiertomatkalle, joten hienoa lueskella niistä maista. Ja toki muistakin. Aika harva kuitenkaan siellä päin reissailee. Ihania ja turvallisia matkapäiviä sinne! -mari-

    • Reply
      Anna-Katri
      22.10.2016 at 22:20

      Kiva kuulla, että näistä jutuista on hyötyä! Ja vielä kivempi kuulla, että muutkin ovat matkaamassa samoille seuduille – Afrikka on aivan mieletön maanosa erilaisine maineen! Ihanaa ja turvallista matkaa myös sinulle! <3

  • Reply
    k
    22.10.2016 at 15:06

    Nämä sun postaukset antaa kyllä mielenkiintoisen ja toisenlaisen kuvan Afrikasta, ei vain sitä sotaa, kurjuutta ja nälänhätää, mitä uustiset yleensä välittävät. Muutoin Afrikka ei yleensä kauheasti uutiskynnystä ylitäkään. Seuraan mielenkiinnolla matkaasi.

    • Reply
      Anna-Katri
      22.10.2016 at 22:23

      Ihana kuulla – sen lisäksi, että toivon matkajuttujeni kannustavan muitakin naisia lähtemään rohkeammin matkalle uusin kohteisiin, toivon, että voin matkajuttujeni kautta näyttää tämän hetken todellisuutta niistä maista, joissa matkailen. Meille Suomeen kun ei kaikki uusimmat päivitykset uutisten muodossa saavu – tästä aiheesta kirjoittelinkin turhautuneena Kosovossa vieraillessani, jos kiinnostaa:
      http://adalminasadventures.com/category/balkan/kosovo/

  • Reply
    http://www.rantapallo.fi/wildestdreams/
    23.10.2016 at 12:47

    Ihanan värikkäitä kuvia, jotka kuvaa niin täydellisesti swatzimaan värikästä tunnelmaa! 🙂

    • Reply
      Anna-Katri
      24.10.2016 at 10:06

      Oi, onpas ihana kuulla, että olen onnistunut näihin taltioimaan Swazimaan värikkään tunnelman! Kiitos. 🙂

  • Reply
    Johanna Hulda
    23.10.2016 at 22:41

    Olipas kiva lukea Swazimaasta vähän eri näkövinkkelistä! Maa on tullut tutuksi kun monet kaverit ja kollegat on siellä käyneet kuivasanitaatioprojektien tiimoilta, mutta lähinnä aiheet on sitten pyörineet vessa- ja puutarhajuttujen ympärillä. Ehkäpä joskus pääsen vielä itsekin käymään. 🙂

    • Reply
      Anna-Katri
      24.10.2016 at 10:08

      Mukava kuulla, että pystyin tämän postauksen avulla tuomaan esiin myös sen toisenlaisen, ja ”turistimaisemman” puolen Swazimaasta. Ja Suosittelen ehdottomasti piipahtamaan tuolla, jos Etelä-Afrikkaan matka vie!

  • Reply
    Kohteena maailma / Rami
    24.10.2016 at 10:25

    Oli mukava lueskella maasta, missä on itsekin tullut käytyä. Toki Swazimaassa voi käydä myös safarilla, mutta tuolla päin liikkuessa suuntana useimmilla on Kruger. Swazimaata kannattaa käydä kurkkaamassa mikäli osuu vähääkään reitille.

    Ps. Tosi kiva, kun lähetät kuvat kuvatuille 🙂

    • Reply
      Anna-Katri
      24.10.2016 at 19:29

      Joo, Swazimaasta löytyy myös puistoja safareita varten, ainakin Hlane Royal National Parkissa saattaa nähdä harvinaisia mustasarvikuonoja. Mutta tosiaan varmaankin Kruger tarjoaa isommat puitteet eläinbongailulle – vaikkakin siellä ollessa olisi helppo poiketa myös Swazimaan puolelle, vaikka edes kulttuuria katsomaan. 🙂
      Ja joo, kuvien ottaminen ja erityisesti niiden lähettäminen sekä siitä kautta jaettu ilo, on asia, jota voin vähintään tehdä paikallisille. 🙂

Leave a Reply