Slovenia

Slovenia – 10 vuotta sitten ja tänään Ljubljanassa

12.4.2018

Yhteistyössä: Slovenia Tourist Board & Luxury Slovenia Team

Slovenia, Ljubljana. Kesä 2008. Ei kun kevät 2018. Lentokoneen ikkunasta vilahtaa pala Alppien huippuja, ja olen valmis laskeutumisvalmisteluista huolimatta irroittamaan turvavyöni ja hyppäämään käytävän toiselle puolelle ikkunasta avautuvia maisemia ihastelemaan. Kymmenen vuotta sitten olisinkin sen saattanut tehdä aloittelevan matkailijan innostuksella, tänään tuudittaudun ajatukseen, että olenhan Alpit aikaisemminkin nähnyt, ja pysyn penkilläni. Mutta siitä en pääse yli enkä ympäri, että jotain lumoavaa noissa lumihuippuisissa vuorissa on vielä 10 vuoden jälkeenkin.

Istuessani autossa lentokentältä Ljubljanan hotellille en voinut olla miettimättä, että voiko siitä muka jo olla 10 vuotta, kun olin täällä edellisen kerran käynyt. Ja itseasiassa Slovenia oli tuolloin 10 vuotta sitten vasta viides maa, jossa olin koskaan Suomen lisäksi matkaillut. Joten voin vain aavistella, kuinka eri ihminen tuolloin autossa tilallani istui, kun suuntasin samaa matkaa lentokentältä majapaikkaan.

Ajomatkan aikana yritän hieman miettiä, mitä mieleeni oli jäänyt edelliseltä reissultani Ljubljanasta. Ei kai oikeastaan mitään kovin erikoista? Muistan kuuman keskikesän päivän. Muistan kauniin jokirannan ja sen molemmin puolin olevat ravintoloiden terassit. Muistan riidan matkakumppanin kanssa yhdellä sillalla valokuvien oton päätteeksi. Muistan pienet suloisen väriset rakennukset, ja niiden taustalla kohoavan mahtipontisen kivilinnan. Muistan, kuinka hankalalta oikean ravintolan valitseminen illalla tuntuikaan. Muistan majapaikkaan johtavan pienen mukulakivikadun. Muistan illan pimetessä ravintoloiden kulmille sytytetyt valot. Muistan miten erikoiselta ravintolassa tilaamani polenta maistui. Muistan sen häkellyttävän innon, mikä minusta kupli, kun olin ensimmäisiä kertoja matkalla.

Muistan siis jotakin tuosta edellisestä kerrastani Ljubljanasta, mutta silti tuntuu siltä, kuin en olisi lopulta muistanut juuri mitään. Ehkä 10 vuotta on vain liian pitkä aika pitää mielessä koko matka juuri sellaisenaan kuin se on ollut. Ehkä tuon matkan jälkeen olen 10 vuodessa reissannut niin paljon, että mieleni on täyttynyt uusilla matkamuistoilla. Tai ehkä mieleni on tietoisesti halunnut siirtää hattuhyllylle noita 10 vuoden takaisia koettuja muistoja, jotta pystyin tietyssä vaiheessa elämääni jatkamaan eteenpäin. Ei, en halunnut tämän matkan olevan mikään nostalgiamatka menneeseen, haluaisin ehdottomasti nähdä Ljubljanan uusin silmin.

Perillä hotellilla säädän hetken huoneessani ja lähden sitten tällä pressimatkalla myös mukana olevan matkabloggaajakollegani Veera Biancan kanssa kohti keskustakatuja lounasta metsästämään. Eikä meidän tarvitse kovin kauaksi kulkea, kun löydämme itsemme Ljubljanaa halkovan Ljubljanica-joen varrelta. Siinä virtaava vesi on smagardin vihreän ja tumman turkoosin sekoitusta, sävyn vaihdellen sen mukaan, paistaako kevätaurinko vaativasti suoralta terältä vai ehtivätkö taivaalla nopeasti kulkevat paksut pilvet levittämään utuverhoaan auringon eteen. Kapeiden katujen varrella puut ovat alkaneet vihertää ja osa puista jo kurottelee oksiaan jokiuoman ylle kuin kisaillen tulevan kesän parhaista paikoista. Jostakin lehahtaa lentoon laiskan oloinen puluparvi samalla kuin vaaleanpunaisen kirkon kellot alkavat kumista rauhoittavaan tahtiin.

Joen varrella vallitsee kiireetön tunnelma, josta ei voisi aavistaakaan kyseessä olevan aivan tavallisen keskiviikon keskipäivän. Ljubljana vaikuttaa siltä kuin olisin astunut keskelle sunnuntain verkkaista joutiolon hetkeä. Ihmiset istuskelevat ravintoloiden terasseilla kiireettömällä lounaalla koirat mukanaan, vanhemmat pariskunnat kävelevät käsikädessä jokea ylittävillä silloilla ja hipster-nuoret alkavat kerääntyä vasta keskipäivän jälkeen trendikkäiden kahviloiden edustoille tietokoneidensa kanssa.

Eikä meidän päivä poikkea paljoa tästä nähdystä elämänmenosta. Unohdumme lounaalle pariksi tunniksi terassille paistavan auringon lämmöstä nauttien. Kippistelemme ja huokailemme lounasravintolan terassin jokivarren maisemille. Kuljeksimme pitkin joen vartta poiketen pienille sivukujille kiinnostavien putiikkien perässä ja intoudumme shoppailemaan slovenialaista designia. Viipyilemme uber-coolissa kahvilassa cappuccinoilla ja ihmettelemme kontrastia kuluneiden skeittilaitojen ja vaaleanpunaisten kahvikuppien välillä. Fiilistelemme jokivarren värikkäitä rakennuksia siltojen näköalapaikoilla ja parkkeeraamme jokiterassille parantamaan maailmaa. Pelkäämme sateen alkamista ja ryntäämme ostoskaduille hellemekkoja sovittelemaan. Hihittelemme ties mille hauskoille ja erikoisille jutuille elämästämme, ja välillä jaamme rivien välistä elämäntarinaa ilman paineita siitä, että pitäisi kertoa kaikki tai yrittää jättää jotain kertomatta.

Kun päivän päätteeksi hipsin takaisin hotellihuoneeseeni, hymyilen. Tämä päivä ja Ljubljana oli ollut parempi kuin osasin kuvitellakaan. Menneisyyden peikot eivät vaanineet ja yrittäneet pilata Ljubljanan uudelleen kokemista, ja sen lisäksi uusi matkaystävä oli kuin huomaamatta antanut matkapäivään aivan uudenlaista energiaa ja sisältöä. Ja entä sitten Ljubljana, se vei tällä toisella matkakerralla jo yhdessä päivässä sydämeni – olin nimittäin jo unohtanut kuinka täydellisen kompakti, mutta silti niin suloisen kiinnostava tämä Slovenian pääkaupunki onkaan. Niistä kaupungin takana kohoavista Alppien vuoristomaisemista puhumattakaan. Onneksi tämä ei ollut ainut kohtaamiseni Ljubljanan kanssa tällä matkalla, sillä vaikka huomenna tiet vievät muualle, palaan sen jälkeen tänne takaisin.

  • Reply
    Lilja
    13.4.2018 at 08:38

    Ljubljana on ihana, niin kompakti ja mukava! Olin siellä ensimmäistä kertaa viime kesänä ja viihdyimme todella hyvin. Tosin meillä oli sieltä kotoisin oleva ystäväni paikallisoppaana joka opasti kaikki parhaat ravintolat ja paikat, ihan mahtava kokemus! Tuli kyllä sellainen olo että Sloveniaan pitää palata uudestaan!

    Ja oho, jos sinulla oli 10 vuotta vasta 5 maata plakkarissa, täytyy sanoa että sinulla on ollut viime vuosina tosi kova vauhti maiden bongaamisessa 🙂

  • Reply
    Jenna / Huge passion for lfie
    13.4.2018 at 08:51

    Ljubljana on niin <3 <3 Ihan mun suosikkikaupunki Euroopassa! Kivaa reissua teille 🙂
    Aika paljon oot ehtinyt keräämään noita maita 10 vuodessa 😀

  • Reply
    Anne / Matkahetket
    13.4.2018 at 12:29

    Ihanan oloinen kaupunki! En olekaan tuolla käynyt. Ja Alpit sykähdyttää itseäni kyllä joka kerta yhtä paljon lentokoneen ikkunasta. <3

  • Reply
    Susanna
    13.4.2018 at 14:54

    Siellä taisi olla ne lohikäärmepatsaat sillalla, näitkö ne? näyttävät aika hienoilta. Vuosi sitten mietin myös Sloveniaa kun olin Italiassa ja etsin reittiä muualle, se olisi ollut matkareitin varrella. En kuitenkaan mennyt kun juuri silloin hotellit maksoivat 100e, joka on aika korkea hinta kun luulisi tuollapäin olevan edullisempaakin

  • Reply
    Elina Marjaana Travel Blog
    15.4.2018 at 11:38

    Ihanaa, että tykkäsit Ljubljanasta myös kymmenen vuoden jälkeen! Olen käynyt siellä vain kerran joitakin vuosia sitten ja ihastuin aivan totaalisesti kaupungin kompaktiin kokoon, hyviin ravintoloihin ja näköalapaikkaan, jonka nimeä en enää muista. Tein samalla matkalla parin yön pysähdyksen Julian Alpeille Lake Bohinjille ja se oli myös todellakin näkemisenarvoinen paikka. Tosi kauniita nämä kuvat ja tekevät oikeutta kaupungille. 🙂

  • Reply
    Noora
    15.4.2018 at 11:41

    Haha, meillä menee matkat ihan ristiin: tulin just Tbilisistä ja parin viikon päästä Balkanille, muun muassa Ljubljanaan! Saako toivoa vinkkipostausta Ljubljanaan? 😊

  • Reply
    Sini
    15.4.2018 at 13:53

    Ihanan värisiä nuo rakennukset noissa kuvissa. 🙂

  • Reply
    Jaakko/Lomalla viimeinkin
    15.4.2018 at 15:12

    Kiinnostaa kyllä kohteena, hyviä kuvia ja näyttäviä taloja siellä on näköjään ainakin 😀

  • Reply
    Anni | Rajatapaukset
    18.4.2018 at 15:20

    Ljubljana on yksi suosikkikaupungeistani Euroopassa! <3
    Se on vaan jotenkin niin ihana: todella kompakti, vehreä ja täynnä kaunista arkkitehtuuria.

  • Reply
    Kohteena maailma / Rami
    25.4.2018 at 21:33

    Ljubljanasta ei ole muuta kuin mahtavia muistoja! Siellä on Itä- ja Länsi-Euroopan parhaat puolet samassa paketissa. Upeita rakennuksia, tyylikkäitä ihmisiä ja vieraanvarainen kansa. Itsellä ei ole kuin pelkästään hyvää sanottavaa Ljubljanasta, joka on yksi lempikaupunkejani Euroopassa. Postauksesi sai miettimään sitä, että sinne pitäisi mennä pian uudestaan!

    P.S. Kiva paita sinulla kuvissa!

Leave a Reply