Intia, Sri Lanka & Malediivit 2013 Mirissa Sri Lanka

Sri Lanka – Valassafareita ja surffareita Mirissassa

Sri Lanka Sri Lanka Sri Lanka Sri Lanka Sri Lanka Sri Lanka Sri Lanka Sri Lanka Sri Lanka Sri LankaSri Lankan kulttuurikierroksen ja luonnonpuistojen jälkeen huomasin kaipaavani jälleen takaisin rantaelämään, josta ehdin saada pienen maistiaisen Sri Lankan matkani alkuvaiheessa. Ennen matkaani jo tiesin, että yksi rantakohteeni tulisi ehdottomasti olemaan Mirissa, tuo rento surffiranta Sri Lankan lounaiskulmassa. Vaikka nautinkin ehdottomasti rennosta elämästä surffirannoilla, enkä myöskään kiellä, etteivätkö komeat surffarit olisi täydellistä silmänruokaa rantapäiviin, oli minulla kuitenkin yksi painavampikin syy viettää aikaa Mirissassa. Halusin nimittäin päästä ensimmäistä kertaa elämässäni näkemään valaita luonnossa.

Niinpä jo heti ensimmäisenä aamuna hyppäsin kalastajaveneiden täyttämästä satamasta pienen paatin kyytiin ja lähdin seilaamaan sumuisesta satamasta kohti ulapan valaspaikkoja. Reilun puolen tunnin matkan jälkeen horisontissa vilahti ensimmäisen kerran pieni musta piste. Valas kuulema! Kohta erotin itsekin loittonevan valaan pienen selkäevän ennen kuin koko mystinen hahmo katosi näkyvistä. Pitkään en ehtinyt aaltoja tuijottelemaan, kun veneen vieressä yksi villidelfiini, kohta toinen ja kolmaskin, alkoi leikkisästi pomppimaan pintaan. Voi sitä riemua ja vapauden tunnetta, mikä delffiineistä heijastui! Ja olen aivan varma, että ilmaan ponkaistessaan niiden naamalla oli mairea hymy.

Vähän aikaa seilailtuamme ja horisontista isoja pyrstöeviä tarkkailtuamme veneen vieressä alkoi jälleen näkymään liikettä. Kohta merestä kohosi vaimea vesihöyrysuihku syvän huokauksen saattelemana – kaskelotti oli noussut hetkeksi pintaan hengittämään. Sen jälkeen oli aivan hiljaista. Ajoimme paatilla eteenpäin, kuulostelimme keskusradiosta muiden ryhmien havaintoja ja kiikaroimme horisonttiin. Kohta kuitenkin alkoi tapahtumaan: ensin kauempana, sitten lähempänä ja lopulta aivan veneen vierestä pintaan kohosi jättimäisen sillivalaan selkämys. Tasainen liike paljasti pälaen, sitten pienen selkäevään ja lopulta mahtipontisen pyrstön, jolla valas potkaisi itselleen lisää vauhtia. Opas kertoi, että joskus valaat innostuvat esittämään hyppyjä aivan veneen vieressä, mutta tämä yksilö näytti varsin verkkaiselta liikkeissään – aivan kuin minä, joka ei kertaakaan onnistunut painamaan kameran laukaisunappia silloin, kun valas oli korkeimmillaan pinnan yläpuolella.

Onnistuneen valassafarin jälkeen pystyin hyvällä omatunnolla viettämään rentoja rantapäiviä Mirissassa. Aamuni alkoivat majapaikan rantapöydässä runsaalla hedelmäaamiaisella ennen kuin siirryin paistattelemaan päivää aurinkotuoleille. Myönnettäköön, että paahtavassa auringossa olin mieluiten aurinkovarjon alla ellei pois lueta kävelykierroksia rannan toiseen päähän surffiaalloille. Siellä saattoi kiivetä kalliolle katselemaan laudoilla taiteilevia surffareita ennen kuin auringon laskiessa oli aika palata takaisin majapaikkaan ennen illalliselle siirtymistä. Illallisen jälkeen Mirissassa ei kuitenkaan suunnattu nukkumaan: parhaimmat bileet löytyivät länsirannan reggae-baarista, jossa koko ravintolaväki tuntui olevan kuin yhtä perhettä. Viimeinen iltani Sri Lankassa huipentuikin rantabileisiin, jossa tanssin matkaystävieni kanssa rantahietikolla tähtitaivaan alla myöhään aamuyöhön ennen kuin nousuvesi pakotti meidät siirtymään yhä kauemmas rannasta aaltojen alta.

You Might Also Like

Ei kommentteja

Jätä kommentti