Matkaunelmia

Unelmia ja autolla Nepaliin

18.11.2015

unelmiaJuuri tällaiset pimeät ja sateiset marraskuun syysviikot Suomessa saavat matkakaipuuni heräämään äärimmilleen. Läpimärkänä ja kylmissään kotiin rämpiessä on houkuttelevaa kääriytyä peiton alle, surffailla netissä uusia matkakohteita, kahlata matkakirjoja läpi inspiraatiota imien ja siinä samalla haaveilla lomasta jossakin lämpimässä ja aurinkoisessa paikassa. Viimeisinä vuosina olen onnistunut välttämään pahimman matkakaipuun sillä, että minulla on ollut jouluksi pidempi lomamatka seikkailuineen tiedossa. Tänä vuonna tilanne on kuitenkin toinen, sillä pitkästä aikaa olen ajatellut viettää joulun Suomessa ja panostaa mieluummin ensivuonna hieman erilaiseen matkaan. Joten ei auta kuin hammasta purren haudata matkahaaveet hetkiseksi ja yrittää nähdä nämä syyspäivät positiivisemmassa valossa.

Kun taas vaihteeksi selailin matkailuaiheisilla sivuilla matkasuunnitelmia seuraavalle vuodelle tehden, päädyin katsomaan YLE Areenalla esitetyn dokumenttielokuvan kaveruksista, jotka päättivät lähteä toteuttamaan unelmaansa. Autolla Nepaliin kertoo koskettavan tarinan projektista, jonka tavoitteena oli auttaa katmandulaisen turvakodin naisia hakemalla Suomeen myytäväksi heidän tekemiään korujaan. Elokuvassa seikkailaankin autolla läpi Venäjän, Kazakstanin, Pakistanin ja Intian, ja vaikka elokuva tarjoileekin matkailufaneille uskomattomia maisemia ja kokemuksia, jäi elokuvasta päällimmäisenä mieleen auttamisenhalu ja kuinka paljon hyvää jo yhdellä pienellä ajatuksella voi saada aikaan, kun tarpeeksi yrittää. Elokuvalla oli mielestäni myös sanoma sen suhteen, että meidän tulisi rohkeammin lähteä viemään eteenpäin tärkeäksi katsomiamme asioita sekä määrätietoisesti tavoitella unelmiamme. Mikään ei synny itsestään, ellemme ole valmiita tekemään töitä unelmiemme eteen.

Elokuvan katsottuani sainkin uutta pontta sille, mitä haluan ensivuonna lähteä toteuttamaan. Niistä unelmista myöhemmin, mutta nyt suosittelen klikkautumaan Areenaan ja katsomaan Autolla Nepaliin -dokumenttielokuvan.

  • Reply
    Pirkko / Meriharakka
    20.11.2015 at 21:36

    Paitsi kivana projektileffana ja Nepaliin suuntautuvasta hyväntekeväisyydestä kertovana leffana, se on tosiaan ihan hyvä matkailuleffakin! Kävimme itse katsomassa sen maailmanmatkaajan näkökulmasta aikoinaan leffateatterissa jo ja kommentoimme sitä näin.

    • Reply
      Anna-Katri
      21.11.2015 at 15:55

      Itseasiassa sinulta taisin saadakin vinkin tästä leffasta, eli kiitos vain taas sinne suuntaan! 🙂

  • Reply
    Anne
    24.11.2015 at 16:28

    Kävin kattoo leffan elokuvateatterissa, kun sillä kerättiin rahaa maanjäristyksen uhreille. Tykkäsin leffasta ja ei se ainakaan matkakuumetta vähentänyt!

    En tiedä miksi ihmisille syntyy tietynlainen fiksaatio tiettyihin maihin tai paikkoihin, joissa ei ole välttämättä edes vielä käynyt. Itselleni sellaisia paikkoja on Islanti, Skotlanti, Irlanti, Uusi-Seelanti, Nepali, Indonesia ja Bosnia-Hertsegovina. Osassa olen päässyt jo käymään ja se on vain pahentanut fiksaatiotani 😀 Noh, pointti oli siis se, että Nepaliin on vielä päästävä!

Leave a Reply