Menu
Valokuvaus

Valokuvaus yksinmatkaillessa – viisi vinkkiä

Vähän aikaa sitten sain viestin tuohtuneelta mieheltä. Miten voin käyttää Instagramissa kuvissani hashtagia #solofemaletravel kun selvästikin matkoillani on mukana valokuvaaja?! Hämmennyin. Sitten yritin selittää, että olen ollut 10 kuukauden reissulla yksin ja suurin osa valokuvistani Instagramissa on itseni ottamia  – myös ne kuvat, joissa olen itse. Hän naurahti, että “ai reissaatko muka joku kolmijalka kainalossa maailmaa ympäri”. Kyllä. Mieluummin uskollinen kolmijalka kuin valittava Instagram-poikaystävä!

Kun aloitin yksinmatkailun vuosia sitten, haasteena olikin juuri valokuvien ottaminen, siis sellaisten, että voisin itse olla edes jossakin kuvassa mukana. Pikkuhiljaa aloin harjaantumaan tässä, ja nykyisin se on minulle niin luonnollinen osa matkailua, että en edes kiinnitä siihen sen enempää huomiota. Okei, no silloin ehkä, kun kuvaa ottaessa avuliaat ulkopuoliset tarjoutuvat ottamaan kuvan, mutta hymyillen vastaan heille, kiitos ei. Otan mieluummin kuvani itse. Toki välillä tulee hetkiä, jolloin sille ammattilaisvalokuvaaja-poikaystävälle olisi matkoilla käyttöä, mutta pienellä luovuudella tilanteista yleensä selviää. Tai sitten jätän kuvan suosiolla ottamatta.

Koska olen saanut myös täällä blogissani kysymyksiä siitä, kuka ottaa valokuvani, päätinkin koota tähän viisi vinkkiä valokuvaamiseen yksinmatkaillessa. Ja vastaukseni kuvien ottamiseen on: suurinosa kuvistani on itseni ottamia. Jotkut kuvista on taas napannut matkaystävä, turistiopas tai vain paikalle sattunut tuntematon henkilö. Näissäkin kuvissa itselläni on yleensä sormet pelissä – lue alta miten!

1. Mieti etukäteen millaisia kuvia haluat

Jos vain mahdollista, kannattaa jo etukäteen miettiä millaisia valokuvia haluat kyseisestä matkakohteesta – oli kyseessä sitten ihan maisemakuva, lähikuva tai omakuva. Pienellä etukäteiskartoituksella voit selvittää ne makeimmat kuvauspaikat, mutta myös esimerkiksi paikan valaistusolosuhteet (esim. mihin aikaan paikassa on kaunein valo) ja ehkä jopa paikan rauhallisuuden. Ennen matkaa selailen itse yleensä Pinterestiä ja Instagramia inpiraation toivossa, vaikkakin matkalla on hyvä jättää tilaa myös sattumalle. Joskus se täydellinen kuvauspaikka ja täydellinen valo tulee nimittäin vastaan aivan sattumalta. Silloin ei muuta kuin kamera laulamaan!

Kun otan itse itsestäni kuvia, suosin mahdollisimman rauhallisia paikkoja, joissa ei liiku ainakaan sillä hetkellä paljoa ihmisiä. Näin voin napata haluamani kuvat ilman keskeytyksiä. Varsinkin vilkkaissa kaupungeissa tai turistinähtävyyksissä suosin aikaisia aamuja, jolloin suurinosa vielä nukkuu ja kadut ovat hiljaisia. Myös turistikadulta kääntyvät pienet sivukadut ovat otollisia rauhalliselle valokuvaushetkelle, jos et halua omaan kuvaasi muita ihmisiä.

Kannattaa myös kiinnittää inspiraatiokuvissa huomiota kuvan sommitteluun – haluatko, että kuvassasi näkyy mahdollisimman paljon kaikkea, vai riittäisikö sinulle kaksi erillistä kuvaa: toinen itse nähtävyydestä (esim. Eiffel-torni maisemineen) ja toinen sinusta (vaikkapa picnicillä Eiffel-tornin juurella). Myös kuvan rajauksella on paljon vaikutusta kuvan yleisfiilikseen ja lopputulokseen. Laajakulma paljastaa kaiken (tuhannet turistit Eiffel-tornin ympärillä), tiukempi rajaus keskittyy enemmän yksityiskohtiin (patonki kädessäsi ja baskeri päässäsi). Inspiraatiokuvissa kannattaa kiinnittää myös huomiota kuvattavan “poseeraukseen” – kuvassa on aivan eri fiilis, on kuvattavalla selkä kameraan päin kuin jos katse on suoraan kohti kameraa.

2. Käytä kolmijalkaa ja muita apuvälineitä

Itse suosin matkalla aina mahdollisuuksien mukaan mieluiten itse itsestäni ottamia kuvia, sillä silloin saan varmimmin juuri sellaisen kuvan kuin haluan. Tämän näkee hyvin yllä olevista Singaporessa otetuista kahdesta kuvasta: ensimmäisen kuvan on ottanut paikalla ollut avulias turisti, joka kuvatessani maisemia tarjoutui ottamaan minusta kuvan. Toisen kuvan olen ottanut itse itsestäni. Huomaat varmaankin, että kuvissa on aivan eri tyyppinen rajaus ja kuvakulma? Niillä on kuvan onnistumisessa paljon merkitystä, vaikka kameran muut asetukset olisivat kohdillaan.

Mitä sitten käytän omakuvien ottamiseen matkoilla? Mukanani kulkee Canon 6d -järkkärikamera, jossa on sisäänrakennettu wifi-ominaisuus ja näin ollen pystyn käyttämään iPhoneani itselaukaisimena. Lisäksi mukana on yleensä pienikokoinen kolmijalka (maailmanympärimatkalla gorillapod), joka mahtuu pienempäänkin laukkuun mukaan, mutta tarjoaa sopivan tukialustan epätasaisillekin pinnoille. Koska gorillapod on vain noin 30 cm korkea, minun täytyy usein sijoittaa se korkeammalle alustalle, jotta kuvia ei tarvitsisi ottaa alhaalta ylöspäin (ei muuten se imartelevin kuvakulma). Tähän toimii hyvin niin tuolit, pöydät, tukevat kaiteet kuin vaikkapa kivet tai puun oksat – luovuus kunniaan tässäkin suhteessa.

Jos kamerassasi ei ole wifi-yhteyttä, ei hätää. Useimmista kameroista nimittäin löytyy ainakin self-timer, jolla voit säätää kameran ottamaan esimerkiksi yhden kuvan sekunnissa 10-30 sekunnin aikana. Näin sinulla on tarpeeksi aikaa juosta mukaan kuvaan ja jopa vaihtaa asentoa kameran edessä useammankin kerran. Lisäksi saatavilla on erilaisia kameraan sopivia itselaukaisukaukosäätimiä, joilla kuvan voi napata sillä hetkellä kuin haluaa. Kameran ja puhelimen välisessä yhteydessä on kuitenkin se etu, että pystyn puhelimen applikaation kautta näkemään live-kuvan sekä säätämään joitakin asetuksia ilman että minun tarvitsee juosta takaisin kameran luokse.

Ekstravinkki: kameraa ei kannata jättää valvomatta hetkeksikään, sillä pitkäkyntiset voivat napata sen nopeasti mukaan, jos olet kovin kaukana kolmijalastasi. 

3. Testaa asetukset

Mitä enemmän otat valokuvia, sitä paremmin opit tuntemaan kamerasi asetukset. Tämä on erityisen tärkeää matkaillessa, jolloin valokuvaustilanteet voivat tulla vastaan yhtäkkiä ja joudut toimimaan salamannopeasti. Kameran asetuksia kannattaakin harjoitella jo kotioloissa, jotta matkalla ollessa turhaan säätämiseen ei tarvitse käyttää aikaa. Tärkeintä on tietää mitä asetuksia käyttää esim. kirkkaassa päivänvalossa tai aamuauringon tasaisessa valossa, entä mitkä asetukset toimivat parhaiten lähikuvissa tai maisemakuvissa.

Ennen kuin kipitän itse valokuvaan, otan pari testikuvaa ja säädän kameran asetukset oikeaksi. Lisäksi kiinnitän huomiota kuvan rajaukseen ja siihen, mihin minun tulee valokuvassa sijoittua, jotta saan toivomani kuvan. Lopulta säädän kameraan oikean tarkennuspisteen ja pinkaisen kameran eteen. Näin minulle yleensä riittää vain pari kuvaa itsestäni, kun kuvaushetkellä ei tarvitse enää alkaa arpomaan ja kokeilemaan kamera-asetuksia. Tätä samaa kikkaa käytän, kun otan kuvan itse kameran kolmijalkaa ja itselaukaisijaa käyttäen tai tyrkätessäni kamerani jonkun toisen käteen. Näin saan varmimmin juuri sellaisen kuvan minkä haluan, kun olen katsonut asetukset kuntoon etukäteen. Esimerkiksi yllä olevissa kuvissa Bruneissa olen ensimmäisessä kuvassa testannut asetukset ja laittanut tarkennuspisteen kuntoon, toisessa kuvassa tour-opas on ottanut kuvan minusta tismalleen samasta paikasta. Hän otti tasan yhden kuvan ja tässä on lopputulos, kun asetukset olivat kunnossa.

4.  Pyydä apua – ja tarjoa apua

Yksinmatkaillessa tutustuu helposti uusiin ihmisiin, varsinkin niihin, jotka ovat myös yksin matkalla. Kun olet kauniissa valokuvauspaikassa ja mielesi tekisi ottaa kuva, mutta epäröit kolmijalan käyttöä, pyydä rohkeasti toiselta matkailijalta apua kuvan ottoon. Itse yleensä tarjoudun samalla ottamaan kuvan hänestäkin hänen omalla kamerallaan, jolloin tilanne on win-win molemmille. Samalla kun otat kuvaa toisesta, pystyt näkemään paremmin mikä kuvauspaikka tai kuvakulma miellyttää omaa silmääsi eniten. Voit myös näyttää ottamastasi valokuvasta, että haluaisit myös vastaavan kuvan itsestäsi. Näin toisen on helpompi asettua oikeaan paikkaan ja napata juuri toivomasi kuva.

Itse teen yleensä vielä niin, että pyydän kuvauskaveria toimimaan hetken mallinani, jotta voin säätää oman kamerani asetukset sopiviksi. Sen jälkeen vain vaihdamme paikkoja ja toivomani kuva on valmis. Joskus he pitävät ottamastani kuvasta niin paljon, että lupaudun lähettämään sen heille muistoksi. Yllä olevissa kuvissa otin ystävästäni kuvan hänen makoillessa riippukeinussa Filippiineillä, ja kun jossakin vaiheessa lepohetki oli ohi, pyysin häntä ottamaan itsestäni vastaavantyylisen kuvan.

Ekstravinkki: kuvauskaveri kannattaa valita huolellisesti, sillä et halua varmastikaan antaa kameraasi pitkäkyntisen mukaan. Hyvä vinkki tähän on, että valitse kaveri, jolla on vastaava kamera kuin itselläsi. Tällöin hänellä ei todennäköisesti ole tarvetta juosta karkuun kamerasi kanssa ja parhaimmassa tapauksessa hän tuntee kamerasi asetukset itseäsi paremmin. 

5. Vältä selfieitä ja varsinkin selfiekeppejä

Kammoksun selfieitä ja varsinkin selfiekeppejä valokuvatessa. En pidä kuviin tulevasta fiiliksestä, jossa oma pää on kuvan keskiössä – tai vielä pahempaa, kuvaa katsoessa katse kiinnittyy metrien mittaiseen selfiekepin teleskooppivarteen ja kuvassa eteenpäin työntyvään käteen, joka on saanut omituiset mittasuhteet kuvakulman vuoksi. Jep, jätän silloin mieluummin kuvan ottamatta, jos ainut vaihtoehtoni on selfie.

MUTTA. Selfieillekin on omat hetkensä. Nimittäin varsinkin aktiviteeteissä, joissa aikaa ei ole leikkiä kolmijalan tai kuvausassistentin kanssa, voi selfie luoda omaan matkakuvakollaasiin ihan erilaista tunnelmaa kuin pelkät ympäröivästä maisemasta otetut kuvat. Vai mitä sanot ylläolevasta hai-kuvasta – jos kuva olisi pelkästä haista, ei mittasuhteet tai välimatka tulisi kuvasta selvästi esille, mutta nyt kun pieni osa itseäni on kuvassa mukana, tulee kuvaan ihan erilaista jännittävää tunnelmaa. Tässäkin kuvassa kuitenkin varoin työntämästä kättäni liian pitkälle, jottei se näyttäisi – no selfieltä, vaikka sitähän se onkin. Joskus selfietkin näköjään onnistuu, mutta enemmän hyvällä tuurilla kuin kuvaustaidoilla. Ja joskus voi myös oman pään lisäksi testata kuvaan vaikka vain jalkoja tai kättä – kertoohan sekin hieman erilaista tarinaa matkakohteesta, kun olet siinä mukana vaikka löhöilemässä riippumatossa.


Kameralaukussa on uusi postaussarja, jossa kurkistetaan kameralaukkuuni ja kuvauskaluston lisäksi tutustutaan matkavalokuvaamiseen varsinkin yksinmatkailevan näkökulmasta. Näistä postauksista aloittelevakin kuvaaja saa helppoja valokuvausvinkkejä sekä inspiraatiota onnistuneiden matkavalokuvien ottamiseen.
About Author

Seikkailumatkailija ja palkittu matkailuvaikuttaja. Suomen ensimmäinen kaikissa maailman maissa käynyt nainen. Käytynä 197/197 maata ja kaikki maanosat.

49 Comments

  • Jenni
    21.8.2017 at 22:04

    Tunnustan ihmetelleeni samaa, että miten ihmeessä olet kuvausasian hoitanut 😀 Joten kiitos tästä postauksesta! Seuraavaksi kiinnostaisi kuvien käsittely ja miten paljon siihen menee aikaa?

    Reply
    • Anna-Katri
      3.9.2017 at 15:41

      Hehhe, tämä on tuntunut ihmetettyvän ihmisiä kun kuitenkin matkalla yksin useimmiten olen. 🙂 Ja valokuvaukseen liittyviä postauksia tulossa jatkossa enemmän, kiitos siis toiveista!

      Reply
  • Tiiu
    21.8.2017 at 22:38

    Oi mikä mahtava postaus ja nuo kuvasi onvat kyllä upeita, jotenkin tuo värimaailma on erityisesti mieleeni, jos ehdit niin kuulisin myös kuvien jälkikäsittelystä ja voisitko antaa aloittelevalle kuvaajalle mainitsemiasi muutamia perusvarmoja säätöjä???

    Reply
    • Anna-Katri
      3.9.2017 at 15:40

      Näistä tulenkin kirjoittelemaan seuraavaksi, joten kiitos vain juttutoiveesta. 🙂

      Reply
  • Terhi | Vagabonda
    21.8.2017 at 23:28

    Minäkin olen miettinyt, että kuka kuvasi oikein ottaa, mutta nythän se selvisi! Oikein mainioita vinkkejä, kiitos näistä! Kameran wifi on aivan mahtava juttu, ja sen avulla on kiva ottaa kuvia kun näkee kännykän näytöltä millainen kuvasta tulee. Olen siltikin hieman laiska hyödyntämään sitä ominaisuutta, koska ujostelen ottaa itsestäni niin kuvia – selfieitä on jollakin tapaa rennompi ottaa. Mutta pitää rohkaistua näiden vinkkien myötä! 🙂

    Reply
    • Anna-Katri
      3.9.2017 at 15:39

      No tätä kyseltiin sen verran että päätin “paljastaa” mitä kuvien taustalla onkaan. Eli ei suinkaan ammattivalokuvaaja+instapoikaystävä kulje matkoilla mukana kamera kaulassa. 😀

      Reply
  • Sara|Sara's Fab Life
    22.8.2017 at 05:02

    Mä oonkin miettiny miten saat otettuu kuvia + hyviä. Esimerkiksi isäni on aivan järkyttävän surkee kuvaaja, joka ei osaa tarkentaa “eihän kukaan nyt ikinä tarkenna” joten jäi sitte kuvat blogiin laittamatta.

    Reply
    • Anna-Katri
      3.9.2017 at 15:38

      Kuvien otto on kyllä haastavaa matkoilla, mutta pienillä kikoilla niistäkin selviää. 🙂

      Reply
  • Kat
    22.8.2017 at 05:42

    Loistavia vinkkeja, kiitos! 🙂

    Reply
    • Anna-Katri
      3.9.2017 at 15:38

      Kiva kuulla että oli mieleisiä. 🙂

      Reply
  • Elina | Vaihda vapaalle
    22.8.2017 at 15:27

    Vähän olenkin uumoillut, että olet aika ahkera jalustan käyttäjä! Nämä sun “selfiet” on kyllä tosi upeita. 🙂

    Reply
    • Anna-Katri
      3.9.2017 at 15:37

      Jep jalusta kulkee mukana ja se onneksi mahtuu pienempäänkin matkakäsilaukkuuni. 🙂

      Reply
  • TerhiKoo
    22.8.2017 at 16:17

    Todella upeita kuvia saat aikaiseksi! Kiitos vinkeistä 🙂

    Reply
    • Anna-Katri
      3.9.2017 at 15:37

      Kiitos paljon, ihana kuulla että kuvat ja vinkit ovat mieleen. 🙂

      Reply
  • Anne
    22.8.2017 at 18:05

    Kiitos tästä! Itsekin toivoisin seuraavaksi jutunaiheeksi jotain kuvien jälkikäsittelyyn liittyen. Käytätkö muuten koskaan automaattia tarkennukseen vai tarkennatko aina käsin? Useat kuvasi näyttävät käsittämättömän tarkoilta ja varsinkin pinkin, sekä turkoosin sävyt saat korostettua jollain keinoin todella kauniiksi. Miten muokkaat kuvasi, siitä olisi kiva lukea lisää.

    Reply
    • Anna-Katri
      3.9.2017 at 15:36

      Tämän kirjoitinkin jo itselleni muistilistalle, eli voisin paneutua kuvankäsittelyyn ihan oman postauksen verran lähiaikoina. Kiitos vain juttutoiveesta. 🙂

      Reply
  • Näps
    23.8.2017 at 19:54

    Hieman erilaiset taustat kuvissa, siirsit varmaankin kameran jalustoja, muuten upea kuva.

    Reply
    • Anna-Katri
      3.9.2017 at 15:33

      Öö, mitä oikein tarkoitat? Postauksessa on aika monta kuvaa 🙂

      Reply
  • sarrrri | La Vida Loca 2.0
    26.8.2017 at 10:53

    Haha, mulla olisi kyllä aika paljon sellaista kehtaamisen opettelemista edessä jos haluaisin tällaista edes yrittää! Olen niin surkea kameran edessä, että kolmijalalla kuvaaminen olisi vain niin sairaan kiusallista etten varmaan oikeasti pystyisi siihen. 😀

    Reply
    • Anna-Katri
      3.9.2017 at 13:12

      Hahha, no itsekin nolostelin aluksi, mutta mitä enemmän kuvia ottaa sitä vähemmän nolottaa. 🙂 Joten ei kun vain kolmijalka esiin ja kamera laulamaan!

      Reply
  • Jaana
    26.8.2017 at 13:47

    “Mieluummin uskollinen kolmijalka kuin valittava Instagram-poikaystävä!” Just näin! Kiitos hyvistä vinkeistä.

    Reply
    • Anna-Katri
      3.9.2017 at 13:10

      Hahha, toki jos se valokuvaava poikaystävä ei valita, niin varmaan silloin saattaisi päihittää myös uskollisen kolmijalan. 😀

      Reply
  • xod
    26.8.2017 at 15:47

    Kiitos, hyvä postaus! Itsellä vain iphone kamerana mutta käytän usein gorillapodia, harvoin selfietikkua 🙂 Yksin matkustamisessa eniten mua harmittaa se ettei saa hienoja kuvia itsestään, kavereiden kanssa matkustaessa hienojen kuvien ottaminen on suuri hupi 🙂
    Nolottaako sua ikinä kaivaa jalustaa esille, asetella sitä yms, jos lähettyvillä on muita ihmisiä? 😀

    Reply
    • Anna-Katri
      3.9.2017 at 13:08

      Aiemmin minua nolotti, ja välttelinkin usein paikkoja joissa on muita ihmisiä. Nykyisin en enää välitä, vaan hoidan kuvauspuuhani jo aika rutiinilla. 🙂 Toki välillä huomaan ihmisten katselevan ihmeissään mutta yritän antaa olla sen vaikuttamatta. Kavereiden kanssa kuvaaminen on kyllä paljon hauskempaa ja silloin voi varioida enemmän kuin gorillapodin kanssa! 😀

      Reply
  • Suunnaton
    27.8.2017 at 18:40

    Täytyy nostaa hattua, että jaksat nähdä paljon vaivaa upeiden kuvien ottamiseksi. Jälki on todellakin sen arvoista! Sun kuvat on aivan huikean hienoja. Visuaalista silmää on selvästi sekä sommitteluun että käsittelyyn. Näistä voisi monikin ottaa oppia – itseni mukaanlukien.

    Reply
    • Anna-Katri
      3.9.2017 at 13:04

      Kiitos paljon! Rakastan valokuvaamista, joten mikä olisikaan parempi yhdistelmä kuin valokuvaus matkoilla. 🙂 Oma silmä on kyllä harjaantunut huimasti matkakuvien suhteen maailmanympärimatkan aikana – kuvia kun tuli otettua lukematon määrä mitä erikoisemmissa paikoissa! Täytyykin jatkossa muistaa myös välillä tehdä postauksia valokuvaamiseen liittyen, kun se usein on monelle muullekin tärkeä osa matkoja.

      Reply
  • Travelloverin Annika
    27.8.2017 at 20:09

    Samat sanat kuin Sarrri tuossa ylhäällä. Noloilen niin paljon itse itsestäni kuvien ottamista. Kännykkä on kyllä mainio kaukolaukaisin. Vielä kun sen kanssa saisi kunnolla tarkennettua. Huoh! Varsinaista askartelua on välillä ollut saada kamera oikeaan kohtaan ja vieläpä suoraan vaikkapa maastossa. Pitäisi ehkä löytää ilmaa kevyempi jalusta, jota viitsisi kuljettaa mukana.

    Reply
    • Anna-Katri
      3.9.2017 at 13:02

      Höpöhöpö, noloiluun ei oo aihetta! Toki se saattaa aluksi kiusalliselta tuntua, mutta pikkuhiljaa harjaantuu. Ja kannattaa suosia tosiaan paikkoja joissa ei ole muita ihmisiä niin saa kuvailla rauhassa ja ilman nolostumista. Mutta tuo kameran asettelu on kyllä välillä aikamoista askartelua, tuo gorillapod helpottaa kun siinä on taittuvat jalat ja saa vaikka kaiteeseen tai puunrunkoon kiinni. 🙂

      Reply
  • Sun kuvat ovat kyllä tosi kivoja ja sulla on selvästi visuaalista silmää ja sommittelut kohdillaan. Oli avaava postaus siitä, miten tän oikeasti hoidat. Musta ei olisi tähän 😀

    Reply
    • Anna-Katri
      3.9.2017 at 13:00

      Kiitos, kiva kuulla! Näistä mun kuvista kyseltiin sen verran että päätin avata hieman, miten kuvani taltioin – sitä instagram-husbandia kun ei matkoilla mukana kulje. 😀

      Reply
  • Anna | Muuttolintu.com
    28.8.2017 at 02:40

    Yksi asia mikä jännitti Kambodzan matkalla eniten oli se, saanko yhtään hyvää kuvaa blogiin, kun yleensä kuvat ottava mies jäi kotiin. Yllättävän hyvin kolmijalalla onnistuu! Itsellä ei ollut puhelinta kaukosäätimenä, joten jouduin aina juoksemaan kameran eteen. Tosi urpolta touhultahan se tuntui, mutta mitäpä sitä ei kuvien eteen tekisi. 😀 Selfiekeppikuvia yritin myös, mutta ne osoittautui paljon haastavammiksi, tosiaan paljon vaikeampaa saada hyvää kuvaa. Yritin valita kuvien ottoon rauhallisia paikkoja, ettei ympärillä ole yleisöä 🙂 Silti, omat kuvaustaidot ei yllä miehen tasolle, joten ihan mielellään otan sen taas mukaan seuraavalle reissulle. Se ei onneksi edes valita. 🙂

    Reply
    • Anna-Katri
      3.9.2017 at 12:59

      No tuota juoksemista minäkin välillä harrastan, erityisesti rannalla kun ei kehtaa kännykkää vahingossa veteen pudottaa. 😀 Ja sama juttu, yleensä kuvauspaikoiksi valitsen niitä rauhallisia paikkoja, niin ei tarvitse itse häiriintyä tai häiritä muita. Onnekas olet kun on miehen puolesta hyvä kuvaaja useimmilla matkoilla mukana – ja vieläpä sellainen joka ei valita uusintakuvien ottamisesta! 😀

      Reply
  • Tää oli tosi hyvä postaus! 🙂 mun poikaystävä ei oikein hallitse kuvaamista, niin yleensä laitan kameran niille kohtia mistä haluam kuvan ja pyydän hänet paikalleni ottamaan kuvan 😀 välillä oon ottanut mallikuvankin, mutta sekään ei välttämättä toimi 😀 tällä hetkellä oon reissussa veljen kanssa ja sama kameran asettelu toimii parhaiten 😀

    Reply
    • Anna-Katri
      3.9.2017 at 12:57

      Hahha, hienoa että sulle on muotoitunut hyvät niksit tähän! Ja kieltämättä oma “kuvaaja” kyllä helpottaa tietyissä paikoissa kuvaamista. 🙂

      Reply
  • Terhi/Fammo matkalla
    30.8.2017 at 12:23

    Hyviä vihjeitä koska ei ne kaverien ottamat kuvatkaan aina niin onnistuneita ole niin ehkä kannattaisi vain itseensä luottaa. Toisaalta, en kyllä edes erityisesti halua esiintyä itse kuvissa.

    Reply
    • Anna-Katri
      3.9.2017 at 12:56

      Itse huomasin ensimmäisten yksinmatkojen jälkeen että oli kyllä kamera täynnä kuvia ties mistä, mutta itsestä oli ehkä vain pari hassua tärähtänyttä selfietä. Tietysti kaikki ei halua omaa pärstäänsä matkakuviin ikuistaa, mutta itsestäni tuntuu kivalta, kun on edes muutamat onnistuneet otokset reissusta muistona. 🙂

      Reply
  • Katariina
    31.8.2017 at 20:20

    Hyviä simppelejä vinkkejä – kiitos näistä! Itse olen sellainen touhottaja, etten jotenkaan malta kunnolla keskittyä kuvien ottamiseen. Räpsin vaan mitä sattuu, ja laatu on sen mukaista… Mielellään kuulisin minäkin sun vinkit myös kuvankäsittelyyn. Ja sulla on vaan aina niin upeat kuvat 🙂

    Reply
    • Anna-Katri
      3.9.2017 at 12:50

      No matkoilla kuvaustilanteet tulee eteen yleensä nopeasti joten itsekin räpsin joka kerta kuvia myös sieltä täältä – osa onnistuu ja osa ei. 🙂 Ja kirjoitinkin tuon kuvien muokkaus -toiveen ylös, niitä siis luvassa lähitulevaisuudessa!

      Reply
  • Oletpa sinä taitava kuvaaja – blogisi kuvat ovat nimittäin upeita! Myös ne joissa olet itse. 🙂 Todella mielenkiintoinen postaus. Kiitos vinkeistä!

    Reply
    • Anna-Katri
      3.9.2017 at 12:49

      Kiitos paljon Katariina! <3 Valokuvien ottaminen on kyllä mahtavaa puuhaa matkoilla, ehkä nämä omat yrityksen ja erehdyksen kautta opitut vinkit tulevat tarpeeseen myös muille. 🙂

      Reply
  • Katja / Lähtöselvitetty
    1.9.2017 at 23:25

    On aivan mahtavaa, että jaksat panostaa noin paljon upeisiin kuviin. Se kyllä selvästi kannattaa, sillä blogia on ihana katsella, kun kuvat ovat niin laadukkaita. Itse yritän koko ajan opetella ottamaan parempia kuvia, mutta kameran säädötkin ovat minulle vielä aika hepreaa. Ei uskoisi, että olen asiaa joskus oikein opiskellutkin. Eiköhän tässä kuitenkin hiljalleen kehity.

    Reply
    • Anna-Katri
      3.9.2017 at 12:47

      Tässä on joutunut kyllä matkan varrella keksimään mitä luovempia ratkaisuja kun on yksin reissussa. 🙂 Ja itse olen oppinut ennen kaikkea yrityksen ja erehdyksen kautta, joten suosittelen vain ottamaan mahdollisimman paljon kuvia ja leikkimään asetuksilla, niin pian huomaat sen sujuvan ihan luonnostaan. 🙂

      Reply
  • Tosi hyviä vinkkejä, kiitos hyvästä postauksesta! Ja heh, olen kiinnittänyt huomiota tuohon, että ihmiset pyytävät sitä ottamaan kuvia itsestään, jolla roikkuu kaulassa järkkäri – eli minua. Olen napannut niin monet kuvat muista turisteista, sieltä tungoksen seasta joku ryntää kysymään, tuletko ottamaan meistä kuvan. Ja tottahan minä tulen! 🙂

    Reply
    • Anna-Katri
      3.9.2017 at 12:46

      Kiva, että nämä oli mieleen! Ja tuo on kyllä niin totta, että useimmiten sitä päätyy ottamaan myös muista kuvia kun turistit näkevät kaulassa ison kameran. Tosin olen ajatellut sen olevan pieni vaiva itselleni mutta suuri apu jollekin toiselle. 🙂

      Reply
  • Sä olet kyllä mestari näissä! Gorillapodin olen itsekin ostanut, tosin nyt parilla viimeisellä kerralla unohtanut sen kotiin… Ja juuri silloin olisin sitä tietenkin tarvinnut. Huono puoli siinä on sen mataluus, joskus tarvitsisi korkeampaa jalkaa!

    Reply
    • Anna-Katri
      3.9.2017 at 12:45

      Hahha, tietäisitpä vain mitä virityksiä olen matkalla keksinyt, jotta gorillapod olisi vähän korkeammalla kuin maanrajassa. Luovuus kunniaan! 😀

      Reply
  • Anna | Tämä matka -blogi
    3.9.2017 at 07:44

    Selfiet ja selfiekeppi. Nuo ajatukset olisivat voineet tulle minunkin näppäimistöstä. Mielummin jättää sitten sen kuvan ottamatta…
    Gorillapod on ollut mietinnässä kauan. Toisaalta kameranrunkokin kaipaisi päivitystä, joten jatkanen tätä pohtimista edelleen. Mulla on onneksi mies mukana usein reissussa ja oikeastaan en edes tykkää ottaa kuvia missä itse näyn.

    Reply
    • Anna-Katri
      3.9.2017 at 12:43

      Jep, nuo selfiekeppien kanssa riehujat saavat välillä kyllä pientä raivonpuuskaa aikaan… Olenkin päättänyt etten siihen joukkoon lähde mukaan, mitä nyt vesiaktiviteeteissä mukana kulkee gopron kelluva selfietikku, jossa ei ole mitään pidentämisominaisuuksia. 🙂
      Gorillapod on kyllä kätevä matkoilla kun on niin pieni ja kevyt, sekä saa asemoitua vaikka mihin paikkoihin kuvia varten – tosin eihän tripod elävää kuvausapua mitenkään voita. 🙂

      Reply
  • Laura
    11.1.2018 at 20:31

    Huippuhyödyllinen tämä sun valokuvaus-aiheinen sarja, olen saanut monta hyvää vinkkiä ja lisää innostusta tutustua oman kameran asetuksiin vihdoinkin kunnolla 🙂 Olisi mahtavaa jos vielä tulisi yksi osa siitä miten käsittelet kuvia! 🙂

    Reply

Leave a Reply