Erikoisia matkakohdehaaveita (osa 2)

Olen aina rakastanut selvitellä maailmalta löytyviä ihmeellisiä paikkoja, joita listailen ylös muistiinpanoihini tehden välillä kattavaakin selvitystä siitä, miten kohteeseen pääsisikään reissaamaan. Ja voi vitsit, miten paljon erikoisia ja ennen kaikkea upeita paikkoja maailmalta löytyykään myös niistä tuntemattomista kolkista. Tässä siis jatko-osa aiempaan postaukseeni erikoisista matkakohteista, jonne haaveilen matkustavani. Ja sanotaanko näin, että jatko-osia varmasti luvassa myös tämän postauksen jälkeen. 🙂

Socotra, Jemen

En edes muista, milloin ensimmäisen kerran näin kuvan Socotran lohikäärmepuista, mutta siitä on varmasti yli kymmenen vuotta. Sen jälkeen en ole saanut tuota mystistä maisemaa mielestäni, ja mitä enemmän kuvia paikasta olen nähnyt, olen alkanut vakuuttumaan siitä, että Socotra on kuin oma erikoinen planeetta. Sen lisäksi, että saaren keskiosia hallitsevat kumpulevilla karuilla rinteillä kasvavat lonkeromaisilla oksilla varustetut traakki- eli lohikäärmepuut, löytyy Socotran rannoilta valkoistakin valkoisempia hiekkadyynejä ja turkoosia merta. Saari onkin listattu Unescon maailmanperintokohteisiin juuri ainutlaatuisen luontonsa vuoksi.

Ja Socotran mystisyys on säilynyt nämä vuodet, sillä vasta viime vuosina sinne on päässyt matkustamaan muutenkin kuin salaa rahtilaivan kyydissä. Socotran emomaan Jemenin tilanne nimittäin on ollut ja on edelleen levoton sotatiloineen, mutta Arabianmerellä erillään mantereesta oleva Socotra on säilynyt koskemattomana. Olen kuitenkin selvittänyt, että nykyisin matkustaminen Socotralle on mahdollista muutamien lentojen ja matkanjärjestäjien turvin. (Kuvat: 1, 2 ja 3)

Kurdistan, Irak

Irakin lähihistoriaa ovat varjostaneet maassa jylläävät sodat, mutta valtauutisista ei ehkä ole maailmalle välittynyt, että Irakin pohjoisosassa sijaitseva Kurdistanin autonominen alue on pysynyt hyvin rauhallisena alueena muutoin levottomassa maassa. 1990-luvun alussa Erbilistä tuli Kurdistanin pääkaupunki ja autonomisen alueen hallinto on toiminut tehokkaasti ilman levottomuuksia.

Irakin Kurdistanin alueelta löytyy useita omalaatuisen upeita kohteita. Jo itse Erbilin kaupunkialue on kiehtova eläväisine aukioineen ja markkinakujineen. Alueen vetonaula on kuitenkin ehdottomasti vuoristojen dramaattiset maisemat, josta löytyy niin valtavia kanjoneita kuin villejä vuoristojokia ja vesiputouksia. Lisäksi Kurdistanista löytyy myös historiallisia kyliä arkeologisine erikoisuuksineen. Yksi näistä on vuoristokylä Lalish, josta löytyy Unescon maailmanperintökohde Ninawan temppelit. (Kuvat: 4, 5 ja 6)

Etiopia

Kun matkustin ensimmäistä kertaa Afrikkaan, ennen Ugandaan saapumista minulla oli välilasku Etiopian Addis Ababassa. Lentokentällä istuessani muistan miettineeni, etten tiennyt Etiopiasta oikeastaan mitään ja päätin kotiin palatessani selvittää maasta enemmän. Ja kävi ilmi, että Etiopiassa olisi vaikka kuinka nähtävää ja koettavaa! Maa on kuin Afrikan runsaudensarvi erikoisine nähtävyyksineen, upeine luontokohteineen sekä eksoottisine heimokulttuureineen.

Maan kuuluisin nähtävyys on Lalibelan kiveen louhitut kirkot. Erikoisen näyn niistä tekee se, että kirkot muodostavat ikään kuin maanalaisen kaupungin, jota leikkaavat vallihaudat ja yhdyskäytävät. Lisäksi Lalibelan muinaiset kirkot ovat edelleen käytössä. Etiopian, ellei jopa koko maailman, erikoisin kohde on kuitenkin Dallolin alue, joka on maailman kuumin asuttu paikka maapallolla. Kuumuuden lisäksi paikasta erikoislaatuisen tekee myös sen ihmeellinen luonto – vihreän, keltaisen ja oranssin sävyjen muodostamassa karussa maisemassa vuorottelevat happamat kuumat lähteet ja piikkimäiset suolamuodostelmat. Etiopasta löytyy myös kauniin vehreitä maisemia Simien-vuoristossa. Alueen kansallispuiston vuorten huiput nousevat jopa 4000 metrin korkeuteen ja maisemien ihailun ohella siellä voi päästä näkemään maassa laiduntavia jättimäisiä paviaanilaumoja.

Aiemmin Etiopia oli toki hieman tuntematon, mutta silti turvallinen matkakohde. Tällä hetkellä maan poliittinen tilanne on kuitenkin räjähdysherkkä Niilin patohankkeen vuoksi. (Kuvat: 7, 8 ja 9)

Mera Peak, Nepal

Nepalin perinteisten vaellusten Annapurnan ja Everest Base Campin sijaan aloin haaveilemaan Mera-vuoren huipun valloituksesta, jonka saavuttaminen vaatii parin viikon vaelluksen lisäksi jääkiipeilyn köysien, jääkenkien ja -hakkujen varassa 6476 metrissä olevan vuoren kapealle huipulle. Sieltä avautuvat häkellyttävän huikeat maisemat yli 8000 metrissä sijaitseville Mount Everestin, Lhotsen, Cho Oyun, Makalun ja Kangchenjungan lumihuippuisille vuorille.

Siinä missä Mount Everestin vuoren valloitukseen tulee olla kokenut vuorikiipeilijä, soveltuu Mera-vuori aloittelevalle vuorien valloittajalle. Toki valmistautumista tämä reissu tarvitsee, mutta en vain pääse yli noista maisemista Mera-vuoren huipulta, pilvien yläpuolelta. Olen myös useamman kerran katsonut videota, jossa teltan oven takaa avautuu huikeat Himalajan vuoristonäkymät ohi leijailevine pilvineen. (Kuvat: 10, 11 ja 12)

São Tomé ja Príncipe

Yhtenä iltana, kun selailin läpi Afrikan maita, joissa en ole vielä käynyt, sattui google mapsissä silmiini piskuinen São Tomé ja Príncipen saariryhmä Afrikan länsirannikolla. Samalta istumalta halusin tietää paikasta enemmän. Maa koostuu siis nimensä mukaisesti kahdesta erillisestä saaresta – isommasta São Tomésta ja pienemmästä Príncipestä.

Saarien maisemaa hallitsevat vehreän sademetsän peittämät vuoristoiset maisemat sekä korkeiden palmupuiden kehystämien rantojen poukamista löytyvät pienet paratiisimaiset hiekkarannat. São Tomé ja Príncipe on Portugalin entinen siirtomaa, joten sen pääkaupungista São Tomésta löytyy siirtomaa-ajoista muistuttavia pastellinsävyisiä rakennuksia. Maan erikoisuus on kuitenkin São Tomén saarella oleva Pico Cão Grande -vuori, joka kohoaa neulamaisen terävästi ylöspäin keskeltä vehreää sademetsien ja palmuöljyplantaasien peittämää maisemaa. (Kuvat: 13, 14 ja 15)

São Tomén ja Príncipen matkasta voit lukea lisää myös Meriharakka-blogista.