Menu
Arki matkojen välillä / Helsinki

Hello helmikuu

Lauantaina heräsin ilman herätyskelloa, kun ulkona oli vielä pimeää. Hapuilin puhelimen käsiini ja huomasin kellon olevan vasta vähän yli kuusi. Samalla puhelimen kalenteri muistutti, että tänään olisi helmikuun ensimmäinen päivä. Päivä, josta kääntyisi taas uusi sivu elämässäni. Tunsin pienen muljauksen vatsanpohjassani, sen jännittävän, mutta silti odottavan tunteen. Sen pienen epävarmuuden kaikesta siitä, mitä edessä vielä olisikaan.

Samalla en voinut olla miettimättä mennyttä kuukautta. Sanoin hyvillä mielin heipat tammikuulle – tuota vuoden alkua kaikkine asioineen ei varmasti tulisi ikävä. Yksi pikkuruinen kuukausi oli tuntunut tapahtumiensa puolesta lähes kokonaiselta vuodelta. Tammikuun alkua vietin vielä Balilla, mutta noita viimeisiä päiviä varjosti tietynlainen kotiinpaluuahdistus, ja jos olisin voinut, olisin varmaankin vain perunut paluulentoni ja jäänyt sille tielleni. Mutta tiesin, että minun on ehdottomasti palattava Suomeen järjestelmään elämääni kuntoon, sillä olin jo ennen vuoden vaihdetta aloittanut ajatustyön parin isomman elämänmuutoksen osalta, jotka kypsyivät mielessäni loppuun tuon tarpeellisen Bali-loman aikana.

Mutta kun palasin reissusta Suomeen, iski päälle joku ärhäkkä flunssa, joka piti minua otteessaan miltei pari viikkoa. Muutamat terveemmät päivät pystyin sentään tekemään työjuttuja, sekä viemään matkamessuviikon kunnialla läpi, mutta energiavarastot tuntuivat hetkessä tyhjentyvän ja aina silloin flunssa hiipi kavalasti takaisin. To do -listani sen kuin vain kasvoi sairastellessani, mutta aika ei enää riittänyt sillä listalla olevien tehtävien suorittamiseen niinä päivinä kun energiatasot olivat taas nousseet pohjalukemista normaaliin.

Kun siihen päälle vielä lasketaan henkinen prosessi isojen elämämuutoskysymysten äärellä, ei alkuvuoden päiviä tule todellakaan ikävä. Mutta jotenkin vain sain kuin sainkin kaikki asiat järjesteltyä niin, että pystyin aloittamaan helmikuun huojentunein mielin. Lauantaina olikin ihana kääntää uusi sivu kalenterissa ja sitä myöten myös elämässäni, ja alkaa keskittämään ajatuksia menneen sijaan tulevaan. Vaikka vielä muutamia käytännönasioita olisi hoidettavana, olin jo saanut isoimmat päätökset tehtyä ja suunnitelmat niiden osalta valmiiksi.

Tänään uuden arkiviikon aloittaminen tuntui jotenkin tärkeältä. Aamun palaveriin suuntasin odottavin, innokkain fiiliksin. Ja vielä kun ulkona minua tervehti keväinen sää aurinkoineen, en voinut olla hymyilemättä. Pitkästä pitkästä aikaa tuntui siltä, että olin saamassa elämääni järjestykseen kaikkien niiden tuskailujen ja pohtimisien jälkeen. Ja aloin uskomaan siihen, että tästä vuodesta saattaa sittenkin tulla aika mahtava. Kun saan tällä viikolla vielä muutaman käytännönasian kuntoon, niin lupaan sen jälkeen kertoilla enemmän näistä muutoksista!

Kuvat Ravintola Kappelin blini-lounaalta – tällaisia lounastreffejä ystävän kanssa pitäisi ehdottomasti järjestää useammin!

About Author

Seikkailumatkailija, naissoolomatkailun sanansaattaja ja yrittäjä Helsingistä. Reissaa maailman upeimpien reissukohteiden rinnalla tuntemattomissa paikoissa, joita ei valtamediassa näe. Tähän mennessä käytynä yli 150 maata ja tavoitteena vierailla niissä kaikissa. Haluaa samalla haastaa ennakkoluuloja ja rohkaista kaikkia ottamaan askel oman mukavuusalueen ulkopuolelle.

No Comments

    Leave a Reply