Kazakstan on tullut tunnetuksi lähinnä Borat-elokuvista, mutta tämä entinen neuvostotasavalta Keski-Aasiassa kätkee sisäänsä paljon muutakin kuin mitä elokuvista voisi päätellä. Kazakstan on pinta-alaltaan yksi maailman suurimmista maista, ja sieltä jos mistä voi löytää omaa rauhaa päättymättömiltä arotasangoilta. Niille vastapainoa tarjoavat jylhät vuoristomaisemat, piskuiset maalaiskylät sekä öljyrahoilla nousseet suurkaupungit – unohtamatta tietenkään monivivahteista kulttuuria.
Oma reissuni Stan-valtiossa kulki ensin Kirgisian Karakolista maata pitkin Kazakstanin puolelle pieneen Satyn kylään ja jo tuon automatkan aikana pääsin hämmästelemään maan silmänkantamattomiin jatkuvia aromaisemia. Ketään ei näkynyt missään, ainoastaan välillä tienpientareella käyskenteli muutamia irtaallaan olevia hevoslaumoja. Muutoin auton ikkunasta vastassa oli ruohotasankojen taustalla kumpumaisena kohovia nurmipeitteisiä vuortenryppäitä. Hetken jo ehdin miettiä olisiko Kazakstanin reissulla mitään muuta tarjottavaa, mutta onneksi tämä hetkellinen ajatus mureni heti kun pääsin Satyn maalaiskylään.
Satyn kylän vierestä nimittäin lähtee vaellusreitit Kolsai-järven luonnonpuiston maisemiin. Luonnonpuiston yksi erikoisimmista järvistä on Kaindy-järvi, jonka turkoosista vedestä kohoavat pystyyn kuolleet harmaat kelopuut ovat aavemaisuuden sijaan kauniin kontrastinen näky maisemassa. Matka Kaindylle ei kuitenkaan ole helpoimmasta päästä – ensin matkaa täytyy taittaa jo parhaimmat päivänsä nähneillä neuvostoaikaisilla nelivedoilla, jotka rytistävät menemään vuoristojokien ja kivenmurikoiden yli ennen kuin pääsee askeltamaan järvelle johtavalle vaelluspolulle.
Toinen Kazakstanin erikoisuus löytyy Charyn-kanjonin maisemista. Vaikka Charyn-kanjoni on kooltaan pienempi kuin Yhdysvaltojen Grand Canyon, näyttää se paikoitellen lähes samalta, mutta silti niin omaleimaiselta. Kanjonin mittasuhteisiin pääsee perehtymään kanjonin uomassa kiemurtelevaa vaelluspolkua pitkin, mutta ylempää kanjonin kielekkeiltä voi nähdä hämmentävän upeat maisemat. Kanjonialueen ykkösnähtävyys on Valley of Castles -kivimuodostumat. Varoitus: kesäkuukausina täällä voi olla polttavan kuuma sää, samalla kun tuulenpuuskat voivat yllättää kallionreunamilla.
Luonnonpuistojen erikoisten maisemien jälkeen suuntasin lopuksi Kazakstanin entiseen pääkaupunkiin Almatyyn. Noin 2 miljoonan asukkaan Almaty on mahtipontinen neuvostoaikaisella arkkitehtuurillaan, mutta siinä on myös omanlaista persoonaa, sillä ravintola- ja kahvilakulttuuri kukoistaa. Yksi ehdottomia vierailemisen arvoisia paikkoja Almatyssä on suunnata gondoli-hissillä Kok-Tobe vuorelle, josta näkee kaupungin koko komeudessaan sekä sitä reunustavat lumihuippuiset vuoret.
2 Comments
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
8.11.2020 at 21:06Kolsai-järven luonnonpuisto ja Charyn-kanjoni näyttävät todella näyttäviltä kummatkin ja hauskalla tavalla ihan täysin erilaisilta. Jotenkin tuosta Kolsai-järvestä tulee tietyt paikat Slovenian Alpeilta mieleen, vaikka siellä ei kaiketi tuollaisia kuolleita puita olekaan. Charyn-kanjonista itselleni taas tulee mieleen San Pedro de Atacaman ympäristön maisemat.
Johanna | Good Ride Stories
9.11.2020 at 21:30Ihania kuvia, tuli niin ikävä tuonne päin tai ylipäätään reissuun. Teitkö tuon reissun nyt koronan aikana vai joskus aikaisemmin? Kiinnostaisi tietää, että oliko matkustaminen paljon hankalampaa kuin tavallisesti. Me nimittäin juuri haaveiltiin Keski-Aasiassa roadtrippailusta joskus hamassa tulevaisuudessa.
Me matkustettiin Kazakstanin ja Kirgisian läpi noin vuosi sitten, ja molemmat maat kyllä yllättivät totaalisesti upeudellaan. Mun lempparipaikkoja olivat Karakolin lähellä Altyn Arashan -vuori kuumine lähteineen ja Issyk Kul järven ympäristö. Vietettiin yö Charyn Canyonin lähellä sijaitsevassa toisessa kanjonissa, se oli myös mieleenpainuva kokemus. Toivottavasti kirjoittelet lisää Kirgisiasta ja Kazakhstanista, innolla odotan lisää juttuja sieltä päin! 🙂