Menu
Matkahetkiä

Keskeytyneet nomadibileet Kirgisiassa

Kirgisian reissullani yksi ehdottomia kohokohtia oli päästä yöpymään keskelle aroja kirgisialaiseen jurttaleiriin. Kyseessä oli paikallisten nomadiheimojen tyyliin rakennetetut teltat, jotka heimon jäsenet purkavat mukaansa kun on aika vaihtaa maisemia paremmille laidunmaille kauden mukaan. Leirikylän ympärillä laidunsi vapaina niin hevosia kuin lehmiäkin, joidenkin telttojen eteen oli parkkeerattu hevonen tai aasi. Muutamien telttojen keskellä olevasta teltasta nousi utuinen savu merkiksi illallisen valmistumisesta.

Auringon alkaessa laskemaan lähdin kävelylle uusien matkakavareitteni kanssa ympäri leiriä auringonlaskua ihastelemaan. Samalla ihmettelin järven läheltä kantautuvaa musiikin jumputusta ja jopa vähän paheksuen sanoin reissukavereille että varmaan jotkut tyhmät turistit tulivat tänne keskelle aroja bilettämään omat kajarit mukanaan. Mutta kun kuljimme lähemmäs aluetta, josta musiikki tuli, huomasimme, että ruohotasanteella oli viritetty ihka oikea dj-koppi, jossa kirgisialainen mies jo viritteli äänitehoja. Muutama paikallinen ja turisti oli kerääntynyt hänen koppinsa ympärille ottamaan pieniä verryttelyaskeleita.

Saimme kuulla, että illalla tällä ruohoaukiolla järjestettäisiin nomadibileet, juhlat, jotka olivat sekä paikallisille että paikalle osuneille turisteille yksi vuoden kohokohtia. Ne nimittäin pidettiin vain kerran vuodessa. Kun aurinko oli painunut horisontin taa, alkoi tasanteelle kerääntymään yhä enemmän ja enemmän ihmisiä. Ensin ohjelmassa oli kirgisialaisia perinnetansseja, mutta pian matkailijat pakotettiin menoon mukaan tanssiaskeleita opettelemaan.

Kun ilta pimentyi, sytytettiin tanssilattian keskelle valtava nuotio, kuin juhannuskokko konsanaan, ja musiikki alkoi muuttua yhä villimmäksi. Siellä minäkin tamppasin vaelluskengilläni ympäri nuotiota muiden mukana letkassa villisti käsillä huitoen ja välillä suuntaa vaihtaen. Vaikutti siltä, että bileissä oli ilo ylimmillään ja kaikki vauvasta vaariin ja matkalaisesta paikalliseen olivat aivan liekeissä tanssiliikkeissään. Välillä joku vanha paikallinen papparainen kävi kaappaamassa turistin villiin pyöritykseen.

Keskiyön lähestyessä matkaväsymys ja tanssirevittely alkoi kuitenkin painaa, ja päätin lähteä muutamien reissukavereiden kanssa takaisin telttaleiriin. Juuri samalla hetkellä bileisiin ajoi paikalle auto valot vilkkuen ja tajusimme sen olevan kirgisialainen poliisiauto. Lähdimme äkkiä pois paikalta, ties mitkä luvattomat bileet kyseessä olivatkaan. Poliisit olivat selvästi aikeissa keskeyttää bileet. Mutta kun pääsimme telttaleiriin ja jäimme vielä pihamaalle istuskelemaan tähtitaivasta ihailemaan, huomasimme, että poliisiauto oli edelleenkin bilepaikalla. Valot vain vilkkuivat. Kun jossakin vaiheessa seuraava väsynyt reissaaja palasi bilealueelta teltalle hän kertoi poliisien ensin yrittäneen keskeyttää bileet, mutta kun huomasivat ettei se tuota tulosta, olivat poliisimiehet hypänneet mukaan juhlintoihin. Maassa maan tavalla!

About Author

Seikkailumatkailija, naissoolomatkailun pioneeri ja yrittäjä Helsingistä. Reissaa maailman upeimpien reissukohteiden rinnalla tuntemattomissa paikoissa, joita ei valtamediassa näe. Tähän mennessä käytynä yli 130 maata ja tavoitteena vierailla niissä kaikissa. Haluaa samalla haastaa ennakkoluuloja ja rohkaista ottamaan askel oman mukavuusalueen ulkopuolelle.

No Comments

    Leave a Reply