Mitä matkustus kaikkiin maihin vaati – tilastokatsaus

Mitä kaikkea matkustus kaikkiin maihin vaatikaan? Katso alla olevat tilastot, joista selviää mm. kuinka paljon aikaa ja rahaa itselläni koko hommaan meni. Postauksesta selviää myös kuinka monta maata matkustin soolona tai maata pitkin. Niin ja entäs ne päästöt ja ryöstöt?

Viime vuonna minusta tuli Suomen ensimmäinen kaikissa maailman maissa käynyt nainen. Onnittelijoita riitti, mutta jotkut pohtivat, että mitä jos kaikki suomalaiset matkustaisivat kaikkiin maailman maihin. No näiden tilastojen puolesta jokainen voi pohtia itse sitä, olisiko omalta osaltaan kanttia, resursseja tai mielenkiintoa toteuttaa tätä urakkaa.

Jotain homman vaativuudesta kielii varmasti se, että kaikissa maailman maissa vuonna 2023 oli käynyt vain noin 300 henkilöä. Heistä vain 10 % eli noin 30 henkilöä oli naisia. Vertailun vuoksi jopa avaruudesta oli käynyt enemmän porukkaa, noin 600 henkilöä. Suomalaisia vuonna 2023 oli käynyt yhteensä 15 kpl, joista ainoastaan 1 oli ollut nainen (moi vaan, se olin siis minä). Suomen luku on sittemmin kasvanut jälleen yhdellä miehellä.

Toki maailman mittakaavassa tulee huomioida eri maiden kansalaisten lähtökohdat ja eriarvoisuus mm. tulotason ja passin voimakkuuden perusteella.

Matkustus kaikkiin maihin – Kuinka monta maata

Maailmassa on yhteensä 193 YK:n virallista jäsenmaata. Tätä maiden lukumäärää käytetään virallisena virstanpylväänä sille, että on käynyt kaikissa maailman maissa. Todellisuudessa tähän listaan moni maailmanmatkaaja lisää vielä 4 maata, joilla ei ole täyttä jäsenyyttä YK:n virallisien valtioiden listalla. Näitä maita ovat Vatikaani, Palestiina, Taiwan ja Kosovo. Itse käytin juuri tätä 193+4 maan listaa, eli käytäviä maita oli yhteensä 197 kappaletta.

Eniten itsenäisiä valtioita löytyy Afrikasta, jossa on peräti 54 maata. Tämän jälkeen kakkostilaa pitää Eurooppa 48 maalla ja kolmosena on Aasia 46 maalla. Pohjois-Amerikan tilastoihin lasketaan yhteensä 23 maata ja Etelä-Amerikan puolelle 12 maata. Tyynen valtameren ympärillä olevaan Australian ja Oseanian maanosaan kuuluu taas yhteensä 15 valtiota.

Vaaralliset maat

Eri maiden vaarallisuusluokitus ja yleisesti turvallisuustilanne voi vaihdella huomattavasti eri vuosina ja jopa kuukausina. Joissakin maissa tilanne on historian aikana voinut muuttua radikaalisti jopa muutaman päivän sisällä. Lisäksi varsinkin maissa, jotka käsittävät hyvin laajoja maa-alueita tai jotka ovat juuri muutosvaiheen alla, voi turvallisuustilanne vaihdella suuresti maan eri osien välillä.

Muutaman eri turvallisuuslistauksen perusteella maailmassa on tällä hetkellä yhteensä noin 47 joillakin kriteereillä riskialtista maata. Tämän perusteella noin 24 % kaikista maailman maista on riskialttiita matkustaa, ja niihin matkustaessa jokainen matkustaja joutuu itse miettimään matkansa järkevyyden ja vastaamaan omasta terveydestään ja/tai turvallisuudestaan eri tavoin. Näin ollen jos päättää vierailla kaikissa maailman maissa, asettaa itsensä alttiiksi riskeille useammassa maassa.

Jos tarkastellaan maita maanosittain, voidaan havaita, että haastavinta matkailu on riskien osalta Afrikassa, jossa listalle on päätynyt yhteensä 28 maata eri kriteerein. Jos suhteutetaan listalle päätyneiden maiden luku kyseisen maanosan kaikkien maiden lukumäärään, huomataan, että Afrikasta riskilistalla on 52 % maista. Turvallisinta matkustus on tämän perusteella Australia ja Oseania -maanosassa, jonka maat eivät saanut ollenkaan pisteitä.

Tämän hetkisien listauksen mukaan kaikista vaarallisimpia maita on yhteensä noin 10 kpl, ja ne ovat: Afganistan, Etelä-Sudan, Irak, Jemen, Libya, Somalia, Syyria, Keski-Afrikan tasavalta, Sudan ja Ukraina. Näin ollen kaikista maailman maista noin 5 % on maita, joihin ei tulisi missään nimessä tällä hetkellä matkustaa.

Matkustus kaikkiin maihin – Viisumit

Vaikka suomalainen passi on verrattain yksi maailman vahvimmista, joutuu kaikissa maailman maissa käymiseen hankkia useita eri viisumeita. Osan niistä voi saada maahan tullessa, osaan tarvitsee etukäteen hakea vaikka sähköinen hyväksyntä tai kutsukirje, ja osaan viisumi täytyy anoa suurlähetystöstä. Tämän hetken tilastojen valossa suomalaisella passilla reissaavan täytyy hakea viisumia 33 eri matkakohteeseen. Afrikassa näistä on yli puolet (20 kpl), sen jälkeen Aasiassa (9 kpl). Afrikan maista noin 37 prosenttiin suomalainen tarvitsee viisumin. Näistä harvan maan suurlähetystö sijaitsee Suomessa, joten viisumi tulee hakea muualta. Viisumikäytännöt ovat hyvin vaihtelevia eri maittain.

Itselläni on ollut elämäni aikana yhteensä 5 passia. Viimeisinä vuosina reissatessani intensiivisemmin käytössä oli samaan aikaisesti viisumien hakurumbaa varten pari passia, joista aina yksi oli virallinen Schengen-alueella voimassa oleva passi.

Paljonko kului aikaa?

Katsotaan sitten seuraavaksi, kuinka paljon aikaa kaikissa maailman maissa käymiseen tarvitaan. Tässä on huomioitu vain matkustusaika, mutta päälle tulee toki myös reissujen suunnitteluun kulunut aika, joka on myös ollut varsin mittavaa puuhaa.

Omalla kohdallani ensimmäinen “käymäni” maa on luonnollisesti Suomi. Sen jälkeen ensimmäiset ulkomaan matkat tein joskus vuoden 1993 hujakoilla lapsuudessani perheeni kanssa autolla Ruotsiin ja laivalla Viroon, niin kuin varmasti moni suomalainen. Viimeisessä maassa, Turkmenistanissa vierailin 1.6.2023. Näin ollen 196 maan käymiseen (listalta vähennetty pois Suomi) kului omalla kohdallani aikaa vuodesta 1993 vuoteen 2023, eli yhteensä 30 vuotta.

Karkeasti arvioituna matkoihin on kulunut itseltäni yhteensä 1938 päivää. Yhteensä tämä tekee non stopina reissussa oloa sellaiset 5,3 vuotta. Kun tuo päivien kokonaismäärä jaetaan 196 maalla (pois laskettu Suomi), niin matkapäiviä on ollut keskimäärin noin 10 päivää per maa.

Joissakin pienemmissä maissa, kuten Vatikaanissa, Monacossa tai Liechenstainissa on todellisuudessa saattanut riittää hyvin yksi kokonainen päivä, kun taas joissakin maissa olen saattanut hyvin viettää pitkiäkin pätkiä. Kuitenkin tästä otoksesta 10 päivää per maa kuvastaa varmasti aika hyvin keskiarvollisesti koko urakkaa, mitä kaikissa maailman maissa käynti on osaltani tarkoittanut – ei pelkkää piipahdusta lentokentillä tai raja-asemilla. Itselläni on alusta saakka ollut periaatteena, että pelkän maapisteen sijaan haluan oikeasti tutustua, nähdä ja kokea jokaisessa maassa jotakin omaleimaista siellä ollessani.

Katsotaan sitten vielä tilastojen valossa, missä on tullut vietettyä eniten aikaa. Jos katsotaan pelkästään matkapäivien kokonaissummaa per maanosa, vie heittämällä voiton Aasia, jossa olen ollut yhteenä 672 päivää. Kakkosena tulee Eurooppa 399 päivällä (pois lukien Suomi) ja kolmosena Afrikka 330 matkapäivällä.

Jos tarkastellaan maanosittain kertyneitä matkapäiviä suhteutettuna maanosan maiden lukumäärään, muuttuu järjestys jonkin verran käytetyn ajan suhteen. Eniten matkapäiviä per maa oli edelleen Aasiassa (yht. 15 päivää per maa). Kakkoseksi kuitenkin kiilasi Australia ja Oseania 13 matkapäivällä per maa, mikä selittyy varmasti sillä, että kun noin kauas maailman toiselle puolelle lähtee, kannattaa aikaa varata paikan päällä olemiseen. Jaetulla kolmossijalla olivat sitten Pohjois- ja Etelä-Amerikka 10 matkapäivällä per maa. Eurooppa jäi hännille noin 8 matkapäivällä per maa, mikä tosin johtuu varmasti siitä, että välimatkat Euroopan sisällä reissaamiseen ovat suhteellisen lyhyitä ja varsinkin interraililla ja roadtripillä ollessa samassa maassa ei ole tullut oleiltua viikkotolkulla. Vähiten matkapäiviä per maa oli Afrikassa, jossa niitä kertyi keskimäärin 6 päivää per maa. Tämä selittyy varmastikin sillä, että verrattuna maiden lukumäärään, Afrikasta löytyy selkeästi eniten hankalimmin matkustettavia maita jo turvallisuutensa puolesta, jolloin joissakin maissa perillä olo on ollut riskit minimoiden suht lyhytaikaista.

Mitä kaikki maksoi?

Hyvin suuntaa-antavasti laskettuna arvioisin, että kaikkiin matkoihin on kulunut yhteensä noin 268 000 euroa. Maailmanympärimatkaan tästä kului vajaa 50 000 euroa. Jos tarkastellaan paljonko rahaa kului keskimäärin per vierailtu maa (pl. Suomi) on maakohtainen summa noin 1370 euroa per maa.

Summaa tarkasteltaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että se on hyvin suuntaa-antava arvio, sillä näin jälkikäteen en voinut mitenkään enää tarkastaa käytettyjä tarkkoja summia eri matkoihin. Jotkut kustannukset ovat saattaneet jäädä laskennasta pois tai joidenkin kustannusten osalta voi summiin sisältyä muita kuluja. Lisäksi joidenkin maiden osalta maksut saattoivat sisältyä isompaan reisuskokonaisuuteen, jolloin maakohtaisella tasolla tarkastelu ei tässä yhteydessä ollut mahdollista. Kuitenkin suuntaa-antavasti tämä laskentaa antaa käsityksen siitä, paljonko kaikissa maissa vierailu voi maksaa vastaavalla tavalla reissattuna.

Kuinka monta maata soolona

Suurimmassa osassa maailman maita olen reissannut yksin. Kun tarkastelee käytyjä maita sen valossa, missä olen ollut soolona reissussa, mutta saattanut osittain käyttää siirtymiin tai kustannusten jakamiseen lyhyttä tai pidempää pienryhmämatkaa, on soolona käytyjen maiden lukumäärä peräti 157 kpl eli noin 80 % kaikista maailman maista. Jos taas luvusta vähentää maat, joissa olen osittain käyttänyt jonkinlaisen ryhmämatkan tapaisia palveluita (vaikka olenkin yksin reissuun lähtenyt) on soolona matkattujen maiden lukumäärä 133 kpl eli vajaa 70 % kaikista maista.

Missä maanosassa on sitten tullut reissattua eniten soolona ja miksi? Alla olevasta graafista käy ilmi, että maanosista soolomatkailun kärkeä pitää yllättäen Australia ja Oseania, joka käsittää Australian ja Uuden-Seelannin lisäksi Tyynen valtameren pieniä saarivaltioita. Tämä selittyy varmasti sillä, toisella puolella maapalloa sijaitseviin maihin matkustaminen on vienyt sekä aikaa että rahaa, eikä monikaan noista pikkusaarivaltiosta ole mitään paratiisipaikkoja tai turistien ykköskohteita – päinvastoin monet niistä on maailman vähiten vierailtuja valtioita.

Kakkostilalla tässä on itselleni ehkä hieman yllättäen Aasia ja Pohjois-Amerikka. Yllätyksenä ehkä sikäli, että itse olisin arvioinut tähän nousseen Afrikan, sillä siellä on tullut tahkottua ristiin rastiin aikalailla yksin. Mutta Afrikan osalta määrää vähentää esim. maailmanympärimatkallani tekemä upea ryhmäreissu Kapkaupungista Nairobiin maata pitkin useamman maan halki.

Eurooppa on tässä tilastossa hännillä, sillä luonnollisesti Euroopan sisällä matkaillessa on reissukavereita löytynyt mukaan. Muutamat isommat roadtripit on myös tullut aikoinaan tehtyä joko kavereiden tai entisen poikaystävän kanssa.

Maata pitkin matkustaminen

Joillakin on ollut käsityksenä, että maabongarit vain suhaavat lentelemällä ympäriinsä maapisteistä hankkimassa. Oma periaatteeni on ollut, että jos lennän tiettyyn maanosaan, pyrin olemaan samalla mantereella mahdollisimman pitkään ja mieluiten matkustamaan samalla reissuilla maasta toiseen maata pitkin tai vesiteitse. Luonnollisesti aiemmin peruspalkkatyössä ollessa aikaraja tuli nopeasti lomapäivien puitteissa vastaan, mutta yrittäjyyden myötä olen pystynyt viimeisien vuosien aikana olemaan reissussa selvästi pidempään.

Olenkin matkustanut maata pitkin erilaisilla kulkupeleillä tai vesiteitse jos jonkin näköisellä paatilla yllättävän moneen maahan. Näitä on kertynyt yhteensä 90 kpl eli noin 46 % kaikista maailman maista. Jos joukosta poistetaan selkeät saarivaltiot, jonne todennäköisimmin ei voi matkustaa muuten kuin lentäen, nousee maata pitkin matkustettujen maiden lukema 52 %:iin kaikista maista.

Miten maata pitkin matkustaminen on sitten jakautunut eri maanosien välillä? Eniten maata pitkin on tullut luonnollisesti matkustettua Euroopassa, joka nousee tilastossa peräti 75 % lukemaan. Toiseksi eniten maita on tullut koluttua maata pitkin Etelä-Amerikassa (67 %) ja kolmanneksi eniten Pohjois-Amerikassa (57 %). Näissä lukemaa vähentää Karibian saarivaltiot, joihin osaan on tullut puksuteltua laivalla, mutta osaan myös pienillä potkurikoneilla.

Afrikan osalta lukema on sen sijaan vain 35 %, sillä pandemian jälkeen monen maan maarajat olivat kiinni, enkä alkuperäisen suunnitelmani mukaan yrityksestä huolimatta pystynyt matkustamaan autolla maiden halki. Jos matkasuunnitelmani Gibraltarilta Kapkaupunkiin olisi toteutunut, olisi Afrikan maiden osalta maata pitkin matkustetut maat nousseet 19 maasta reilulla kymmenellä uudella maalla. Tällöin Afrikassa olisi tullut matkustettua maata pitkin yhteensä 30 maassa eli noin 56 % kaikista Afrikan maista. Joissakin Afrikan keskiosien valtioissa matkustaminen maata pitkin on tosin jo turvallisuusseikkojen valossa hyvin riskialtista ja tietyissä tapauksissa se ei ole mahdollista maiden maarajojen välillä ollenkaan.

Aasian maiden osalta lukema voisi olla ehdottomasti suurempi, sillä siellä on tullut ennen yrittäjyyttä reissattua useamman kerran lyhyemmillä matkoilla, jolloin ajan säästämiseksi on turvautunut lentoihin. Joukkoon mahtuu kuitenkin yllättäviäkin maata pitkin matkustettuja kohteita, kuten Japani ja Pohjois-Korea.

Australia ja Oseania pitää arvaten listan häntäpaikkaa, sillä noihin valtamerten takaisiin valtioihin ei pysty ollenkaan matkustamaan maata pitkin ja vesiteitsekin kyydin löytäminen on haastavaa saati sitten hyvin aikaa vievää puuhaa.

Entäs ne päästöt

Entä paljonko päästöjä kaikissa maailman maissa käymisestäni on keskimäärin syntynyt, jos otetaan huomioon lentomatkustaminen?

Niiden 106 maan osalta, joihin olen matkustanut lentäen, laskin suuntaa-antavasti toteutuneet lentokilometrit matkan lähtö- ja päätepisteen perusteella. Summaksi tuli yhteensä reilu 323 000 kilometriä. Tämä vastaa noin 8 kertaa maapallon ympärysmittaa.

Päästöjen laskemiseksi käytin päästökertoimena julkisista lähteistä saatavilla olevia ja kansainvälisesti yleisesti käytettyjä Iso-Britannian Defran julkaisemia kertoimia lentomatkustamiselle. Huomioon otin keskiarvoisen päästökertoimen (sis. kaikki matkustusluokat) short haul-, long haul- ja international -lennoille, ja laskin näille yhteisen keskiarvoisen päästökertoimen. Tämän saadun luvun (n. 0,12 kg CO2e/hkm) kerroin vielä ns. yläilmakehän lämpenemisvaikutusta kuvaavalla RFI-kertoimella, joka esimerkiksi Sitran perusteella olisi kolminkertainen lentämisen normaaleihin päästöihin verrattuna.

Näin kaikissa maailman maissa käymiseen vaadittujen lentojen kokonaispäästömäärä olisi yhteensä reilu 118 000 kg CO2e. Kun tämä jaetaan matkustusvuosilla, on vuosikohtainen päästö lennoista noin 3 900 kg CO2e. Ennen vuotta 2020 kompensoin lentämisestä aiheutuneet päästöt, mutta kompensoinnin osuutta ei ole tässä laskelmassa otettu huomioon. Vuodesta 2020 eteenpäin olen taas pyrkinyt pienentämään päästömäärää viettämällä samalla reissulla kerralla pidemmän aikaa samassa maanosassa ja matkustaen mahdollisuuksien mukaan maata pitkin/vesiteitse.

Henkilökohtainen hiilijalanjälkeni arjessa ilman lentoja on viime vuosina ollut noin 2 000 kg CO2e luokkaa (jopa alle). Tällä tavoin lennot ja arki yhteen laskettuna vuositason hiilijalanjälkeni olisi noin 5 900 kg CO2e, mikä on alle keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljen (9 610 kg CO2e).

Vertailun vuoksi: Matkustusvuosieni aikana Turkmenistanissa palava Helvetin portti on tuprutellut ilmoille kasvihuonekaasupäästöjä arviolta noin 6 264 000 kiloa.

Sattuiko mitään

Katsotaan lopuksi sitten vielä muutamia nippelitietoja, eli kuinka paljon erilaisia sattumuksia matkalla kaikkiin maailman maihin on tapahtunut:

• Ryöstöjä: 0 kpl
• Pahempia vatsatauteja: 10 kpl
• Sairaalareissuja: 4 kpl (+ erinäisiä peruslääkärikäyntejä ja 1 eläinlääkärin hoitokerta)
• Hajonneita matkalaukkuja: 1 kpl (+ yhden lukko)
• Rakastumisia: 1 kpl (+ muutamia ihastumisia)

Matkustus kaikkiin maihin – Yhteenveto