Kun puhutaan Somaliasta tai Somalimaasta, harva lopulta tietää näiden maiden historiaa ja sitä miksi alue päätyy usein otsikoihin levottomuuksiensa ja sotajulmuuksiensa vuoksi. Nämä mielikuvat usein leimaavat koko alueen, ja muut asiat jäävät taka-alalle, vaikka niin kuin niin monella muullakin maalla, on Somalialla monta eri puolta.
Matkustin Somalimaahan heinäkuussa 2021, ja vietin siellä yhteensä ainoastaan 4 päivää. Tietenkään tuossa ajassa ei matkailijana voi saada läpileikkausta koko maasta, mutta matkakokemusten rinnalla jokainen matka uuteen kohteeseen on itselleni tärkeä syy myös perehtyä maahan ja sen tilanteeseen tarkemmin – tottakai jo ennen matkaa ottamalla selvää monista eri asioista, mutta myös matkan jälkeen syventää tietämystäni entistä enemmän. Usein nimittäin vasta matkan jälkeen osaa tarttua aiheisiin ja nähdä uutisotsikot ihan uudella tavalla, kun maahan on omakohtainen kontakti. Lisäksi omakohtaisen reissukokemukseni kautta voin näyttää ja kertoa maasta hieman enemmän myös seuraajilleni.
Tässä siis lyhyt infopaketti Somalimaasta kokoamani infon ja oman reissuni kautta tiivistettynä:
Somalimaa ja Somalia pähkinänkuoressa
Somalimaa ja Somalia ovat ikään kuin kaksi erillistä valtiota, sillä Somalimaa irroittautui Somaliasta vuonna 1991, mutta kansainvälisesti sitä ei ole yksikään maa tunnustanut omaksi maakseen. Näin ollen Somalimaa on edelleen virallisesti osa Somaliaa, mutta sillä on täysin oma hallinto ja sen järjestelmät. Näiden kahden eri alueen rajautuminen omiksi maikseen juontaa juurensa siirtomaa-ajan historiaan.
Pohjois-Somalia eli nykyinen Somalimaa itsenäistyi Englannista vuonna 1960 ja samana vuonna Etelä-Somalia itsenäistyi Italiasta. Pohjois- ja Etelä-Somalia yhdistyivät tämän jälkeen Somaliaksi. Tämän jälkeen Somaliaa hallitsi diktaattoriMohamed Siad Barre, kunnes hänet syrjäytettiin vuonna 1991. Samana vuonna Somalimaa julistautui omaksi maaksi. Näiden seurauksena Etelä-Somalia (eli Somalia) ja Pohjois-Somalia (Somalimaa) ovat ajautuneet useisiin rajuihin konflikteihin ja poliittiseen kaaokseen.
Somalian ja Somalimaan väliset erimielisyydet eivät ole vieläkään ratkenneet. Viime vuosina moni asia on mennyt eteenpäin ja poliittinen tilanne kehittynyt, mutta osassa maata on edelleen haasteita erityisesti Somalian puoleisilla alueilla, jotka ovat sen hallituksen vastustamien ryhmien kuten Al-Shabaabin hallinnassa. Siinä missä Somalia pääkaupunki Mogadishuineen on edelleen yksi maailman vaarallisimpia paikkoja, on pohjoisosan Somalimaa ja sen pääkaupunki Hargeisa verrattain rauhallisia.
Somalien tilanne
Erityisesti 1990-luvulla mutta myös sen jälkeen monet somalit ovat paenneet sisällissotaa ja muuta ahdinkoa naapurimaihin ja Eurooppaan. Näiden lisäksi maan sisäisiä pakolaisia on tuhansia, esimerkiksi monia maanviljelijöitä ja paimentolaisia asuu nykyisin kaupunkien ympäristön slummeissa.
Levottomuuksien rinnalla elämä on vaikeaa muun muassa alituisen kuivuuden ja jatkuvan nälänhädän vuoksi. On arvioitu että reilusti yli puolet väestöstä on riippuvaisia kamelien, lehmien ja vuohien tuotannosta. Jos karjaa kuolee, koko maa syöksyy vakavaan hätätilaan, kuten viime vuosina on tapahtunut. Tätä korostavat ilmastonmuutokset ääri-ilmiöt, joista kuivuus on ehdottomasti vakavin ongelma koko maan maataloudelle. Ruokaturvatilanne onkin yksi maailman heikoimmista. Esimerkiksi vuonna 2011 maata koetteli äärimmäinen kuivuus, joka johti paikoitellen katastrofimaiseen nälänhätään ja miljoonat ihmiset ovat edelleen humanitäärisen avun tarpeessa.
Naisten asema Somaliassa on edelleen heikko. Esimerkiksi Somalimaan puolella, jossa perustuslaki takaa molemmille sukupuolille yhtenäiset oikeudet, dominoivat miehet silti kulttuurissa ja naisilla ei ole asemaa yhteiskunnassa. Naiset ovat alistettuina miesten hallitsemaan kulttuuriin ja järjestelmään. Esimerkiksi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa pidetään edelleen perheiden yksityisenä asiana eikä yhteiskunnan vastuuna. Yksi suurimmista tyttöihin ja naisiin kohdistuvista ihmisoikeusrikkomuksista Somaliassa on sukuelinten silpominen ja noin 99 % naisista on silvottu. Silpomisen kieltävää lakia on valmisteltu Somalimaassa, mutta sitä ei ole hyväksytty.
Somalimaa – voiko sinne matkustaa
Kuitenkin jos silmät voi hetkellisesti ummistaa maan väkivaltaiselta historialta, sen humanitääriseltä kriisiltä ja naisten asemalta, voi Somalimaassa tänä päivänä nähdä pilkahduksia myös muusta. Esimerkiksi Somalimaan pääkaupunki Hargeisa sykkii värikästä elämää katukojuineen ja kamelimarkkinoineen, rannikkokaupungista Berberasta löytyy letkeää rantaelämää ja keskiaikaisia moskeijoita, ja keskellä aavikkoista erämaata voi päästä kokemaan historiallisen näyn maailman parhaiten säilyneiden kalliomaalauksien muodossa.
Mutta Somalimaa ei missään nimessä ole tavallisten turistien reissukohde ja niin Somalimaa kuin Somalia keikkuvat vuosittain vähiten vierailtujen maiden listan kärjessä. Somalia on myös vuosi vuodelta kärjessä maailman vaarallisimpien maiden listalla. Mutta tässä yhteydessä kannattaa kuitenkin huomioida jälleen, että Somalimaa on oma erillinen alueensa, ja vuosia varsinkin sen pohjois-osat ovat olleet rauhallisia. Tietenkään tämä ei poissulje konfliktin riskiä tai aseellista yhteenottoa. Vuoden 2008 jälkeen Somalimaassa ei ole tapahtunut suuria terrori-iskuja, mutta uhka voi kyteä pinnan alla. Lisäksi maassa vieraileva ulkomaalainen voi huonolla tuurilla olla kidnappauksen kohteena.
Pääkaupunki Hargeisan keskusta on kuitenkin useampien lähteiden mukaan suhteellinen turvallinen tutustua paikallisen oppaan kanssa, ja kadun kulmissa parveilevat armeijapukuiset asemiehet pitävät kaduilla järjestystä yllä. Sen sijaan jos lähtee pääkaupungin ulkopuolelle, vaatii maan hallitus turisteille oppaan lisäksi mukaan poliisin erikoisyksikön aseistautuneen vartijan turvallisuuden takaamiseksi.
Näin ollen jokaisen Somalimaahan reissua edes vähänkään harkitsevan tulee ehdottomasti tehdä oma riskikartoituksensa useammista eri lähteistä ja jos maahan siltikin päättää matkustaa, tulee reissun toteuttamiseen käyttää ainoastaan pätevää paikallista matkailuyritystä. Oma valintani oli Somaliland Travel -yritys.
Somalimaan nähtävyyksiä
Pääkaupunki Hargeisa
Hargeisa on Somalimaan pääkaupunki, jossa jo muutaman päivän aikana pääsee tutustumaan paikan kulttuuriin. Kaupungin keskustan eri kadunpätkiä peittävät markkinakojut sekä katettu basaarialue antavat läpileikkauksen Hargeisan elämänmenoon. Alkuillasta paikka vaikuttaa rauhallisen leppoisalta, järjestystä yllä pitävät kadunkulmissa partioivat baskeripäiset armeijapukuiset aseistetut miehet.
Markkinakujilla myydään kaikkea mahdollista, mutta paikan erikoisuus on ehdottomasti useat rahanvaihtopisteet, joissa tienvierustan alkeellisiin kojuihin on kasattu kaikkien näkyville jättikokoisia pinoja setelitukkoja. Näky on erikoinen. Oppaani kertoo, että jotkut näistä kadunkulman bisnesmiehistä voi käsitellä päivässä rahaa yli 10 000 usd arvosta, kun paikalliset nostavat rahaa mobiilitileiltään tai vaihtavat Somalimaan shillinkejä Yhdysvaltojen dollareiksi, Etiopian birreiksi, Djiboutin frangeiksi tai päinvastoin. Tämän perusteella voi varmastikin päätellä, etteivät viralliset pankit, pankkiautomaateista tai luottokorttimahdollisuuksista puhumattakaan ole vielä päivän sana Somalimaassa. Paikalliset luottavatkin ennen kaikkea mobiilirahaan ja paikallisella mobilepaylla maksu onnistuu jokaisessa kojussa ja myymälässä, jopa parkkipaikkojen vahdeille ja kadun kerjäläisille.
Markkinakujien vilinä on ehdottomasti Hargeisan keskustan parasta antia, mutta historiannälkäisille sieltä löytyy myös monumentti, joka muistuttaa menneestä sota-ajasta. Vapauden aukiolla sijaitseva sotamuistomerkki koostuu vanhasta hävittäjästä, jonka paikallisten kerrotaan pudottaneen ampumalla ja kiviä heittämällä. Syy miksi Hargeisasta ei löydy paljoa tämän enempää historian havinaa juontaa juurensa juuri noihin kyseisiin hetkiin – 80-luvun lopussa / 90-luvun alussa Hargeisa tuhoutui lähes kokonaan sisällissodan ilmapommituksissa ja mm. Amnesty International on vahvistanut Somalian hallituksen joukkojen laajamittaisen siviiliväestön tappamisen tuolloin. Somalimaan historiaan voi tutustua myös Hargeisan kulttuurikeskuksessa. Kauniin puutarhan ympäröivä yksityisomistuksessa oleva paikka on yhdistelmä kirjastoa ja taidenäyttelyä maan historian kertomuksilla varustettuna.
Mutta Hargeisan keskuskatujen vilinän ulkopuolelta löytyy kaupungin uniikein paikka – karjamarkkinat. Isolle hiekkapäällysteiselle aukiolle paikalliset kokoontuvat aamuvarhaisella myymään ja ostamaan kameleita, lehmiä, vuohia ja lampaita. Siellä vieraillessa voi hyvin ymmärtää, että karjankasvatus ja karjatalous tarjoaa välttämättömän toimeentulon useimmille somalilaisille. Somalimaasta löytyy esimerkiksi noin 7 miljoonaa kamelia, mikä muodostaa noin puolet maailman koko kamelipopulatiosta. Ei siis ihme, että kameleita voi löytää Somalimaasta lähes mistä vain vaeltelemasta, mutta karjamarkkinoille näistä tuodaan vain parhaat yksilöt. Kotimaan markkinoiden lisäksi kameleita viedään muihin Lähi-Idän maihin. Markkina-alueen ulkopuolella voi törmätä ravintoloihin, jotka mainostavat isoin kyltein kamelinlihasta koostuvia spagetti- tai riisiannoksiaan.
Laas Geel kalliomaalaukset
Noin 50 kilometrin päässä Hargeisasta sijaitsee Somalimaan ehdoton ylpeys – Laas Geelin kalliomaalaukset. Keskellä karun kuivaa autiomaata sijaitsee matala graniittivuori, jonka 20 luolaa kätkevät sisäänsä lukuisia kalliomaalauksia. Näistä tuhansia vuosia vanhoista maalauksista käsittämättömän mykistävän näyn tekee se, että maalauksista suurin osa on säilynyt erinomaisessa kunnossa valolta ja vedeltä suojassa luolaston sisäosissa. Luolien seinämissä vilisee kuvia eri hahmoista tarinoineen – on muun muassa lehmiä, koiria, norsuja, kirahveja ja ihmisiä erilaisia aseita käsissään. Ne kertovat paikallisten paimentolaisten elämästä eri kohtauksineen.
Paikka “löydettiin” vasta vuonna 2002 ranskalaisten arkeologien toimesta ja erään arvion mukaan maalaukset ovat peräisin 5000-luvulta eKr, mikä näin ollen tekee niistä Afrikan sarven vanhimman kalliotaiteen paikan. Toki paikalliset tiesivät paikasta, mutta harva kävi siellä, nimittäin sen uskottiin olevan kirottu paikka kummituksineen. Vieläkään ei ole saatu selville, mitä ainetta maalauksien tekoon on käytetty, kun ne ovat säilyneet niin hyvin eroosiolta, vedeltä ja valolta.
Laas Geel kallioalue on luolastojen sisältämän taiteen lisäksi kiinnostava vierailukohde myös eristeytyneisyytensä puolesta. Sinne pääsee kulkemaan ainoastaan jeepillä, sillä kunnollisia teitä ei ole. Vaikka kyseessä on maailmanluokan nähtävyys, saa paikkaan tutustua ylhäisessä yksinäisyydessä, sillä turistibusseja muista turisteista puhumattakaan täällä ei kohtaa. Ylhäältä kallioilta avautuu myös upeat näkymät aavikkomaisten tasankojen yli. Paikan nimi Laas Geel tarkoittaa paikallisella kielellä vapaasti käännettynä kameleiden juomapaikkaa, ja ylhäältä vuorelta katsoessa voi ymmärtää miksi – vuoren juurella kohtaa kaksi kuivunutta joen uomaa.
Jos Laas Geel sijaitsisi missä tahansa muualla maailmassa kuin Somalimaassa, olisi se jo aikoja sitten päässyt Unescon maailmanperintökohteiden listalle. Mutta koska Somalimaa ei ole virallisesti tunnustettu maa, uinuvat kalliomaalaukset edelleen ikään kuin muulta maailmalta unohdettuna historiallisina paikkana, vaikka ne todella ansaitsisivat kaiken tunnustuksen upeudellaan.
Berberan rantakaupunki
Berbera on Hargeisan jälkeen toiseksi suosituin kaupunkikohde Somalimaassa, jonne kävijöitä houkuttelee tyhjät kilometrejä pitkät rannat ja historiallisesti merkittävät paikat. Lisäksi se on Hargeisasta helposti saavutettavissa, sillä noin 100 kilometrin matkalla tiet ovat varsin hyvässä kunnossa ja ajopätkän varrella voi sujuvasti vierailla Laas Geelin kalliomaalauksilla. Täällä Adeninlahdella sijaitsevassa rannikkokaupungissa on myös Somalimaan tärkein satama. Berbera on itseasiassa ollut tärkeä satama Itä-Afrikalle yli 2000 vuoden ajan, ja se toimi myös Somalimaan pääkaupunkina siirtomaa-aikoina 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.
Kaupungin vanhasta loistosta muistuttavat enää etäisesti keskustakatujen vanhat brittiläisten ja ottomaanien aikaiset pastellinsävyiset siirtomaarakennukset, jotka kuitenkin ovat jo pahasti ränsistyneitä. Yksi arkkitehtuurilta upeimmista rakennuksista, joka on edelleen pystyssä, on ottomaanien muinainen moskeija.
Satamayhteyksistään huolimatta Berbera ei kuitenkaan ole mikään vilkas suurkaupunki. Päinvastoin – noin 500 000 asukkaan kaupungin kujat vaikuttavat uinuvilta, jonka elämänmeno lähes pysähtyy keskipäivän kuumimpina hetkinä. Kadulla vastaan saattaa tulla lähinnä pari vuohea puun juurelta varjopaikkaa etsimästä. Mutta rannat, niissä sykkii Berberan elämä. Paikalliset kalastajaveneet suuntaavat merelle aamuvarhaisella ja heidän saapuessa takaisin rantaan, alkaa veneiden vieressä ja kalamarkkinoiden myyntikojuilla totaalinen kuhina saaliista.
Kaupungin ulkopuolelta taas löytyy Berberan kilometrejä pitkät hiekkarannat, jonne osa paikallisista suuntaa rentoutumaan ja kaupungin kuumuutta pakoon. Rannalla voikin nähdä isoja perheseurueita picnicillä ja paikallisia naisia uskaltautumassa veteen peittävissä uima-asuissaan. Ranta on kuitenkin suurelta osin autio, ja siellä voi kävellä kilometreittäin ylhäisessä yksinäisyydessä jos jättikokoisia rapuja ei lasketa seuraksi. Rannan tuntumasta löytyy tällä hetkellä ainoastaan yksi parhaimmat päivänsä nähnyt rantahotelli, mutta alueelle suunnitellaan parhaillaan useampia hotellikomplekseja. Saa nähdä, millainen rantaelämä tänne sen jälkeen muodostuu.
1 Comment
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
6.9.2021 at 08:39Todella mielenkiintointoinen, joskin varmaan myös hankala matkakohde. Tuota Somaliland Tavelia ovat taitaneet käyttää kaikki, joiden kokemuksista Somalimaasta olen lukenut ja oikeastaan ei ole juuri negatiivista tullut vastaan. Itsekin ilmeisesti olit tyytyväinen? Minkä verran opas muuten maksoi?