Titanic-tunnareita Välimerellä

Joitakin vuosia sitten olin Välimeren risteilyllä hulppealla Celebrity Cruisesin laivalla. Siinä missä päivät menivät maissa tutustuen eri Euroopan kohteisiin, olivat illat laivalla täynnä ohjelmaa. Nimittäin tällä risteilijällä varsinkin ilta-show:t olivat niin oma luokkaansa, että väsyneenäkin mielellään kampesi itsensä niitä katsomaan.

Yhtenä päivänä maista laivaan takaisin tullessani laivan show-vastaava tuli kysymään minulta haluaisinko osallistua illan esitykseen – kyseessä olisi Dancing with the officers -tyylinen hupimielinen näytös, jossa laivan matkustajan keinahtelisivat parketilla laivan henkilökunnan edustajien ohjaamina. Mielessäni näin kapteeniasuiset laivapojat ja klassiset valssiaskeleet, ja hetken epäröityäni suostuin mukaan.

Kun h-hetki lähestyi ilallisen jälkeen, saavuin sovittuun paikkaan ja kuuntelin briiffin. Kävi ilmi, että esiintyisimme illan pääohjelman tilalla, ja kaiken lisäksi päälavalla. Kisa käytäisiin niin, että kaiuttimista laitettaisiin eri tyylisiä biisejä soimaan ja joutuisimme niiden mukaan improvisoimaan tanssiaskeleet parin kanssa. Jokaisen biisin jälkeen tuomari pudottaisi yhden kilpailijan pois.

En tiedä mikä sisäisen kilpailuviettini tässä heräsi, ja vaikka kyseessä oli leikkimielinen ja hauska ohjelmanumero (koska kukaanhan ei etukäteen tiennyt yhtään mikä biisi kauttimista kajahtaa soimaan, puhumattakaan yhteen sopivista tanssiaskeleista), niin käskytin tanssipartnerini, pienen it-osastolta repäistyn filippiiniläismiehen tanssimaan kuin henkensä kaupalla. Kun spottivalot osuivat meihin osallistujiin lavalla ja biisit lähtivät soimaan, temmoimme menemään improvisoiden sen kuin ehdimme. Yleisö mylvi, ja kaikilla näytti olevan hauskaa, sekä esiintyjillä, että yleisöllä, kun lavalla temmelsi 8 sekalaista paria ties minkä biisien tahdissa.

Jonkun mikälie cowboy-biisin jälkeen olimme pudotusuhan alla parini kanssa, mutta onneksi selvisimme jatkoon, sillä seuraavaksi kaiuttimista kajahti joku räppibiisi soimaan, ja olimme aivan liekeissä armottomine sheikkauksineen. Ja kun viimeisenä biisinä räväytettiin soimaan Titanicin legendaarinen My Heart Will Go On -biisi, uskaltauduimme tekemään vielä jotain hävyttömiä nostoja nilkan ojennuksineen, samalla kun joku tanssipari demostroi lavan reunalla Titanicin uppoamisepisodia pelastusliivit rekvisiittanaan. Yleisö oli pakahtua nauruun, ja niin kieltämättä minäkin kun jälkeenpäin katsoin videoklippejä tuosta showsta.

Lopulta aivan läkähtyneenä tästä useamman kymmenen minuutin tykityksestä kuuntelimme jännittyneenä voittajaparin julistusta – ja yllätyksekseni se olin minä ja filippiiniläisparini. Tuuletin villisti kuin olisin voittanut jotain suurempaakin, mutta lavalta poistumisen jälkeen kipitin suoraan naistenhuoneeseen. Tuhdin pihvidinnerin jälkeen tällainen tanssirevittely ei totta tosiaan sopinut vatsalleni ja jouduin hetken halailemaan vessanpönttöä.

Ps. Tuosta menosta on tosiaan videoklipit vielä tallessa jossakin vanhassa puhelimessani, joten täytyypä katsoa jos pääsisin ne vielä julkaisemaan jossakin… hehhe.