Menu
Arki matkojen välillä

Toiveita syksyyn (ja vähän pidemmällekin elämässä)

Tämä viikko Suomessa kesän reissujen jälkeen on mennyt supernopeasti eteenpäin – johtunee kai siitä, että uudessa arjessa on, noooh niin paljon kaikkea uutta. Tänään heräilin kaikessa rauhassa omasta uudesta kodista, ja ennen kuin nousin sängystä ylös, vain kuuntelin hetken sateen tasaista ropinaa ikkunalaudalle ja tunsin kiitollisuutta siitä, että kaiken kevään ja kesän kaaoksen jälkeen elämä tuntuu vihdoin olevan menossa oikeaan suuntaan. Myönnän, että kaikki isot muutokset ovat valvottaneet minua yön jos toisenkin tässä aikaisemmin, mutta nyt pitkästä pitkästä aikaa on mieleen alkanut kyspymään ajatus tasapainosta ja siitä, millaista elämää haluan itselleni rakentaa. Päätinkin rustailla ylös niitä pieniä ja vähän suurempia asioita, joita toivon tältä syksyltä ja tulevilta kuukausilta:

Koti kuntoon

Kesällä kun sanoin irti edellisen vuokrakämppäni, tuntui siltä, että hyppäsin vähän tyhjän päälle kodin suhteen. Minulla oli toki uusi oma koti jo hankittuna, mutta remontin vuoksi pystyin kantamaan asuntoon vain muuttolaatikot ja hädin tuskin siellä yön yöpymään reissujen välissä. Nyt kämpästä sentään jo löytyy keittiö kalusteineen ja laitteineen, tosin vettä sinne ei vieläkään tule, joten kokkailut ja astianpesut olen jättänyt minimiin. Kylpyhuone odottaa edelleen kaapistoja saapuviksi, mutta jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, ensi viikolla nämäkin asiat pitäisi vihdoin olla kunnossa! Olen sentään jo pystynyt lähes kaikki muuttolaatikot purkamaan ja asettelemaan tavaroita paikalleen, mutta en malta odottaa, että remontin viimeisetkin rippeet on hoidettu ja pääsen tänne kunnolla kotiutumaan. Laittamaan taulut seinälle, huonekalut paikoilleen, kiinnittämään verhot ja hankkimaan viherkasvin jos toisenkin. Ja järjestämään tuparit!

Pidemmällä aikavälillä toivoisin pystyväni asettumaan tähän kotiin vähän pidemmäksi aikaa, ja luovani siitä sellaisen tukipisteen, jonne on mukava aina palata ei vain työpäivän päätteeksi, mutta myös pidemmiltäkin reissuilta. Sellaisen paikan, jossa ei muuttolaatikoita (kuten edellissä kämpässä) tai keskeneräisiä suunnitelmia pyöri nurkissa vaan kaikki olisi asettunut mukavasti paikoilleen ja koti tuntuisi oikeasti kodilta.

Arki balanssiin

Uuden kodin lisäksi tällä viikolla minulla on ollut muutenkin uutta totuteltavaa – nimittäin uusi työ! Ensimmäisenä päivänä uudelle toimistolle mennessä tuntui vähän siltä kuin olisi menossa ekaluokalle, niin jännää, mutta hyvällä tavalla! Viimeiset vuodet olen tasapainotellut liian hektisen arjen pyörteissä, mutta nyt uuden päivätyön myötä minulla on odotukset korkealla sen suhteen, ettei minun tarvitse kuluttaa itseäni loppuun päivätyön ja blogityön välillä. Haluankin saada arjen rullaamaan mukavasti työn ja vapaa-ajan suhteen, ja ainakin tämä ensimmäinen viikko on vaikuttanut lupaavalta ei pelkästään motivoivan uuden päivätyön myötä, vaan myös sen suhteen, että nyt minulla on vihdoinkin sopivasti ekstrapäiviä viikossa keskittyä 100 % blogiin ja nosteessa olevaan podcastiin. Syksyltä haluankin, että osaisin tarkoin kuunnella itseäni, etten vahingossakaan enää luiskahtaisi siihen vanhaan suoritusmoodiin ja pyyhällä menemään ylikierroksilla stressitasot tapissa kuukausitolkulla.

Tällä hetkellä toki vielä tunnustelen mitä arjen rullaaminen omalla kohdallani tarkoittaa, mutta toivoisin, että syksyn myötä minulla olisi sävelet selvillä sen suhteen mistä viikkoaikatauluni ja päivieni ohjelma koostuu niin, että minulla jää myös töiden ulkopuolista aikaa itselleni. Pidemmän päälle olisi huikeaa huomata, että olisin onnistunut yhdistämään jouhevasti nämä kaksi hyvin eri tyyppistä työtä ilman sitä aiempaa jatkuvan kiireen kierrettä.

Satsaus hyvinvointiin ja hyvään oloon

Sen lisäksi että uudessa arjessa työkuviot ovat balanssissa balanssiin, toivon myös saavani tasapainon työn ja vapaa-ajan välille hahmotumaan paremmin. En halua kotona vapaa-ajalla ollessa roikkua kokoajan tietokoneella tai puhelimella somen tavoitettavissa, vaan ottaa myös sieltä huilihetkiä ja keskittyä mieluummin muuhun hyvää oloa tuottavaan tekemiseen. Uudet kodin myötä vaihtuneet uudet lenkkeilymaastot houkuttelevat mukavasti pitkille kävelylenkeille, ja huomasinpa tällä viikolla kävelyllä ollessani aivan lähistöltä myös löytyvän pienen joogastudion, jonka tunteja täytyy ehdottomasti mennä testaamaan. Aloin myös vähän haaveilemaan omasta saunavuorosta vaikkapa ihan arki-illalle – miten mahtavaa olisikaan työpäivän jälkeen kävelylenkin tai joogan päätteeksi suunnata rentoutumaan oman kodin taloyhtiöstä löytyvän saunan lämpöön.

Hyvinvoinnin ja hyvänolon alle laittaisin myös läheiset ihmiset ja ihmissuhteet, ja niille haluaisin myös päivistäni ja erityisesti viikonlopuista antaa enemmän aikaa. Kävelylenkillä voi hyvin kilauttaa kaverille tai vanhemmille ja vaihtaa samalla kuulumisia, ja kuinka piristävää onkaan mennä vaikkapa perjantaina ystävän kanssa dinnerille valmiiseen pöytään – tai deiteille viinilasin äärelle. Samoin olen alkanut myös haaveilemaan rennoista koti-illoista, täytyy ehkä opetella bravuuriksi muutama kokkausresepti maailmalta ja alkaa kutsumaan ystäviä myös kylään. Tosin veikkaan, että perus noutopizza ja pullo punaviiniä ajaa ihan vastaavasti asiansa. Tärkeintä on kuitenkin sitten lopulta se yhdessä olo. 🙂

Ja pidemmän päälle olisi toki kiva tavata se joku, jonka kanssa jakaa niin arki kuin matkat…

Itsensä kehittäminen ja hyvän tekeminen

Minulla on elämässäni monia kiinnostuksen kohteita, mutta aiemmin viikon päivät eivät ole mitenkään riittäneet niihin kaikkiin syventymiseen. Toivoisinkin, että uuden arjen myötä minulla liikenisi myös aikaa itseni kehittämiselle, uuden oppimiselle ja ajatustyölle, mutta tiedostan, että näiden osalta joudun varmasti aikataulun puitteissa vähän priorisoimaan. Esimerkiksi päivätyöni uralla haluaisin entisestään kehittää ja syventää ammatillista osaamistani tiettyjen aihe-alueiden osalta, mutta niiden lisäksi ei olisi poissuljettua myös suorittaa jokunen lisäkurssi tai opintokokonaisuus mielessä pyörivistä aiheista. Esimerkiksi omaan koulutustaustaani ja uraani liittyen kansainväliset suhteet ja erityisesti kansainvälinen ilmastopolitiikka kiinnostaa minua kovasti tällä hetkellä. Lisäksi matkojeni myötä minulla on herännyt entistä voimakkaammin ajatus siitä, että haluaisin perehtyä enemmän myös vastuullisen matkailun eri näkökulmiin ja tuoda niitä teemoja tulevaisuudessa myös tänne blogin puolelle. Tämän kaiken päälle mielessäni on jo useamman vuoden ajan pyörinyt uuden kielen opiskelun aloittaminen, ja jos minulla siihen aikaa olisi, suuntaisin varmastikin espanjankielen kurssille, sillä sen kielen jos minkä haluaisin seuraavien vuosien aikana ottaa haltuun.

Eikä siinä tietenkään vielä kaikki, sillä kuten yleensä, minulla on monta rautaa tulessa tai vähintäänkin ajatusta mielessä. Yksi niistä on jo pidemmän aikaa ollut hyvän tekeminen muiden eteen oman navan tuijottelun sijaan. Olen miettinyt niin mummolle kaveriksi ryhtymistä, YK:n vapaaehtoistyötä kuin viime aikoina myös pelastetulle koiralle kodin tarjoamista…

Näitä kaikkia en tietenkään kerralla pysty tämän syksyn aikana toteuttamaan, mutta toiveissa olisi, että näiden mielessä pyörivien ajatusten suhteen saisin jotakin selvyyttä aikaan, ja suunnitelmia tehtyä pidemmälle aikavälille.

Matkasuunnitelmat

Oudointa taitaa olla, että tällä hetkellä minulla ei ole tiedossa mitään kiveen hakattua tulevaa matkaa, vaikkakin muutamia reissusuunnitelmia mielessä toki jo pyörii. Muutamat näistä ovat blogiin ja podcastiin liittyviä työmatkoja, joista osa taitaa kuin taitaakin toteutua vielä tämän vuoden puolella. Tämän kesän reissuilla kuitenkin tajusin jälleen kerran kuinka nautinkaan omista erikoista seikkailumatkoista, ja mieleeni kypsyi entistä vahvemmin ajatus siitä, että niiden perinteisten reissukohteiden rinnalla haluan vierailla yhä erilaisemmissa ja erikoisemmissa matkakohteissa sekä omien matkojeni myötä näyttää niistä edes pienen palan seuraajilleni ja ehkä sitä kautta inspiroida myös muita lähtemään rohkeammin seikkailuun uusiin kohteisiin. Tällä hetkellä haaveenani olisi vuoden vaihteessa toteuttaa seikkailumatka arabimaihin, ja parhaillaan kyttäilenkin milloin Saudi-Arabia avaisi e-viisuminsa. Ja onpa google-haussani vilahtanut myös Yemenin Socotra useammin kuin kerran, samoin kuin reissu Syyriaan…

Ei pelkästään tämän syksyn, vaan myös ensi vuoden osalta toivoisin reissusuunnitelmiin sellaista sopivaa balanssia rentojen matkakohteiden ja eksoottisten uusien maiden välillä, kuitenkin niin, että reissujen välissä minulla on sopivasti aikaa myös viettää kotielämää Suomessa.

Ja ei kun hei, apua – juuri tuli mieleen, että onhan minulla edelleen ne lennot bookattuna Sao Paoloon lokakuulle erään henkilön kanssa. Löytyykö vapaaehtoista, joka haluaisi lunastaa lippuni? ?

About Author

Seikkailumatkailija, naissoolomatkailun sanansaattaja ja yrittäjä Helsingistä. Reissaa maailman upeimpien reissukohteiden rinnalla tuntemattomissa paikoissa, joita ei valtamediassa näe. Tähän mennessä käytynä yli 150 maata ja tavoitteena vierailla niissä kaikissa. Haluaa samalla haastaa ennakkoluuloja ja rohkaista kaikkia ottamaan askel oman mukavuusalueen ulkopuolelle.

4 Comments

  • Susanna
    15.9.2019 at 19:00

    Hyviä aiheita, vapaaehtoistyö ja kielten opiskelu kuulostaa hyvältä. Minua kiinnostaa myös etelä-Euroopan kielet ja italian olenkin jo opetellut omatoimisesti. Mutta enemmän esim. uran kannalta voisi olla hyötyä ns.tärkeistä kielistä joita puhutaan useissa eri maissa kuten saksa ja ranska. Niitäkin kannattaa siksi harkita. Etelä-Euroopassa on useita kivan kuuloisia kieliä, mutta uran kannalta niistä ei välttämättä ole hyötyä, mutta toki lomien kannalta on 🙂
    etkö aio Sao Paoloon? kannattaa käyttää ne liput, Brasilia näyttää ihan mahtavalta ja silloin on Suomessa luultavasti kylmää ja sateista

    Reply
    • Anna-Katri
      17.9.2019 at 06:52

      Espanjankielestä tosin on hyötyä lattarimaissa Etelä- ja Keski-Amerikassa, mutta saa nyt nähdä saanko tsempattua itseäni opiskelujen suhteen kun on myös monia muita kiinnostuksen kohteita mihin haluaisi syventyä. 🙂 Sao Paolon reissu on nyt vielä kysymysmerkki, täytyy katsoa sitten lähempänä matkapäiviä mitä teen… Tosin Suomen syyssateita karkuun lähteminen kyllä houkuttelee aina! 😀

      Reply
  • Karri
    20.9.2019 at 23:23

    Oikein mahtia, että laiffi on balanssissa. ? Sun laiffi qlostaa antoisalta & mageeta ettei tarvii enää viettää niin go on -laiffii kuin aikasemmin. You got it now! ? Enjoy it so much! ?
    But wherever you went in eight countries at the last summer? Sun käytyihin maihin tuli 8 maata lisää aika lyhyessä ajassa. ☺️
    But hope you so that I’ll see one new country at my autumn hollyday 15.-20.10.19. ??‍♂️ ☺️

    Reply
  • Eve
    2.10.2019 at 14:33

    Ihanaa, että olet saanut elämään tasapainoa. 🙂 Syyria kuulostaa kyllä jännittävältä. Ei varmaan taida olla ihan helpoimman pään reissu. En ollut edes ajatellut, että siellä voisi mennä nykyisessä tilanteessa käymään. Varmaankin sinne matkustaessa pitää turvallisuuden lisäksi pohtia aika paljon eettisiä kysymyksiä, siitä miten kuvaa ihmisiä siellä, ettei tule sellaista asetelmaa, että länsimaisena tulee katselemaan toisten sotaa ja kärsimystä. Olisi mielenkiintoista kuulla tuollaisen matkan suunnittelusta enemmänkin ajatuksia.

    Reply

Leave a Reply