Halong Bay – Mystisiä maisemia ja helmenkalastusta

Halong Bayn kuuluisasta sumusta ei ollut tietoakaan, kun viimeisillä voimillani kiipesin puisen laivan kyytiin. Pelkäsin ison rinkkani vetävän minut kumoon huterasta olostani johtuen, eikä paahtava aurinko anna armoa. Pyyhin kämmenselällä hikipisaroita otsaltani ja ponnistin korkean askelman veneeseen. Huh, täällä olen vihdoinkin, totesin väsyneenä, kun pääsen omaan hyttiini ja saan laitettua ilmastoinnin täysille. Seuraavaksi edessä olisi kahden päivän seikkailu Vietnamin kuuluisalla Halong Bayllä, ja ensimmäisen yön tulisin viettämään tällä pienellä risteilijällä. Tai no, luksusmaiset risteilijät tästä paatista ovat kaukana, sillä kyseessä on vanha puinen laiva, josta löytyy noin 10 hyttiä, ravintolatilat sekä ulkokansi maisemien ihailuun. Lisäkseni laivassa on vain 15 muuta matkailijaa sekä kymmenpäinen miehistö.

Kun saan voimani kerättyä kasaan, suuntaan laivan etukannelle, josta löydän itselleni täydellisen varjopaikan pieneltä penkiltä. Paatti puksuttaa verkkaisesti eteenpäin ja liikkeen aikaansaama tuulenvire tuntuu ihanan lempeältä kasvoillani, kuin hellien heikkoa oloani. Onneksi en kuitenkaan ole liian väsynyt maisemien ihailuun, ja varjopaikan turvin istuskelenkin tuntitolkulla ulkona näitä upeita maisemia ihmetellen. Halong Bay on yksi Vietnamin kauneimpia kansallismaisemia – Halonginlanden turkoosinvihreästä vedestä nousee tuhansia jyrkkäpiirteisiä karstisaaria. Vieri vieressä toisistaan ne näyttävät kuin lohikäärmeen harjaksilta, ja niitä katsellessa voi hyvin uskoa näiden maisemien toimineen aikoinaan vietnamilaisten tarinoiden ja uskomusten alkulähteinä. Halong Bay tarkoittaakin laskeutuvan lohikäärmeen lahtea.

Lahdella puksuttaa kymmeniä muitakin aluksia, mutta silti tunnelma on rauhallinen. Ehkä maisemilla on oma vaikutuksensa seesteisyyteen, tai sitten satuin paikan päälle sopivalla hetkellä, pahimman turistiryntäyksen ulkopuolella. Iltapäivällä kaarramme parkkiin karstikallioden suojiin. Kun muut lähtevät melonta- ja uintiretkelle lähialueen luoliin, päätän jäädä lepäilemään laivalle. Mikä olikin onni onnettomuudessa, sillä saan koko laivan omaan käyttööni neljän tunnin ajaksi! Löhöilen yläkannen aurinkotuoleilla nauttien Halong Baylle epänormaalista aurinkoisesta päivästä ja tuijottelen mykistävän hienoja maisemia. Pääsen todistamaan paraatipaikalta myös kauniin auringonlaskun, ennen kuin päiväretkeläisten pikkuveneet alkavat lipumaan takaisin laivalle. Kun pimeys laskeutuu lahden ylle kimmeltävät laivojen valot veden pinnasta kilpaa yöllisen tähtitaivaan kanssa. Mikä upea näky!

Seuraava päivä valkenee Halong Baylle tyypillisen sumuisena. Aamupäivällä vierailen läheisellä helmifarmilla, mikä osoittautuu varsin mielenkiintoiseksi paikaksi. Opas esittelee helmen kasvatuksen eri vaiheita ja pääsen myös todistamaan työntekijöiden helmilöytöjä simpukoiden sisältä. Läheskään joka kerta simpukan sisällä ei ole helmeä, ja tätä operaatiota seuraillessani huomaan miettiväni, millaistahan olisi tehdä tällaista työtä päivästä toiseen. Ainakin useamman kerran päivässä työstä saisi palkinnon samantien – rosopintaisen simpukan uumenista saattaa löytyä upea helmi! Farmin kaupassa kaartelen vitriinien ympärillä levottomana, ja mieli tekee ostaa jotain matkamuistoksi, mutta uhkaavasti tyhjenevä matkabudjetti pitää onneksi järjen päässä. Pieneen ostoskassiin kuitenkin sujahtaa jotakin viemiseksi Suomeen…

Halong Bayltä matka jatkuu vielä kohti Cat Ba -saarta, ja jos ensimmäisen päivän maisemat olivat upeat, ovat ne nyt toisena päivänä vieläkin hämmästyttävämmät. Sumuisessa säässä seilatessa tuntuu siltä, kuin paikka heräisi aivan uudelle tavalla henkiin, ja tunnelma karstikallioiden välissä puikkelehtiessa on käsinkosketeltavan mystinen. Sanoisinkin, että yhden yön visiitti Cat Ba -saarella kannattaa jo sinne johtavan maisemareitin vuoksi!