Päivät merellä ja viimeinen matkapäivä

Kymmenen päivän Välimeren risteily tuntui olevan ohi nopeammin kuin olisin osannut arvatakaan. Ennen matkaa olin ajatellut, etteivät Euroopan kohteet sytyttäisi minua vastaavasti kuin jotkin kaukokohteet, mutta risteilyn aikana huomasin janoavani lisää matkailuelämyksiä juurikin Euroopassa. Toinen yllättävä seikka matkalla oli jälleen kerran itse laivalla, eli Celebrity Equinoxilla, viihtyminen. Ennen matkaa selaillessani eri matkareittejä totesin, että mitä enemmän kohteita matkalla on, sen parempi. Nyt kuitenkin risteilyllä ollessa huomasin kaipaavani enemmän meripäiviä, jotta olisin saanut antaumuksella nauttia laivan tarjonnasta ja huippupalvelusta – ja siitä tekemättömyyden tunteesta, mitä joskus paikoin hektisten matkapäivien lomassa tarvitsee.

Barcelonasta lähtiessä oli kolmas matkapäivä meripäivä ja otimmekin siitä matkakaverini kanssa kaiken ilon, tai pitäisi ehkä sanoa nautinnon, irti. Pitkien unien ja runsaan aamiaisen jälkeen siirryimme aurinkokannelle ja löysimme laivan keulasta täydellisen kohdan aurinkoisesta päivästä nauttimiselle. Välimeren aurinko paistoi sopivan lämpimästi ja meri kimmelsi tumman sinisenä auringon valossa, kun laivamme puski eteenpäin. Aurinkokannella kelpasi muutenkin nauttia risteilystä, sillä aivan kulman takana sijaitsi niin uima-allasalueen ravintolat, buffet-paikan jätskibaari kuin jäisiä drinkkejä tarjoileva Slush-baarikin. Kieltämättä pieni valinnanvaikeus taisi aina iskeä, kun mietimme, mistä seuraavaksi hakisimme pientä virkistettä – ei sillä, etteikö henkilökunta olisi niitä kiikuttanut jopa suoraan aurinkotuoleillemme. Uima-allasalueella olisi ollut risteilykilojen karistamiseksi erilaisia aktiviteettejä, muun muassa lattaritansseja, mutta tällä kertaa kaipasin etukannen tuomaa rauhaa ja merimaiseman tuijottelua. Auringossa löhöilyn jälkeen siirryimme vielä illan tullen laivan takaosan Sunset-baariin ihailemaan laskevan auringon värjäämää merimaisemaa ja kilistelemään risteilylle.

Tuon meripäivän jälkeen edessä olikin peräti 6 päivää putkeen satamavierailuja, joten kun matkamme viimeinen kokonainen päivä koitti, oikein odotimme edessä olevaa meripäivää. Mutta viimeinen päivä Välimerellä valkenikin toiveistamme huolimatta sumuisena: poissa oli kaikki se aurinko ja helle, joista olin päässyt aiempina matkapäivinä nauttimaan. Ehkä oma mieleni oli yhtä harmaa kuin sää, sillä vaikka tiesin edessä olevan kuitenkin vielä kokonainen päivä laivalla ennen seuraavan päivän paluuta Barcelonaan, hiipi ajatukset välillä matkalaukun pakkaamiseen ja lähes jo kodiksi muodostuneen hytin luovuttamiseen. Illallisella istuimme matkaystäväni kanssa muistellen matkan kohokohtia, ja kuin yhteen ääneen totesimme, että olisimme voineet jatkaa matkaa vielä vaikka kuinka pitkälle – kohti seuraavia satamia ja risteilyseikkailuja, sillä tuntui, vastahan tämä matka oli alkanut.