Päivät surffileirillä Balilla

Oi, mistä aloittaisin?! Takana on nyt viikko surffileirillä Balin Canggussa ja voi, että kuinka kaipaankaan leirille takaisin! Ehdottomasti yksi elämäni parhaita päätöksiä jatkaa surffaamisen kokeilua sitten Uuden Seelannin ensikerran, pelostani huolimatta! Surffileirillä surffaus oli toki pääasiassa, mutta päiviin kuului niin paljon muutakin, etten enää osaa edes sanoa, mikä olikaan parasta päivissä – ehkä se kokonaisuus, se koko elämys mitä surffielämä Canggussa tarjosikaan! Surffileirini oli Solid Surf Housen järjestämä, jossa viikon pakettiini kuului joka päivä niin majoitus, aamiainen, jooga- ja surffitunnit. Tässä pieni kooste päiväohjelmastani:

7.00 Herätys

Useimpina aamuina ajastin herätyskellon soimaan klo 7, jolloin verhojen raosta jo näkyikin nouseva aurinko. Pienen some-selailun jälkeen kampesin ylös sängystä viimeistään 7.20, jolloin vetäisin joogavaatteet päälle ja nappasin vesipullon mukaan, ja suuntasin surffitalon kattoterassille aamun joogatunnille.

7.30 Joogatunti

Aamujoogassa lihaksia valmisteltiin tulevaan surffipäivään ja samalla myös venyteltiin edellisen päivän lihasjumituksia pois. Parasta joogatunneissa oli ehdottomasti miljöö – avoimella kattoterassilla luonto oli lähellä, ja Solid Surfhousen erinomaisesta sijainnista johtuen skootterien äänien sijaan korviin kantautui lehmien leppoisat äänet ja lintujen viserrys.

8.30 Aamiainen

Joogatunnin jälkeen olikin täydellistä istahtaa valmiiseen aamiaispöytään. Terveysaamiaislistalta oli aina hankaluutena valita vain yksi vaihtoehto, sillä kaikki olivat niin herkullisen houkuttelevia! Useimpina aamuina kuitenkin päädyin kananmuna-pekoni-paistetut kasvikset -leipään, sillä surffipäivään tarvitsi roppakaupalla energiaa. Tämän lisäksi pöytään tarjoltiin tuoreita hedelmiä, kookosvettä ja cappuccino. Aamiaisella sai istuskella ihanan rauhassa pitkän kaavan kautta, ja parasta oli, että kännykän selaamisen sijaan pitkän pöydän äärellä vaihdettiin usein edellisen illan kuulumisia naurun säestämänä.

10.00 Kohti rantaa

Aamiaisen jälkeen olikin aika levittää aurinkorasvat iholle ja vetäistä bikinit päälle tulevaa surffia varten. Ennen kymppiä siirryimme usein odottelemaan lähtöä surffitalon oleskelutiloihin, jotka olivat niin viihtyisät uima-altaineen ja lököttelytuoleineen, että siellä olisi viihtynyt aina pidempäänkin. Kuitenkin kymmenen aikoihin porukkamme lastattiin kolmeen autoon, joiden katoille oli kiinnitettu kasa surffilautoja. Kaiuttimissa pauhasi letkeiden reggae-biisien lisäksi viimepäivien hitit, joiden tahdissa jännittyneinä jammailimme takapenkeillä.

10-16 Surffi

Aamuisin surffiopettajat aina valitsivat aaltojen perusteella minne sinä päivänä suuntasimme surffaamaan. Useimmiten kohteeksi valikoitui joko Seminiyak tai Kuta. Automatka kesti noin vajaan tunnin, jonka jälkeen kannoimme surffilaudat rantaan ja jäimme odottamaan käskyä alkuvenyttelyihin. Joskus jouduimme odottelemaan jonkin aikaa aaltojen tasaantumista, joskus taas pääsimme suoraan itse asiaan. Jakaannuimme kokemuksen mukaan useampaan pienempään ryhmään, jonka jälkeen ei kun vain veteen. Surffaussessioita meillä oli joko 1 tai 2 riippuen aalloista. Jos sessioita oli yksi, saatettiin vedessä olla yhteenmenoon parikin tuntia, jos taas sessioita oli kaksi, pidettiin niiden välissä lyhyt lepotauko. Ja pakko sanoa, että jos ensimmäisenä päivänä tuhersin itkua rannalla aaltoja peläten, olin viikon loppua kohden kokoajan yhä varmempi vedessä – ja vielä parempaa, surffilaudan päällä. Voi taivas sitä onnistumisen tunnetta, kun aalto toisensa jälkeen huomaat hallitsevasi laudan ja kropan aina vain paremmin.

Surffin jälkeen söimme lounaan rannalla ja paistattelimme päivää, ennen kuin noin kolmen maissa lähdimme takaisin surffitalolle. Automatka oli usein pitkä ja tuskainen Balin ruuhkista johtuen, mutta sen aikana pystyimme hyvin käymään läpi päivän surffeja. Olikin mahtava jakaa kokemuksia muiden kanssa, oli kyseessä sitten intoilu tai pelkojen voittaminen – kaikki olimme samassa veneessä! Iltapäivän ruuhkista riippuen olimme takaisin surffitalolla noin neljän jälkeen.

16.30 Lepohetki

Surffin jälkeen talolle päästessäni kävin heti suihkussa pesemässä kilon hiekkaa ja suolaa irti kehostani, kiskaisin joogavaatteet valmiiksi päälle ja hyppäsin sänkyyn lepäilemään. Joinakin päivinä otin tehonokkarit, useimmiten kuitenkin jumituin kännykän ääreen sopimaan iltamenoja…

17.30 Iltajooga

Auringon alkaessa laskemaan oli vuorossa leppoisa iltajooga kattoterassilla. Tämä jooga oli suosikkini surffipäivän jälkeen, sillä se sisälsi syvävenyttelyä ja mielen rauhoittamista. Varsinkin käsi- ja rintalihaksien venytykset osuivat ja upposivat niihin uusiin lihaksiin, mitä surffatessa olinkaan löytänyt. Loppurentoutuksen aikana saattoi keskittyä kuuntelemaan ympäristön ääniä ja todeta hellästi itselleen olevan kiitollinen siitä, että on juuri nyt täällä, tässä hetkessä.

19.00 Illanviettoon

Joogatunnin jälkeen supattelimme käytävillä hetken surffikavereiden kanssa illan ohjelmasta ja sen jälkeen kävin pikaisesti vaihtamassa vaatteet. Balin helteessä ei onneksi tarvinnut sen kummemmin laittautua, sillä hiukseni olivat aamusta iltaan surffikiharoilla ja meikkiä iholle ei halunnut laittaa ei sitten yhtään. Illalla suuntasimme ensin porukalla dinnerille johonkin Canggun lukuisista ravintoloista ja sen jälkeen osa porukasta jatkoi iltaa vielä Canggun trendibaareihin. Eikä illat usein siihenkään vielä loppuneet, sillä Canggun yöelämä veti meitä puoleensa useampana iltana – varsinkin rantabileet olivat ehdottomia suosikkejani. Paljaat varpaat rantahietikolla, yllä tähtitaivas, kaiuttimissa mukaansatempaavat rytmit ja ympärillä ihania ihmisiä – täydellistä!

24.00->

En varmasti ikinä unohda yöllisiä skootteriretkiä Canggun jo hiljentyneillä kaduilla. Keskiyön jälkeen viiletin skootterin takapenkillä läpi pikkukatujen ja halki riisipeltojen, tähtitaivaan kimmeltäessä yläpuolella. Tunsin lempeän tuulen koskettavan kasvojani, tuivertavan kiharoitani kypärän alta silmilleni. Hymyilin mieleeni nousseelle ajatukselle: If I die now, I’ll die happy. En halunnut yön päättyvän koskaan.