Jos ennen kesälomamatkaani pidin Prahaa, Bratislavaa ja Budapestiä aika varmoina kaupunkikohteina, joihin ei ainakaan joutuisi pettymään, oli Serbian pääkaupunki Belgrad minulle se matkan musta hevonen. Ennen matkaani en nimittäin ehtinyt selvittämään oikeastaan mitään Belgradista, ja mielikuvani kaupungista oli varmasti piirtynyt jokseenkin vanhahtavien tietojen varaan, joten yritinkin suunnata kaupungin kaduille avoimin mielin. Ja mitä vastassani olikaan! Iloisen boheemi kaupunki, jossa oli niin kontrastista rosoisuutta kuin neuvostoaikaista ylväyttä maustettuna elävällä kultuurilla ja jokivarsikaupungin sykkeellä.
Vaikka kaupungissa helle nousi matkapäivänäni ennätyslukemiin lähemmäs 40 astetta, en malttanut pysytellä vain viileissä sisätiloissa, vaan pienten jäätelö- ja limutaukojen saattelemana kiipesin urhoollisesti Kalemegdan-linnakkeelle, poikkesin antiikkikojuilla Cara Dušana -ostoskadulla, viilentelin oloa ilta-auringossa jokiristeilyllä Sava- ja Tonava-joella ja lopulta istahdin nauttimaan auringonlaskusta Sava-joen varren terassiravintolaan. Belgradissa kaksi yötä tuntui olevan aivan liian lyhyt aika, sillä kaupunki yllätti minut positiivisesti, ja olisin voinut viettää siellä hyvin vielä ainakin yhden ekstrapäivän. Mutta onneksi yhden kokonaisen päivän aikana ehdin haukkaamaan itselleni palan Belgradia ja piirtämään mieleeni todellisemman kuvan tästä yhdestä Balkanin eläväisimmistä kaupungeista aiempien ennakkoajatusteni sijaan. Lupaan kirjoitella vinkeistäni Belgradiin kattavammin kun palaan kotiin!
No Comments