Siem Reap – Kotimajoitus parhaimmillaan

  ´    

Maailmanympärimatkani aikana olen huomannut yhden selkeän asian itsestäni matkailijana: viihdyn kaikista parhaiten pienissä perheomisteisissa paikoissa, joissa pelkän majapaikan lisäksi paikka tarjoaa aitoja kokemuksia ja kohtaamisia. Yksi tälläinen oli Siem Reapista, läheltä Angkorin temppelialuetta, löytämäni Bunyong Homestay.

Kotimajoitusta Angkorin temppeleillä

Lentokentällä minua on vastassa hymyilevä majapaikan isäntä James Bun, joka tottuneesti ohjaa jeeppinsä Siem Reapin pimeille kaduille. Kohta asfaltoitu tie vaihtuu pomppuiseen pikkutiehen, ja vaikken ulos paljoa pimeydeltä nää, huomaan matkamme kulkevan läpi pienen hökkelimäisen kyläkeskittymän. James kertookin kyseessä olevan heidän lähikylänsä, jonka reunalla hänen kotinsa sijaitsee. Talon pihaan kaartaessamme rankkasade on onneksi jo loppunut. Huumaavasta sammakkokuorosta päätellen sade on otettu ilolla vastaan. Minut johdatetaan Jamesin kotitalon yläkertaan, jonne on kunnostettu matkailijoille neljä huonetta pari vuotta sitten. Siitä lähtien James on avannut ovensa matkailijoille ympäri maailmaa, ja myös minut toivotetaan lämpimästi tervetulleeksi Jamesin, hänen vaimonsa ja äitinsä toimesta. Lapset ja koirat näyttävät olevan jo nukkumassa. Nukahdan nopeasti vaaleanpunaisen hyttysverkon alle sammakoiden rauhouttavaa kurnutusta kuunnellen.

Seuraavien päivien aikana tutustun Angkorin temppeleihin, mutta vaikka temppelit kuinka maagisia ovatkin, taitaa majapaikkani sittenkin vetää pidemmän korren. En nimittäin taida edes osata selittää kuinka vaikuttava kokemus tämä kotimajoitus oli. Jamesilla ei ole ollut lapsuudessa paljoa, ja kouluun pääsyn sijaan hänen opettajanaan toimi paikallinen munkki, jolta hän oppi englanninkielen ja pystyi aloittamaan työskentelyn turistioppaana. Turistioppaana hän ehtikin toimia vuosia ennen kuin pari vuotta sitten alkoi keskittymään kokopäiväisesti majoitustoiminnan pyörittämiseen. Mutta sen sijaan, että hänellä vilkkuisi vain turistidollareiden kuvat silmissä, hän haluaa vaalia kyläyhteisön hyvää ja jakaa omasta pussistaan muille apua tarvitseville. Hän kertookin, että täällä autetaan toinen toistaan ja ajatellaan ennemmin toisten auttamisen tuovan vahvemman kyläyhteisön myötä enemmän hyvää kaikille.

Anna hyvän kiertää

Ja monet kyläläiset ovatkin Jamesin palkkalistoilla, osa tuktuk-kuskeina turisteille, osa apuna majatalon pyörittämisessä ja milloin missäkin hommassa. Sen lisäksi Jamesin yksi kunnia-asioita on auttaa lähikylän lapsia pääsemään koulunpenkille: hän on osittain adoptoinut yhden tai molemmat vanhempansa menettäneitä kylän lapsia. Osa lapsista asuu Jamesin luona, osa elossa olevien sukulaistensa luona, mutta yksi tekijä on yhteistä heille kaikille: James haluaa taloudellisesti tukea heidän koulunkäyntiään. Luen kyyneleet silmissä majapaikan yläkerran seinällä olevia paperilappuja, joille on kirjoitettu lasten tarinoita. Ei sitä kurjuutta ja surkeutta, mitä he ehkä ovat joutuneet kokemaan, vaan heidän unelmiaan. Mitä he haluaisivat olla isona. Se jos mikä herkistää. Joku haluaa olla Jamesin tavoin turistiopas, toinen haaveilee lääkärin ammatista, kolmas haluaa auttaa lapsia kätilönä, neljäs toivoo olevansa isona liikemies ja niin edelleen. Yhteistä kaikissa tarinoissa on, että unelman toteutuminen vaatii mahdollisuuden koulunkäyntiin. Jamesin avulla nämä lapset ovat onneksi lähempänä unelmiaan.

Samalla huomaan miettiväni, että tällaista turismi voisi parhaimmillaan olla. Majapaikkaan käyttämäni rahat menevät toki majapaikkaa pyörittävälle perheelle, mutta sitä kautta myös kyläyhteisön hyväksi. Kun katselen ikkunasta ulos lähipellolla jalkapallon perässä kirmaavia lapsia, tunnen piston sydämessäni, kun ajattelen, miten suuria summia monet ovat valmiita käyttämään kalliisiin luksusresortteihin matkaillessaan, ja mitä niilläkin summilla voisi saada aikaan tällaisissa pikkukylissä. Tai jos on varaa yöpyä hulppeissa viiden tähden hotelleissa, voisiko silti ajatella antavansa jotain muutakin matkakohteelle takaisin kuin vain maksaa kroisoselämänsä hotellilaskun sillä rajattomalla luottokortillaan? Toki turismi työllistää välillisesti monia ja taas monia paikallisia, mutta ehkä silti voisimme käyttää edes pienen hetken sen miettimiseen, voisimmeko perustottumuksistamme poiketen tehdä seuraavalla matkalla jotain enemmän. Uskon siihen, että kun on valmis antamaan, voi myös saadakin enemmän.

Viimeisen illan juhlat

Viimeinen iltani Bunyong Homestayssä sattui sunnuntaille, mikä oli heille juhlailta. Viikottainen sunnuntaijuhla tarkoitti sitä, että jo hyvissä ajoin iltapäivällä lapset kerääntyivät Jamesin pihamaalle telmimään ja leikkimään, ja myöhemmin seuraan liittyi muutamien perheiden aikuisia viettämään aikaa yhdessä. Varjoisan terassin isolle pöydälle katettiin runsas illallinen ja sen äärelle myös majapaikan vieraat istutettiin nauttimaan cambodzalaisista herkuista. James tokaisikin meille hymy huulilla, että kun heillä majoittuu, pääsee kirjaimellisesti osaksi perhettä. Siinä sitten istuinkin kahden lapsen välissä ja maistelin ihmetellen uusia makuja. Paikallisten herkkuruuan, paistetut sammakot, tosin jätin välistä. Ruuan jälkeen juhlat eivät suinkaan loppuneet vaan siitä alkoikin monituntinen tanssi-ilakointi, jossa lapset esittelivät taitojaan ja vetivät välillä minutkin mukaan tanssin pyörteisiin. He eivät edes yrittäneet pidätellä nauruaan, kun yrityksestä huolimatta en mitenkään onnistunut oppimaan heidän helpon näköistä perinteistä käsiliikettä, askeleista puhumattakaan. Mutta pääasia olikin pitää hauskaa, elää hetkessä. Ja sitä tämä ilta todellakin tarjosi.

Maanantaiaamuna aamiaisen jälkeen ennen lentokentälle suuntaamista James kiikutti minulle maalipurkin ja pensselin käteen, ja pyysi kirjoittamaan terveiseni heidän taloa kiertävään aitaan. Paljon olisi ollut sanottavaa, mutta päädyin yhteen tärkeimpään sanaan, joka kuvaa parhaiten kiitollisuuttani tästä unohtumattomasta kokemuksesta: Kiitos!

Jos matkustat Cambodzaan katsomaan Angkorin temppeleitä, suosittelen ehdottomasti majoittumaan Bunyong Homestayssä. James kautta onnistuu niin lentokenttäkyyditykset kuin tourin järjestämiset, kuten lähes mikä vain!