Makedonia – piipahdus Matka-kanjonissa

Yhtenä välietappina roadtripillä Makedonian puolella oli yhden yön visiitti Matka-kanjonissa. Ennen matkaa olin Pinterestissä törmännyt kuviin kauniista luonnonpuistosta, jossa rosoisia vuortenseinämiä halkoi syvällä kanjonissa viherturkoosi mutkitteleva joki. Siltä istumalta päätin, että jos vain joskus Makedoniassa vierailen, olisi tämä kaunis luonnonmuodostelma nähtävä. Vielä kun löysin googlailujen jälkeen tiedon, että kanjonin reunamalta löytyi upeilla näköaloilla varustettu pikkuinen hotelli, hoidin nopeasti muutamalla klikkauksella ja reittisuunnittelulla pysähdyksen Matka-kanjonissa osaksi roadtripiäni.

Ohrid-järveltä matka Matka-kanjoniin kulki läpi kiemurtelevien vuoristoteiden, jossa välilä noustiin pikkuhiljaa ylöspäin ja kohta taas käännyttiin vuoren huipulta kiemurtelemaan takaisin alas kanjonin uomaan. Muutaman tunnin matka sujui kuitenkin suhteellisen helposti, vaikkakin tällä pätkällä taisi olla eniten muuta liikennettä kuin missään muualla Makedoniassa reissatessani. Toisaalta tämä oli kyllä odotettavissakin, sillä Makedonian ykkösturistikohteen pääkaupunki-Skopjen lisäksi yhä useammat – niin paikalliset kuin maahan matkustavatkin – suuntaavat Ohridiin ja lisäksi piipahtavat Skopjesta vain noin puolen tunnin automatkan päässä sijaitsevalla Matka-kanjonilla.

Kanjonille päästessäni oli paikalla vastassa kauniiden luontomaisemien sijaan väenpaljous, jossa autojen seassa poikkoili sinne tänne vaeltavia ihmismassoja. Bussit Skopjesta nimittäin pudottivat aamupäivällä matkalaisia Matka-kanjonille ja viikonlopusta johtuen myös paikalliset tulivat mielellään näihin maisemiin viettämään kaunista kesäpäivää. Vaikka keskuskatu oli pieni ja lyhyt, en silti onnistunut heti löytämään hotellia, joka lopulta paljastuikin olevat autolla tavoittamattomissa – eli loppumatka hotellille tuli taittaa jalkaisin. Mitä lähemmäs hotellia kapea tie kulki, sitä kauniimmaksi maisemat alkoivat muuttumaan. Kohta kulman takaa esiin pilkisti kivikirkko ja sen viereen rakennettu suloinen hotelli-ravintolakompleksi, jonka reunamien pelargonioiden punaiset värit vain korostivat niiden alla solisevaa vuoristojokea. Maisemat oli kieltämättä kuin postikortista – viis niistä muista kymmenistä turisteista, jotka olivat tulleet näitä maisemia ihastelemaan, kyllä näistä riitti varmasti pala jokaiselle luonnonkauneutta arvostavalle.