Trendikaupunki Tukholma

Tukholma, tuo naapurimaamme trendikäs pääkaupunki, vaikuttaa olevan vuodesta toiseen kaikkien matkailijoiden huulilla. Jotkut käyvät siellä jopa useita kertoja vuodessa palaten sinne aina uudelleen ja uudelleen. Tuntuukin, että suurinosa meistä haaveilee jatkuvasti pienestä piipahduksessa Tukholmassa joko viikonloppuisen getaway-loman tai risteilyn tarjoaman päivävisiitin muodossa. Ja mitäpä muuta Tukholma olisikaan kuin helppo matkakohde piipahtaa milloin vain ja vaikka useammankin kerran, sillä matka-aikaa ei ole nimeksikään, hintataso ei merkittävästi poikkea Suomessa totuttuun eikä kulttuurieroistakaan tarvitse kärsiä (ainakaan merkittävissä määrin). Tukholma myös tarjoaa Helsinkiin verrattuna isommalla mittakaavalla tekemistä, näkemistä ja kokemista niin kulttuurinälkään, shoppailuun, kulinaristisiin nautintoihin kuin yleiseen kaupunkifiilistelyyn.

Mutta miksi minusta sitten tuntuu siltä, että Tukholma ei vain jollakin tasolla sytytä minua? Siellä ollessa tuntuu jotenkin kuin ei olisi matkalla ollenkaan. Onko se jo liian tuttu, liian nähty, vai olenko vain viettänyt siellä kokonaisuudessaan liian vähän aikaa tutustuen vain tiettyihin samoihin paikkoihin? Kun nyt viikonloppuna olin Tukholmassa, huomasin tämän saman ajatuksen hiipivän mieleeni aivan kuten aiemmillakin matkoillani. Kaunishan kaupunki on, ja ihanan eloisa, mutta jostakin syystä se ei saa minussa aikaan mitään erityisiä tunteita kuten vaikkapa Pariisi, Lissabon tai Rooma ovat tehneet.

Tämänkin matkan jälkeen palasin takaisin Helsinkiin ilman sen suurempaa kaipuuta takaisin Tukholman kaduille, vaikka varsinkin nyt Euroviisujen myötä kaupunki oli täynnä elämää: Ihmiset olivat viikonlopun vietossa hymyssä suin, ja näytti siltä, ettei kenenkään mielestä kevätpäivää kannattanut tuhlata turhaan hötkyilyyn. Tukholmalaiset istuskelivat tyylikkäissä kahviloissa erikoiskahvejaan siemaillen, kävelivät trendikkään näköisinä ostoskaduilla aurinkolaseissaan ja tennareissaan, herkuttelivat joka kulmasta löytyvistä nakkikioskeista ostamillaan take-away hodareilla, tunnelmoivat Euroviisu-huumaa ja ottivat kaiken irti kilpailujen isännöinnistään (jopa liikennevalot hoilottivat Euroviisu-biisejä) sekä aivan selvästi osasivat nauttia kevätpäivästä ystäviensä kanssa kaupungilla.

Mutta miten saisin Tukholma-kärpäsen puraisemaan itseäni edes hieman kovempaa? Mitä teen väärin, tai jos kysytään toisinpäin – mitä Tukholmassa kannattaisi nähdä ja kokea, jotta kaupunki antaisi parastaan ja saisi jotain särähtämään sisälläni? Kysynkin nyt teiltä, arvon Tukholma-tietäjät, että olisiko teillä antaa vinkkejä Tukholmaan matkaavalle: missä kannattaa ehdottomasti käydä, mitkä kuuluvat jokaisen Tukholma-vierailijan must see -listalle, missä kannattaa yöpyä, mitkä ovat parhaat ravintolat ja trendikahvilat tai mitä tahansa muuta mihin sinä olet Tukhomassa ihastunut. Seuraavalle matkalle ajattelin nimittäin tehdä pientä listaa suosituksista, jos vaikka niiden avulla Tukholma näyttäytyisi minulle uudenlaisessa valossa!