Auringonnousu Dar es Salaamissa

Viimeiset pari päivää ovat olleet todellisia matkustuspäiviä. Ja kun puhun matkustuspäivistä, tarkoitan todella sitä: Malawi-järveltä matkasimme ensin reilut 14 tuntia Tansanian puolelle Iringaan, jonne saavuimme vasta pimeän aikaan. Yöunet jäivät tuolloin jälleen vähäisiksi, sillä seuraavana aamuna oli vieläkin aikaisempi herätys, jos vain mahdollista. Mutta totta se oli, herätyskello piipitti kello kello 3.30, ja matkasimme tuolloin Iringasta kohti Tansanian rannikkoa Dar es Salaamiin koko pitkän kokonaisen päivän. Vasta ilta kahdeksan aikaan oli leirimme pystyssä rantahietikolla, ja saatoimme suunnata illalliselle rantabaariin. Rannikosta nauttimiset jäivät tosin lyhyeen väsymyksen takia, mutta toisaalta myös siitä syystä, että näillä rannoilla ei varsinkaan naisten parane liikkua yksin.

Kömminkin telttaani heti illallisen jälkeen matkaväsymyksen uuvuttamana, mikä osoittautui taktisesti oikeaksi ratkaisuksi, sillä heräsin aamulla suhteellisen virkeänä auringon nousevien säteiden osuessa telttani läpikuultavaan hyttysverhoon. Ponkaisinkin samantien pystyyn, sillä leiritäalueella oli vain pari hassua suihkua, joten arvelin ensimmäisenä joukossa olevien syövän hitaat. Mutta väärässä olin. Tällä leirintäalueella vettä on saatavilla harvemmin, ja silloin kun on, se pumpataan merivedestä. Joten aamusuihkun virkaa hoiti tällä kertaa väljennyt juomavesipullo. Riittävä onneksi sekin, kun tarpeeksi kauan on leirielämää viettänyt.

Sen sijaan nouseva aurinko Dar es Salaamin yllä sai aamun suihkut ja muut puitteet hetkessä unohtumaan, sillä vähään aikaan en ollut nähnyt yhtä kaunista auringonnousua. Merenrannan takaa hiljalleen ylöspäin lipuva aurinko sai koko rantaviivan ja sen ympärillä kumpuilevien pilvien muuttumaan ensin violeteiksi ja sitten pinkin punervaviksi, ennen kuin horisontin ylle nouseva aurinko valaisi koko seudun keltaisen polttavilla sävyillään. Sillä hetkellä tuntui, että kaikki matkahuoleni olivat turhia – tällaista näkyä on vaikea pistää paremmaksi. Mutta auringonnousun ihailut saivat nopeasti jäädä sikseen, sillä seuraavaksi suunta olisi kohti Sansibarin valkoisia hiekkarantoja!