Durban – Surfer’s wife… ei kun life!

Sitä vain, että taidan muuttaa tänne Durbaniin! Ei näköjään tarvittu kuin yksi kokonainen päivä Durbanissa, ja olen myyty tälle paikalle. Voiko tällainen afrikkalaisen ja länsimaalaisen kulttuurin yhdistelmäkaupunki olla edes olemassa? Puhumattakaan kaupunki- ja rantaelämän täydellisestä yhteensulautumisesta!

Osansa tähän nopeaan sopeutumiseeni on varmasti tehnyt se, että majapaikkani Smith’s Cottagen perhe on ottanut minut huomaansa kuin kauan kadoksissa olleen sukulaisensa. Olen kirjaimellisesti majoittunut perheen kotitalon yhteen huoneeseen, ja jaan heidän kanssaan niin keittiön, olohuoneen kuin pihamaankin. Perheen isä on kuskaillut minua niin kauppaan kuin rannallekin, perheen äiti on tutustuttanut minut kotitalon elämään ja kutsunut illallispöytään, ja perheen poika neuvonut minulle niin lähiseudun lenkkeilymaastoja kuin viinibaarejakin. Tällä hetkellä istun kotoisan olohuoneen sohvalla ja perheen yksi koirista on käpertynyt jalkoihini lähestyvää ukkosta turvaan. Tuntuu todellakin sillä, että olisin sukulaisten luona yökylässä, enkä ventovieraiden ihmisten luona majoittumassa ohikulkumatkalla. Hassua, miten jokin paikka voikin tuntua samantien niin kotoisalta – tosin varmasti eniten osuutta asiaan on näillä ihanilla ihmisillä. Yksi parhaimpia puolia matkailussa!

Kotitalon asuinalueen lisäksi olen tänään tutustunut myös Durbanin rantaelämään. Ja omg, mitkä rannat kyseessä olikaan, siitä rantaelämästä puhumattakaan! Jokaisessa rantapoukamassa oli perheitä, ystäväporukoita, pariskuntia ja sooloilijoita nauttimassa kauniista aurinkoisesta päivästä ja meren viilentävästä läheisyydestä – siltikin rannoilta saattoi helposti löytää aution kaistaleen, jossa ei ollut ketään muita. Jos vedessä kelluvia surffareita ei lasketa. Suurin osa ihmisistä oli nimittäin kerääntynyt rannoille, joissa saattoi uida, kun taas surffareille tarkoitetuilla rantakaistaleilla ei muilla ollut veteen asiaa polskimaan. Tämä sopi minulle paremmin kuin hyvin, sillä sen lisäksi, että saatoin levittää saronkini lähes tyhjälle rannalle, sain samalla tuutin täydeltä rantaviihdettä edessäni pulikoivista surffarimiehistä. Olenkohan koskaan sanonut, että olen tainnut entisessä elämässäni olla surffarin vaimo tai jotain, niin hyvin tähän rantaelämään ja aaltojen katseluun olen viehättynyt. 😉