Whohoo, täällä ollaan Namibiassa! Namibia on itseasiassa jo 83. maa, jossa olen vieraillut, ja matkani on vasta alussa! Eipä sillä, että tällä matkalla oltaisiin pelkästään matkapisteitä hankkimassa – tärkeintä itselleni on ollut ottaa omaa aikaa ja päästä matkailemaan ilman sen suurempia aikarajoitteita niihin upeisiin paikkoihin, joista olen aiemmin vain unelmoinut. Namibiassa erityisenä must see -kohteena itselläni on aina ollut Namibian punaisena hehkuva aavikko – sinne olisikin heti huomenna tarkoitus suunnata!
Mutta palataan vielä takaisin tähän päivään, jolloin matka Etelä-Afrikan puolelta kulki Orange Riverin yli Namibian puolelle, jatkui läpi yhä kuivaakin kuivempien maisemien, ennen kuin pääsimme perille leirintäaluelle Fish River -kanjonin läheisyyteen. Ja voi tsiisus, mikä kuumuus koko päivän ajan olikaan vallinnut! Erämaateillä ei ilmastointia voinut pitää päällä, jottei bensa pääsisi loppumaan keskellä ei mitään, joten käytössä oli perinteisempi afrikkalainen ilmastointi – ikkunat vain auki ja menoksi. Vaikka tuulenvire hieman helpotti oloa, ei ikkunoista sisään tulviva 40 asteen helle hirveästi viilentänyt, mutta ei auttanut muuta kuin yrittää juoda riittävästi – ja hypätä mukaan Landossa vallitsevaan tunnelmaan!
Leirin pystyttämisen jälkeen ohjelmassa oli patikointia Fish River -kanjonin upeissa maisemissa. Onneksi ilta-auringossa helle oli jo laskenut “vain” lähemmäs kolmeakymmentä astetta ja lisäksi erämaassa paikoitellen puhaltava navakka tuuli helpotti hieman oloa. Patikoinnin päätteeksi nautimme illallisen taivasalla mitä upeimmalla paikalla, kanjonin korkealla nokalla. Viinilasien kilistelyltä ei voitu välttyä, kun katselimme yhdessä kaunista auringonlaskua kanjonin kukkuloiden taakse sekä sitä seuraavaa kirkastakin kirkkaampaa tähtitaivasta kuunsirppeineen. Lopulta kuitenkin oli aika pakata eväät takaisin koreihin ja suunnata teltoillemme. Onneksi iltaa saattoi vielä jatkaa matkaystävien kanssa leirinuotion äärellä!
No Comments