Kaukasus kutsuu!

Jesjesjes, ensimmäinen lento takana ja nyt odottelen täällä Kiovan lentokentän loungessa myöhäistä iltalentoa seuraavaan kohteeseen. Nimittäin Georgian Tbilisiin! Siitä asti kun palasin maailmanympärimatkalta ja aloin listailemaan uusia unelmakohteita, kummitteli Kaukasus ja sen eksoottiset maat kärkipäässä listallani. Ei vähiten siitä syystä, että erityisesti Georgia on viimeisen vuoden aikana niittänyt mainetta matkailijoiden keskuudessa upeana ja monipuolisena matkakohteena – sen vetonaula ovat varmasti häkellyttävän kauniit lumihuippuiset Kaukasus-vuoret, mutta maasta löytyy myös muita kiinnostavia kohteita aina roso-romanttisesta pääkaupungista Tbilisistä maaseutujen sympaattisiin pikkukyliin. Unohtamatta tietenkään georgialaista keittiötä, jonka maut viineistä puhumattakaan ovat olleet matkailijoiden huulilla (kirjaimellisesti).

Mutta kun aloin selvittää lentoja Georgiaan sekä vaihtoehtoja maan näkemiseen, alkoi katseeni kääntymään myös naapurimaiden suuntaan. Mikähän ihme siinä on, että minun ei tarvitse kuin avata google maps ja zoomailla jonnekin, niin alan mielessäni pyörittelemään erilaisia seikkailuja ja reittejä eri kohteiden välillä. Olenkin varmaan omimmillani tutkimassa uusia paikkoja – okei kotisohvan ja google mapsin sijaan mieluummin siellä maailmalla, sillä en vain tunnu saavan maailman näkemisestä tarpeekseni. Välillä tuntuu, että sydämeni ihan pakahtuu siihen tunteeseen, mikä valtaa mieleni kun kuvittelen itseni seikkailemassa uusissa ja eksoottisissa matkakohteissa, enkä malttaisi millään odottaa sitä hetkeä kun pääsen taas tienpäälle kokemaan ja näkemään jotakin uutta. Ja joka ikisellä reissulla se on jotakin erilaista, jotain sellaista josta talletan mieleni sopukoihin pysyvästi jonkun pienen palan, pienen muiston, joka voi liittyä niin itse kohteeseen mutta itseeni ja ajatuksiini juuri tuolla matkalla. Vielä vuosienkin päästä niihin muistoihin ja elämyksiin voi palata uudelleen, ja muistaa elävästi ne tunteet, mitä juuri siihen kyseiseen hetkeen liittyikään.

Ja juuri tällä hetkellä vatsanpohjassani lentelee pieniä perhosia, sillä vaikka matkalla olo sellaisenaan ei jännitä, on kuitenkin aina jännää päästä uuteen paikkaan ja utelias sen suhteen, mitä edessä tulee olemaan tällä matkalla. Millainenhan Georgia onkaan? Entä hostellimajapaikkani Tbilisissä? Hurmaavatko Kaukasus-vuoret minut tosissaan? Vai viihdynkö mieluummin viinilaaksoissa? Tai millainenhan on piipahdukseni Armenian puolella, pääsenkö näkemään upeita maisemia ja ripauksen paikallista elämää? Entä sulaudunko katuvilinään Azerbaijanin pääkaupungin Bakun suurkaupungissa? Vai skippaanko kaupunkielämän ja suuntaankin maan kuuluisille mutavuorille? Nähtäväksi jää mitä kaikkea seuraavat 10 päivää tulevatkaan sisältämään! En malta odottaa!

Päivittelen matkakuulumisia tänne blogin puolelle matkalta, mutta sen lisäksi yritän taas aktivoitua matkan aikana myös Instagram Storiesin puolella – hyppää siis matkalle mukaan myös siellä! 🙂

Psst. Kuvat on napattu Alppien yltä aiemmalla Slovenian matkalla, nimittäin tällä lennolla vetelin sikeitä meilkein koko parin tunnin lennon…