Siis huh huh, mikä kokemus takana! Vieläkin iho nousee ihan kananlihalle kun muistelen viimeisen vuorokauden aikaisia tapahtumia täällä Kuhmossa. Eilen alkuillasta jännitys oli käsinkosketeltavissa, kun odotin ryhmämme kanssa erämökki Basecamp Kuikassa lähtöä karhujen katselukojuille. Tuntui, etten ennen lähtöä osannut tehdä oikein mitään järkevää, lähinnä pyörin mökin luonnonkauniilla pihamaalla seuraillen pikkulintujen liihottelua aivan vieressäni ja kuulostellen tikan päättäväistä koputtelua ison kelopuun rungolla. Illallisen jälkeen tarkistin ehkä kymmenen kertaa reppuni retkivarusteet ja hamstrasin mukaan ruokaa kuin pienelle joukkueelle, ennen kuin hyppäsin vaelluskenkiini ja istahdin ison jeepin etupenkille. Siinä vaiheessa en kyllä osannut aavistaakaan mitä seuraava yö eteen toisikaan. Laulun sanoja mukaillen – sä takuulla yllätyt!
Ryhmämme kuljetettiin niin lähelle Suomen ja Venäjän rajaa, että jokaisen osallistujan henkilötiedot oli pitänyt luovuttaa etukäteen vyöhykelupaa varten. Kun ajomatkan jälkeen laskeuduimme kulkupeleistä Kuhmon erämaan armoille pienen hiekkatien varteen ja lähdimme tarpomaan jalan kohti määränpäätä, oli ympärillä aivan hiiren hiljaista. Melkein kuulin oman sydämeni pamppailun, kun jäin porukan hännille nappaamaan muutaman valokuvan. Lopulta tulimme ison suoaukean reunalle, jonka laidalla olevissa pienissä eräkojuissa viettäisimme seuraavan yön. Paikkaa kutsuttiin paikallisten luonto-oppaiden keskuudessa Paratiisiksi, eikä suotta. Se mitä kojun ulkopuolella yön aikana tapahtui oli jotain niin sanoinkuvaamattoman upeaa, että sanoisin tämän luontokokemuksen peittoavan alleen useat muut ulkomaille suuntautuneet luontoseikkailuni. Jos satuit seuraamaan viimeisen vuorokauden aikana Snapchat-tiliäni (adalminassecret), niin pääsit näkemään pienen sneak peakin tästä.
Kunhan saan valokuvat ja videoklipit käytyä läpi, saati sitten sulateltua kaiken kokemani, kerron tarkemmin sanoin ja kuvin tuon yön tapahtumista. Mutta nyt nukkumaan niin kuin olisi jo, sillä huomenna edessä on vielä kultturelli päivä täällä Kuhmossa. Öitä!
4 Comments
Sandra
21.7.2016 at 10:45Katsoin todellakin snäpit ja ihan huikeeta, miten lähellä karhuja pääsitte!
Anna-Katri
22.7.2016 at 23:42Musta tuntui että olin vähintäänkin tosi pöljä snäpeissäni kun niin intoilin susien ja karhujen näkemisestä. 😀 Mutta todella lähietäisyydeltä niitä pääsi näkemään, ja huh mikä kokemus olikaan yöpyä pikku kopissa ja kuunnella ympäriltä kantautuvaa susien ulvontaa! Kunhan saan videoklipit jäsenneltyä niin tunnelmapaloja luvassa ennemmän kuin snäpin puolella!
Susanna
23.7.2016 at 22:45Tämä on muuten hyvä aihe, liian moni unohtaa että myös Suomessa voi nähdä villieläimiä ja vaikka mitä lintuja. Aina ei tarvitse lähteä kauas. Ilveksiäkään ei ole kaikissa maissa nähtävänä, mutta Suomessa on 🙂
Anna-Katri
28.7.2016 at 08:12Tuo on niin totta! Helposti sitä kuitenkin unohtaa, että Suomikin tarjoaa upeita luontoelämyksiä, kun kokoajan haikailee jonnekin kauas. 🙂