Maailmanympärimatkani jälkeen olin raapustellut tällaisia ajatuksia postausluonnokseen, mutta postaus jäi silloin aikoinaan sitten lopulta julkaisematta. Nyt kun reissut ovat maailmantilanteen vuoksi olleet vähän jäissä (ja tulevat myös olemaan vielä jonkin aikaa), päätin tarttua tähän aiheeseen uudelleen. Eli millaisia huomioita olen reissujen jälkeen tehnyt – asioita, joita näkee ja ymmärtää paremmin, kun on ollut hetken aikaa poissa Suomesta. Toki yleistyksiähän nämä ovat, ja omien havaintojeni pohjalta kirjoitettuja, mutta ehkäpä joku muukin on havainnut samoja asioita?
1. Kun Helsinki-Vantaalle laskeutuu, näkyy ympärillä vain järviä ja metsää. Hetken vaikuttaa siltä, ettei täällä asu ketään. Meillä on kyllä tilaa ja luontoa ympärillä verrattuna moneen muuhun tiheästi asuttuun maahan.
2. Ulkomailla ollessa kertoessani olevani Suomesta, on yllättävän usein ensimmäinen kysymys ”Missä se on?”. Ne jotka tietävät, on heidän yleistietämys Suomesta usein lumi, Nokia tai formulakuskit.
3. Isoin ihmetys muualla asuvien keskuudessa on usein se, että miten voimme elää niin kylmässä ja pimeässä paikassa. Usein ylpeänä kerronkin, että oli ulkona millainen sää tahansa, me mennään töihin ja kouluun normaalisti, lennot tulevat ja lähtevät, ja elämä pyörii niin kuin ennenkin.
4. Suomalaiset ovat todella hiljaisia. Välillä bussissa/ratikassa istuessa ihan huvittaa, kun on niin hiirenhiljaista. Varmaan kuulisi jos nuppineula putoaisi.
5. Suomi kuulostaa maana monen ulkomaalaisen korvaan eksoottiselta. Eksoottisemmalta kuin tunnetumpi isoveljensä Ruotsi.
6. Matkalla olessa olen kuullut useamman kerran muun maalaisten ihmisten kehuvan suomalaista koulujärjestelmää. Suurta ihmetystä myös herättää, kuinka kaikilla suomalaisilla lapsilla on mahdollisuus käydä koulua oli perheen taustat tai tilanne mikä tahansa. Monessa muussa maassa harvalla perheellä on mahdollisuutta lähettää lapsiaan kouluun vaikka halua olisi.
7. Eri maalaisten kanssa perheestä ja elämäntavoista puhuessa huomaan suomalaisten olevan hyvin itsenäisiä, ja muualla ollaan paljon perhekeskeisempiä. Toki meilläkin perhettä arvostetaan, mutta perheiden henkilöluku on pieni, ja esimerkiksi vanhemmista, isovanhemmista puhumattakaan, asutaan erillään.
8. Ihmetystä ja myös kunnioitusta maailmalla ollessa herättää myös itsenäiset suomalaiset naiset. Ja naiset politiikan päättäjinämme.
9. Suomeen takaisin tullessa kaikki tuntuu jotenkin toimivalta ja järjestelmälliseltä. Missään ei tarvitse oikeastaan jonottaa tai odottaa minnekään.
10. Ja silloin jos jono jossakin on, suomalaisten jonossa pidetään kiinni jokaisen henkilökohtaisesta tilasta ja jonotusjärjestyksestä. Maailmalla ollessa täytyy ihan opetella tunkemaan pienempäänkin koloon ja väliin tai muuten jää jalkoihin.
11. Suomessa ollessa joutuu välillä ihmettelemään herrasmiesten käytöstapojen puutetta. Miksi aikuiset raavaat miehet istuvat, kun yhdeksänkymppinen mummo seisoo ratikassa? Miksi naiset auttavat nostamaan lastenrattaiden kanssa tai avaavat oven toiselle herkemmin kuin miehet? Vaikka me naiset emme avuttomia ole, on pieni huomaavaisuus välillä toivottavaa, ja hämmentävää kyllä, siihen törmää useammin ulkomailla kuin koti-Suomessa.
12. Suomalaiset arvostavat suomalaista luontoa kesämökkeineen. Siinä missä maailmalla mökit rakennettaisiin todennäköisesti vieri viereen yhdyskuntamaisina perhepaikkoina, Suomessa arvostetaan tässäkin suhteessa omaa tilaa ja rauhaa.
13. Suomalaiset ei jaarittele turhia. Jos on asiaa, asiasta puhutaan, jos asiaa ei ole, voi mieluummin olla hiljaa kuin hölöttää tyhjänpäiväistä small talkia.
14. Suomessa ruokakaupoista löytyy hämmentävän paljon eineksiä ja muuta hyvin teollisesti tuotettua ruokaa. Ja ruokakauppoja on varsinkin kaupungeissa joka kulmalla!
15. Ulkomailla ollessa itselleni Suomesta nousee hyvin usein mieleen puhtaus, sellainen ulkoilman raikkaus ja rauha.
16. Suomalaiset ovat ulkoilukansaa. Jos on pikkuisenkaan hyvä sää, on tyyliin koko maa ulkoilemassa, joko kesäpiknikeillä puistossa tai jäällä kävelyllä. Joissakin maissa ei todellakaan ole ulkoiluun sopivia alueita – ulkoilupoluista puhumattakaan.
17. Monet ulkomaalaiset tietävät, että Suomessa tykätään saunomisesta. Sekasaunoille hihitellään ja avantouintia kauhistellaan. Kun Etelämantereella en halunnut tehdä Polar Plungea jääkylmään veteen, oli minulle ensimmäiset sanat ”Come on, you are from Finland, you have used to swim in ice cold water!”
18. Ulkomailla ollessa tajuaa, että suomalaisilla on korkea yhteenkuuluvuuden tunne tietyissä tilanteissa. Yksi suurin (ja en tiedä onko se jopa ainoa) on jääkiekko ja siinä maailmanmestaruus. Sitä on vaikea selittää muualla asuville.
19. Harva oikeasti tietää missä Suomi kartalla sijaitse. Suomi osataan kyllä sijoittaa Eurooppaan, ehkä Pohjoismaihin, mutta hyvin usein joudun selittämään naapurivaltioita ja pohjoisia leveyspiirejä.
20. Ne jotka tietävät missä Suomi sijaitsee, haluavat usein tietää suomalaisten ajatuksia Venäjästä ja siitä, miltä meistä tuntuu asua niin lähellä Venäjän valtaa. Pelkäämmekö. Ehkä maailman poliittinen tilanne on uutisten kautta hieman vääristynyt maailmalla, kun uutisissa keikaroi tämän tästä Trump ja Putin kuin joinakin supersankareina. Puhumattakaan Venäjän sotilaspaineesta tietyillä alueilla.
21. Maailmalla poliittisesti epävakailla alueilla reissatessa tulee miettineeksi, että vaikka Suomi itsenäistyi 100-vuotta sitten, ei talvisodasta ole historiallisesti vielä niin pitkä aika kuin voisi kuvitella Suomen kehitystilannetta katsoessa. Mekin olemme kokeneet ja eläneet sen sotien aikaisen kauhun. Joitakin tarinoita olen kuullut suoraan isovanhemmiltani, jotka kokivat sen kaiken, mutta jotenkin ne tarinat tulevat erityisesti mieleeni, kun reissatessa juttelen paikallisten kanssa heidän kotimaansa kokemista asioista.
22. Suomalainen sisu taitaa pitää paikkaansa – olemme maana ja yksilöinä harvinaisen sitkeitä. Varsinkin maailmalla ollessa olen huomannut itsestäni näitä piirteitä, en halua luovuttaa ja antaa periksi. Ehkä se on juuri sitä sisua, jonka vain me suomalaiset ymmärrämme.
23. Joitakin vuosia sitten thisisFINLAND lanseerasi kansainvälisille matkailijoille ja Suomesta kiinnostuneille Suomea brändäävät emojit. Kun olen niiden avulla esitellyt Suomea muun maalaisille kavereilleni, on suosituin emoji ehdottomasti ollut ”Kalsarikännit”. Kaikki haluavat ehdottomasti testata sitä ja viedä tavan myös omaan kotimaahansa ja kulttuuriin.

Previous Post
8 Comments
Hannamarielina
20.9.2020 at 13:58Kiinnostavia huomioita. Totta, että Suomeen palatessa tulee kiinnitettyä huomiota siihen että asiat toimivat ja järjestyvät. Joskus tuntuu myös tavallaan helpottavalta palatessa maasta, missä tippikulttuuri on voimissaan, ettei täällä Suomessa tarvitse laskeskella tippejä. Vaikka se ei reissussa niin häiritsisikään niin silti ? Suomessa myös asiakaspalvelu on mielestäni yleensä hyvää eikä myyjä esim katsele muualle tai juttele toisen henkilön kanssa palvelutilanteessa niin kuin joissain maissa joissain paikoissa tuntuu olevan tapana.
Lilja
20.9.2020 at 23:21Paljon samoja huomioita joita minäkin olen tehnyt :). Ja itse olen huomannut sekä aina maailmalta palatessani, että etenkin monen vuoden ulkomaankomennuksen jälkeen: vesijohtovetemme on niin ihana ihana ihana asia!!! Niin hyvänmakuista, puhdasta ja ei tarvitse raijata muovipulloja kotiin. Aaah. Ja toinen asia: Suomessa on ihan liian hyvät karkkivalikoimat. Siis helppoahan se olisi jossain Italiassa karkkilakkoa pitää (tosin siellä sitten olisi niitä muita herkkuja…). Ja mitä tulee suomalaisten hiljaisuuteen, onhan se juuri näin mutta oma kokemukseni nykyajan hgissä on että aina ei enää olekaan ihan niin hiljaista kun bussilla, junalla tai ratikalla matkustaa (kiitos kuulunee osittain maahanmuuttajillemme).
Ja ei nyt varsinaisesti tähän kuulu mutta itse olen usein ihmetellyt jenkkien huonoa Eurooppa-tietämystä. Osa ei tietenkään tiedä missä Suomi on, mutta suurin osa osaa sijoittaa sen Eurooppaan. Sitten kysytään että osaatko siis ranskaa? 🙂
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
21.9.2020 at 18:07Paljon tuttuja huomioita! Minäkin olisin varmaan lisännyt listalle tuon Suomen vesijohtoveden. Lisäksi itselleni tulee mieleen Suomesta ja Suomalaisuudesta tietynlainen rehellisyys, jollaista ei monesta paikasta löydy.
Ester
21.9.2020 at 18:33Ei ihme, että maailmalla ei meistä paljoa tiedetä, kun rakkaat naapurimmekaan eivät tiedä. Ruotsissa asuneena olin hämmästynyt, miten vähän he tietävät meistä. Heitä eivät edes kiinnosta Suomen asiat. Vielä 2017 kun olin ruotsalaisten työkavereiden kanssa käymässä Helsingissä he ihmettelivät, että kuinka länsimaalainen kaupunki se on.? Moni luulee edelleen, että meillä on kuin Venäjällä!
Olen myös samaa mieltä kanssasi tuosta herrasmiesmäisyyden puutteesta Suomessa. Muualla päin Eurooppaa ja jopa maahanmuuttajat Suomessa kunnioittavat vanhempia ihmisiä ja antavat paikkansa bussissa ja auttavat matkalaukun nostamisessa ym. Ruotsissa minulle on sattunut monta kertaa, että rapuissa mies kysyy, autanko matkalaukun kantamisessa? Suomessa ei koskaan ole kukaan tarjoutunut auttamaan. Poikkeuksia tietysti löytyy myös Suomesta, tahdon uskoa niin.
Susanna
21.9.2020 at 21:10Saksassa on muuten ihan sama, kerrankin seisoin junassa matkalaukun kanssa ja oven viereinen paikka oli tietysti varattu. Kerran menin Ranskasta Saksaan junalla ja kaaduin niin ainoa joka auttoi oli saksalainen nainen, monet miehet käveli tai juoksi ohi vaan. Mutta näistä pahin on kuitenkin tukholma, esim. metrossa ihmiset juoksee tönien ohi. Ruotsissa pidän enemmän muista kaupungeista, Ruotsin junassa ajettiin äiti vauvansa kanssa pois istumasta jotta hyväkuntoisille pyörämummoille saatiin tilaa ja heidän pyörille. Se oli jo aika uskomatonta käytöstä. Minun piti nostaa matkalaukku rappuja ylös toiseen vaunuun.
Anni
28.9.2020 at 18:16Mistä tuo ylin kuva on? Tuli juuri ihan hirveä hinku päästä tuonne, niin kaunista 🙂
Anna-Katri
29.9.2020 at 06:20Kuva on Kolilta, upeat Suomi-maisemat kieltämättä kyllä tuolta ylhäältä! 🙂
Anni
29.9.2020 at 15:19Kiitos! 🙂 Sinne siis on lähdettävä!