Menu
Kirgisia

Kuvia ja tarinoita Kirgisian matkan varrelta

Vuosi sitten seikkailin Kirgisiassa, joka jo matkan ensipäivinä tarjosi minulle pysähtyneitä hetkiä maan uinuvassa pääkaupungissa Biskhekissä, maaseudun rauhaa ja pakoa omista ajatuksista piskuisessa maalaiskylässä sekä hetkellistä onnen tunnetta eläessäni keskellä arojen nomadileiriä. Noita postauksia näin jälkikäteen lukiessa on sanomattakin selvää, että matkan tuoman vapauden huuman ja uuden kokemisen rinnalla mielessäni oli tuolloin monia taakse jättämiäni asioita ja elämänmuutoksen tuomaa ahdistusta.

Mutta Kirgisia oli parasta, mitä tuohon hetkeen olisin voinutkaan toivoa. Se tarjosi minulle sen täydellisen irtioton omasta elämästäni, mutta vieläkin enemmän omalaatuisia maisemia, kokemuksia ja hetkiä. Sellaisia, joita muistelen varmasti vielä pitkään. Kun olin suunnannut pääkaupunki Bishkekistä maaseuduille ja aroille, oli edessä vielä muutama muu kirgisialainen paikka, joita ei ihan joka postikortissa vastaan tule. Tässäpä siis muutama kuva tarinan kera Kirgisian matkani lopuista kohteista:

Aroilta saavuin Bokonbayevoon pienen hiekkatien kylänraitille, jonka maisemaa kehystivät lumihuippuiset vuoret. Lasten leikit saivat kylätien pölyämään ja tienvierustalla maata kuopsutti kanalauma. Kylässä vallitsi jotenkin pysähtynyt tunnelma, ehkä tuolloin alkuillasta isommat lapset olivat vielä koulussa ja aikuiset peltotöissä tai kuka missäkin. Tuolla hetkellä tätä maisemaa katsoessani muistan kuitenkin miettineeni, etten koskaan olisi osannut laittaa tällaista maisemaa Kirgisian kohdalle ja vielä jälkikäteenkin tätä maisemakuvaa katsoessani näky vetää mietteliääksi.

Yhdestä kylänraitin portista sisään astuessani vastassani oli ujosti hymyilevä mummukka. Hänen perheensä luona vietin yhden yön kotimajoituksessa. Illalla hän kattoi tyttärensä kanssa ison pirtin pöydän täyteen kirgisialaisia pelmeneitä liha- ja kasvistäytteillä nälkäisille matkalaisille. Kun oman lautasen oli saanut syötyä tyhjäksi, oli mummukka tuputtamassa lisää. Hyviähän ne olivat.

Enpä olisi ennen matkaani uskonut, että Kirgisiasta löytyisi kilometreittäin hiekkarantoja. Nimittäin vuoristojärvi Issyk Kul ei ole pelkästään maailman toiseksi isoin vuoristojärvi Titicacan jälkeen, se myös tarjoaa järven ympäri kiemurtelevia pehmeitä valkohiekkaisia rantoja hämmentävissä mäntymetsien ja vuoriryppäiden reunustamissa maisemissa. Issyk Kul -järvi oli Neuvostoliiton aikoina yksi Kirgisian suosituimpia lomanviettokohteita. Nyt tästä entisestä loistosta muistuttaa jäljelle jääneet pystyyn ruostuneet aurinkovarjot niiden rujojen hylättyjen hotellikompleksien rinnalla.  

Muun muassa tämä koristeellinen aita kiersi yhtä hulppeaa pitkällä rantakaistaleella varustettua tilusta, jonne suunnitteilla oli rikkaiden lomakeidas. Neuvostoliiton hajoamisen myötä se jäi toteuttamatta. Nyt paikan olivat kesällä vallanneet kuumalta hiekalta kasvavat kuivakkokasvit. Aidan koristeet ja sävyt olivat silti upeat vaikka muuten ympärillä ei enää ollut mitään nähtävää.

Karakolin kaupungissa sijaitseva Dungan-moskeija oli erikoinen näky. Kiinalaisten muslimien aikoinaan rakentamassa moskeijassa yhdistyy niin kiinalainen koristeellinen arkkitehtuuri ja perinteisempi moskeijatyyli. Hämmentävää myös on, että tämä hieman buddhalaiselta temppeliltä näyttävä rakennus on rakennettu puusta kokonaan ilman nauloja.

Kirgisiassa käsityöläisperinteet ovat edelleen tärkeitä. Villasta valmistuu niin värikkäät lämpimät vaatteet talveksi kuin myös kodin muutkin tekstiilit, perinteisten jurttatelttojen lämmikkeistä puhumattakaan. 

Jurtta on edelleen käytössä kirgisialaisten nomadiheimojen majoitusmuotona. Isokokoinenkin jurtta tulee pystyä purkamaan osiin ja kantamaan mukana, kun paikan vaihto paremmille laiduinmaille alkaa. Samoin jurtta kootaan pystyyn hämmentävän nopeasti, mitä yllä olevassa kuvassa demonstroidaan.  

Muitakin perinteitä matkailija voi Kirgisiassa kohdata. Haukkametsästys on keski-aasialainen perinne, jossa linnut koulutetaan metsästämään pienriistaa isännälleen. Entisaikoina se oli välttämätöntä ruoan ja turkisten hankkimiseksi ankarina talvikuukausina, mutta nykyisin perinne on häviämässä – lintujen vapauden kannalta onneksi näin. Silti myös Kirgisiasta löytyy vielä joitakin taitavia perinnettä ylläpitäviä haukkakouluttajia, tosin Kirgisiassa suositaan mieluummin maakotkia, sillä tarun mukaan ne ovat jumalan lintuja. 

Yksi Kirgisian luonnon muovaamia nähtävyyksiä on Jeti-Oguzin laakso ja siellä alppimetsän keskeltä kohoavat punaiset vuoret, joita kutsutaan seitsemäksi häräksi kansantarun mukaan. Tämän ei niin kauniin tarinan mukaan kirgisialainen Khan varasti toisen Khanin vaimon. Mies, jolta vaimo varastettiin, päätyi viisaan miehen luo kysymään neuvoja, kuinka kostaa. Viisas mies ei ollut halukas antamaan neuvoja, mutta lopulta totesi, että Khanin tulisi mieluummin tappaa vaimo ja antaa hänen ruumiinsa varastajalle. “Anna hänen omistaa kuollut vaimo, ei elävä.” Khan teki suunnitelman ja eräissä juhlissa päätyi istumaan varastetun vaimonsa viereen. Kun juhlien rituaalissa oli ensin teurastettu seitsemän härkää, otti Khan tämän jälkeen miekkansa esille ja tappoi vaimonsa. Vaimon veri suihkusi sydämestä niin kovaa, että sen virta kuljetti mukanaan seitsemän härkää alas laaksoon. Sille paikalle mihin härkien ruumiit pysähtyivät, muodostuivat seitsemän punaista vuorta.

Minne tahansa Kirgisiassa meni, tuli vastaan takuulla hevonen jos toinenkin. Siinä missä monissa maissa nuoriso kruisailee mopoillaan, hoiti mopojen virkaa teinien kokoontumisissa hevoset. Pellolla miehenalut sitten näyttivät ratsastustaitojaan toisilleen kisaillen keskenään niin nopeudessa kuin hevosen osaamissa tempuissa. Turistien ratsastusretkelle annettiin alle pyynnöistä huolimatta laiskan pulskeita polleja, jotka mieluummin nyhtivät ruohomättäitä kuin kirmailivat tasangolla.

Jety-Oguzin kaunis laakso on matkailijoiden lisäksi myös kirgisialaisten suosittu lomanviettokohde. Leirintäalueilla majoitusmuotona on teltan sijaan saatavilla usein isokokoinen jurtta, jossa Kirgisiaan matkatessa kannattaa ehdottomasti yöpyä. Yhteen jurttaan mahtuu noin kahdeksan yhden hengen sänkyä, ja jurtan keskellä on yön pimeydessäkin lämmittävä puulla toimiva kamina. Keskellä luontoa yöpyessä yksi kauneimpia näkyjä on yöllinen säkenöivä tähtitaivas, jonka vuoksi ei harmita edes nousta keskellä yötä jurtan lämmöstä ulos tarpeille. Tosin jurtasta ulos astuessa kannattaa varoa, ettei törmää siellä täällä nuokkuviin pihapiirissä vapaana oleviin hevosiin (vastaavaan “ongelmaan” törmäsin muuten myös Mongoliassa).

Karakolista löytyy moskeijan lisäksi toinenkin kaunis nähtävyys – Karakol Holy Trinity Cathedral. Puinen kirkkorakennus, jota koristavat ulkopuolelta useat pienet yksityiskohdat, on rakennettu alunperin Venäjän tsaarin aikaan 1800-luvulla. Silloin Karakol oli tärkeä ja kukoistava kaupunki, mikä näkyi kirkon rakentamiseen saaduissa lahjoituksissa. Vielä tänäkin päivänä kirkko on säilyttänyt loistonsa, mutta samaa ei voi sanoa kirkkoa ympäröivästä Karakolin rappioituneesta kaupungista.

Lue myös muut Kirgisian matkatarinat:

Haluatko nähdä lisää Kirgisiasta? Katso Instagram-tilini kohokohdat osion videoklipit matkaltani!

About Author

Seikkailumatkailija, naissoolomatkailun pioneeri ja yrittäjä Helsingistä. Reissaa maailman upeimpien reissukohteiden rinnalla tuntemattomissa paikoissa, joita ei valtamediassa näe. Tähän mennessä käytynä yli 130 maata ja tavoitteena vierailla niissä kaikissa. Haluaa samalla haastaa ennakkoluuloja ja rohkaista ottamaan askel oman mukavuusalueen ulkopuolelle.

2 Comments

  • Karita
    13.9.2020 at 18:11

    Wau, olet avannut minun ja varmasti monien muidenkin silmät Kirgisialle matkailumaana. En tiennyt Kirgisiasta juuri mitään ennen näitä Kirgisian matkajuttujasi, joten en tullut ajatelleeksi koskaan sen mahdollisuuksia matkailun kannalta. Upeat maisemat siellä! Toivottavasti itsekin pääsen käymään Kirgisiassa joskus tulevaisuudessa, ainoa mikä mietityttää näissä vähemmän tunnetuissa maissa on aina ruokapuoli, itselläni kun on keliakia niin se asettaa tiettyjä haasteita matkoihin…

    Reply
    • Anna-Katri
      20.9.2020 at 11:08

      Mukava kuulla, että nämä reissuni vähän tuntemattomiin reissukohteisiin ja niistä kertominen täällä antaa inspiraatiota tuleviin reissuihin (sitten kun matkailu taas on mahdollista). Kirgisia oli kyllä upea ja monipuolinen matkakohde!

      Reply

Leave a Reply