Pariisissa ollessa riittää tekemistä ja nähtävää, ja yksi suosituimpia paikkoja Pariisiin suuntavien keskuudessa on vierailla Pariisin suurimmassa ja ehkäpä koko Euroopan tunnetuimmassa museossa, Louvressa. En ennättänyt ensimmäisellä, enkä toisellakaan Pariisin matkallani Louvreen, joten kolmannella kerralla sinne oli päästävä. Sadepäivän turvin suuntasinkin Louvren mahtipontisten rakennusten juurelle ja pujahdin holvikaarien alta sisäpihalle ihmettelemään aukion keskellä kohoavaa modernin taiteen monumenttia, epätodelliselta näyttävää lasipyramidia. Lasipyramidin sisään johtava jono luikerteli pitkin keskusaukiota usean sadan metrin pituisena, ja myhäilinkin tyytyväisenä, että olin etukäteen nähnyt hieman vaivaa, ja selvittänyt toisen sisäänpääsyn tähän kuuluisaan paikkaan.
Louvreen suunnatessa kannattaakin muistaa, että museoon johtaa useampia sisäänkäyntejä, eikä näin ollen ole pakko jäädä jonottamaan satojen muiden turistien seuraksi pääsisäänkäynnille johtavaan jonoon. Itse pääsin kävelemään suoraan sisään ja lippuluukulle Passage Richelieun sisäänkäynnistä, ja saman vinkin sain myös Porte des Lions -sisäänkäynnin toimivuudesta. Lisäksi yleensä aamuisin sisäänkäynnit ruuhkautuvat turistibussien saapuessa, joten tämän välttääkseen paras aika suunnata museoon voikin olla iltapäivä. Keskiviikkoisin ja perjantaisin Louvre on auki klo 21.45 saakka, joten hieman myöhäisemmästä saapumisajasta huolimatta aikaa museossa kiertelyyn jää silti.
Ja kun jonottamiseen ei tarvitse tuhlata ylimääräistä aikaa, jää aikaa enemmän sisällä museossa kiertelyyn. Louvre on valtavan kokoinen ja aika sokkeloinen, joten pienellä reittisuunnittelulla voi välttää turhat kävelyt. Museosta löytyy sieltä täältä penkkejä ja rappusia, joille voi istahtaa levähtämään ja vaikka nauttimaan pientä välipalaa. Sisällä museossa on myös muutamia ravintoloita ja kahviloita, mutta koska pääsylippu on voimassa koko päivän, voi museosta välillä piipahtaa myös sen ulkopuolella ravintoloissa. Käsilaukkuun suosittelen kuitenkin joka tapauksessa varaamaan ison vesipullon ja energiapatukan hätävaraksi. Niin ja ne mukavat kengät jalkaan, ja eikun taideaarteista nauttimaan.
Museoon sisään päästessani sipsutin ballerinoissani ensimmäisenä ihmettelemään paikan kuuluisinta maalausta, Mona Lisaa. Taulun edessä oli meneillään lähes rock-konserttia muistuttava ryntäilevien turistien kaaos, jota järjestysmiehet päättäväisesti hallinnoivat. Kun olin saanut luotua katsekontaktin salamyhkäiseen Mona Lisaan, minut ohjattiinkin jo eteenpäin taulun edustalta. Muualla Louvressa sai onneksi kierrellä paljon rauhallisemmissa tunnelmissa, ja viipyilinkin museon viileillä käytävillä useamman tunnin ajan tutustuen taideaarteisiin, maalauksista ja veistoksista aina Egyptin ja muiden maiden antiikkisiin kokoelmiin. Lopuksi vielä piipahdin Napoleon III:n kuninkaallisissa huoneisiin. Louvreen saakin käytettyä aikaa vaikka kaksi kokonaista päivää, mutta lyhyemmässäkin ajassa ehtii omat suosikkinsa ja paljon muuta nähdä, jos hieman suunnittelee etukäteen visiittiään.
No Comments