Intian matkaa suunnitellessani suurin toiveeni koko matkalle oli nähdä yhdeksi maailman ihmeistä nimetty Taj Mahal. Kliseistä tai ei, oli mieleeni piirtynyt kuva tästä ikuisen rakkauden symbolista aamuauringon värittäessä rakennuksen valkoiset marmoripinnat hempeän vaaleanpunaiseksi ja koko näkymä palatsin ympäriltä olisi kuin suoraan satukirjasta. Tätä näkymää siis lähdin metsästämään kultaisen kolmion kierroksen päätteeksi, ja Agrassa minulla ei ollutkaan ohjelmassa muuta kuin viettää päivä tähän rakennukseen tutustuen.
Taj Mahal aamuauringossa
Ennen aamuauringon nousua hyppäsin Agran laitamilla olevan hotellini edustalta luottokuskini kyytiin, ja auton puikkelehtiessa savusumun verhoamien hämyisten kaupunkimaisemien, mutta silti ruuhkaisten katujen keskellä, toivoin ennättäväni ajoissa Taj Mahalin porteille ennen kuin aurinko olisi noussut liian ylös. Perillä kiirehdin ulos autosta ja pikaisen neuvottelun jälkeen nappasin hevoskuljetuksen parkkipaikalta kohti Taj Mahalin portteja, ja kimo tamma lähti kiidettämään minua lähes ikuisuudelta tuntuneen matkan, vaikka matkaa ei ollutkaan kuin muutama sata metriä. Vihdoin pääsin punaisesta hiekkakivestä rakennetun portin juurelle, ja uteliaana kurkottelin ihmismassan yli saadakseni heti ensinäkymän tästä unelmien palatsista. Portin sisäpuolella kuitenkin unohdin välittömästi kiireeni ja tavoitteeni.
Aamuaurinko levitteli lempeitä säteitään Jamuna-joen varressa, vehreän puiston keskellä olevan masoleumin suuntaan, ja hetki hetkeltä rakennuksen valkoiset marmoripinnat muuttivat väriään oranssinpunertavasta ensin vaaleanpunertavaksi ja sitten aavistuksen kullankeltaisesta sävystä aina kirkkaaseen helmenvalkoiseen – mutta vain hetkeksi, sillä sekunniksi katseeni rakennuksesta irrotettuani ja taas uudestaan sitä päin käännähdettyäni olisin vaikka voinut vannoa rakennuksen olleen hetki sitten aivan eri värinen. Jotain maagista tässä paikassa tuntui olevan. Kaikesta Taj Mahalin ympäriltä henki rakkaus ja rauhallisuus sekä sanoinkuvaamaton kauneus. Tunsin itseni onnelliseksi, ja jopa etuoikeutetuksi, että seisoin juuri tässä, tällä auringonnousun hetkellä, ja tuijotin edessä olevaa yhtä maailman kauneimmista ihmeistä.
Ikuisen rakkauden symboli
Mughalin imperiumin keisari Shah Jahan rakennutti tämän monumentin valkoisesta marmorista muistoksi ja hautapaikaksi synnytyksessä kuolleelle lempivaimolleen Mumtaz Mahalille. Marmorin lisäksi Taj Mahalin rakenteissa ei muutenkaan säästelty: rakennusmateriaaleina käytettiin myös muun muassa kristallia, safiiria ja kultaa. Yli kahdenkymmenen vuoden aikana Jamuna-joen varrelle nousi noin 20 000 työmiehen ja tuhannen norsun voimin mahtipontinen Taj Mahal, joka vielä tänäkin päivänä yli 400-vuoden jälkeen on kuin suoraan sadusta. Tämän rakkauden symbolin ihasteluun voi helposti käyttää lähes kokonaisen päivän – sen huomasin kierrellen ensin puistosta näkymiä kohti rakennusta ihmetellen, ja sen jälkeen yhä lähempää ja lähempää rakennuksen koristeellisia yksityiskohtia ihastellen. Taj Mahalissa yhdistyy niin persialaista, islamilaista kuin intialaistakin arkkitehtuuria erilaisten kupolien, symbolien, materiaalien ja geometrisuuden muodossa, ja kierrellessä rakennuksen ympärillä ja sisäosissa, voi pinnoista löytää aina yhä uusia taidokkaita yksityiskohtia.
Vältä turistihuiput
Vaikka Taj Mahalin kauneudesta ei paikan päällä aivan yksin saa nauttia, riittää tästä kauniista rakennuksesta silti palanen kaikille niille tuhansille turisteille, jotka päivän aikana saapuvat sen loistoa ihastelemaan. Jos suurimmat ruuhkautumat haluaa välttää, kannattaa paikan päälle suunnata heti aikaisin aamulla, tai hieman ennen porttien sulkeutumista illalla. Parhaimmassa loistossaan Taj Mahal on niin aamuauringon noustessa kuin ilta-auringon laskiessa, joten jos Agrassa viipyy muutaman yön, kannattaa ehdottomasti nähdä Taj Mahal kahteen kertaan – sekä aamulla että illalla. Suosittelenkin yöpymään Agrassa ainakin yhden yön ennen Taj Mahalin kohtaamista, jolloin porteille pääsee aikaisin ensimmäisten turistien joukossa. Myöhemmin iltapäivällä Delhistä ja muista lähialueilta tehtävät päiväretket tuovat nimittäin paikan päälle bussilasteittain turisteja, jolloin varsinkin keskipäivän molemmin puolin kävijämäärät ovat huipuissaan.
No Comments