Pahoittelut pienestä radiohiljaisuudesta – kuten etukäteen arvelinkin, on täällä tien päällä nettiyhteydet olleet aivan olemattomat sekä päivät usein niin täynnä ohjelmaa, että hädin tuskin jaksaa tietokonetta avatta. Ja lisäksi uudet matkaystävät ovat kyllä pitäneet huolta siitä, että luppoaikana kukaan ei ainakaan vapaaehtoisesti istuskele iltaa yksin nenä tietokoneessa kiinni. Olen kuitenkin yrittänyt aina välillä kirjoitella hieman ajatuksia tienpäältä ylös, sillä näinkin pitkällä seikkailulla asiat saattavat nopeasti unohtua jos niitä ei tallenna muistiin. Kunhan siis vain pääsen nettiyhteyksien päähän, jotka sallivat myös kuvien siirron, tulen ajastamaan tänne juttuja jo menneiltä päiviltä. Tässä niistä ensimmäinen:
Täällä ollaan – leirielämään totuttelemassa! Vihreä teltta on saatu ensihaparointien jälkeen pystyyn, ja eiköhän siihen taas taktiikka hioudu parin kokoamiskerran jälkeen. Tai näin ainakin toivon!
Ensmmäinen stoppi Cape Townista lähtiessä oli vielä Etelä-Afrikan puolella, Cederbergissä. Ja ehkä parempaa aloitusta ei olisi voinut ollakaan, sillä leirintäalue sijaitsi kauniilla paikalla, kumpuilevien viinipeltojen keskellä. Viihtyisällä pihamaalla pääsi pulahtamaan uima-altaaseen pitkän (ja kuuman) matkustuspäivän jälkeen. Lisäksi paikalta löytyi tunnelmallinen ravintola, jossa ryhmällemme oli järjestetty ohjelmaksi viinimaisteluiltama – tarjolla oli leirintäalueen tilan omaa tuotantoa aina keveistä valkoviineistä makeisiin roseisiin, sekä paahteisista punaviineistä Etelä-Afrikan erikoisuuteen, African Ruby -viiniin, jossa on punaviinivivahteiden lisäksi mausteena muun muassa Roobois-teetä.
20-päinen seikkailijaryhmämme istutettiin kauniin näköalaravintolan pitkän pöydän ääreen, ja eteen tuotiin maisteltavaksi viinejä lasi toisensa perään. Kieltämättä alkujännityksestä uudessa seurassa päästiin nopeasti eroon, kun juttu uusien matkakavereiden kanssa alkoi luistaa viinejä vertaillen. Illallisen jälkeen illan jo pimetessä jatkoimme vielä iltaa ties kuinka myöhään tanssilattian puolella, ennen kuin oli aika vetäytyä untenmaille. Vaikka ensimmäinen ilta teltassa tuntui hieman jännittävältä, oli kuitenkin aivan huikeaa päästä nukkumaan luonnon keskelle, kirkkaan tähtitaivaan alle. Aamulla herätys olisi jo klo 6, joten toivottavasti uni tulee pian!
6 Comments
Viipsa
5.11.2016 at 21:05Leirielämän aloitus näyttää hyvältä! Mistä maista reissukamusi ovat? 🙂
Anna-Katri
30.1.2017 at 02:44MAtkakamut olivat useista eri maista, muun muassa Yhdysvalloista, Australiasta, Kanadasta, Briteistä, Saksasta sekä Sveitsistä, mutta lisäksi esimerkiksi Ecuadorista ja Pakistanista!
Katja
5.11.2016 at 21:26Ihana matkablogi! <3
Anna-Katri
30.1.2017 at 02:43Kiitos Katja! <3
-kata-
6.11.2016 at 14:17Hauska lukea blogiasi!
Erityisesti miellytti yhdessä kuvassa makoileva rhodesiankoira 🙂
Anna-Katri
30.1.2017 at 02:43Kiitos, kiva kuulla, että blogini jutut kiinnostavat! Ja koiria on mukava kuvata, tämä tosin ei paljoa poseeraanut vaan nautti lepohetkestään. 🙂