Päiväkahville Uruguayn puolelle

Vaikka en millään olisikaan halunnut jättää Buenos Airesia, en edes yhdeksi päiväksi, oli minulla kuitenkin suunnitelmana piipahtaa siellä ollessa myös naapurimaassa Uruguayssa. Onneksi Uruguayn puolelle pääsee kätevästi Buenos Airesista lautalla, joten siellä voi käväistä päiväretken turvin – kuin Helsingistä Tallinnaan konsanaan! Niinpä yhtenä helteisenä aamuna suuntasin aamuvarhaisella satamaterminaaliin ja hyppäsin Colonia Expressin pikalautan kyytiin. Matka Buenos Airesista Uruguayn rannikkokaupunki Colonia del Sacramentoon taittui näppärästi lautan kyydissä vain reilussa tunnissa, joten sen enempää aikaa (ja päiviä pois Buenos Airesista) ei matkustamiseen tarvinnut uhrata.

Colonia del Sacramento on  yksi Uruguayan vanhimmista kaupungeista, minkä pääsikin aistimaan erityisesti vanhan kaupungin pikkukujilla kävellessä. Jo aikansa nähneitä mukulakivikatuja reunustivat pastellinväriset vanhat rakennukset, joiden kyljessä komeili portugalilaista perintöä olevat sinivalkoiset katukyltit ja muut tunnusmerkit. Kaupunki onkin sekoitus vanhaa siirtomaa-aikaa sulassa sovussa nykypäivän kanssa. Vanhoissa, jopa 1600-luvulta peräisin olevissa rakennuksissa, on elämää pienten putiikkien ja tunnelmallisten ravintoloiden sekä kahviloiden muodossa, eikä ihme että niin moni turisti tänne mielellään suuntaa pois Buenos Airesin hälystä – Colonia del Sacramento on keskipäivälläkin unelias pikkukaupunki, jossa voi rauhassa kävellä ristiin rastiin pieniä kadunpätkiä.

Parasta tekemistä omasta mielestäni kaupungissa olikin vain ihastella UNESCOn maailmanperintökohteiden listalla olevaa vanhaa kaupunkia rakennuksineen ja hypätä mukaan sen leppoisaan tunnelmaan. Päiväkahville istahdin pikkukadulta löytyneen sympaattisen kahvilan ulkopöytään kauniiden pinkinpunaisina kukkivien puunoksien alle. Kukkien terälehdet varisivat tuulen vireen voimasta hiljaksiin mukulakivikadulle, aika tuntui jollakin tavalla pysähtyneeltä. Jostakin eteen löntysteli unisen näköinen koira, joka haukotellen siirtyi uuteen varjopaikkaan viettämään siestaa. Ajatuksissani hörpin kahviani, ja samalla vaikka kuinka yritin nauttia leppoisasta päivästäni tässä tunnelmallisessa pikkukaupungissa, huomasin kaipaavani takaisin Buenos Airesiin – pois täältä menneestä ajasta, takaisin eläväiseen nykyhetkeen. Alunperin olin ajatellut palaavani sinne vasta iltamyöhään viimeisellä lautalla, mutta kahvilassa ollessani päädyinkin kurkkaamaan, josko aiemmin lähtevissä lautoissa olisi tilaa. Ja olihan niissä.

Ennen kuin huomasinkaan olin satamassa vilkuttamassa hyvästit Colonia del Sacramenton rannassa kohoavalle majakalle, ja istahdin lautan penkeille odottamaan malttamattomana pääsyä takaisin Buenos Airesiin. Kahvilassa istuskellessani olin nimittäin ehtinyt sopia vaikka mitä tekemistä illaksi siellä!