Australia – sademetsästä suurkaupunkiin

Voiko siitä olla jo reilu kuusi vuotta, kun matkustin Australiaan? Voi, tuosta matkasta olin silloin haaveillut jo ties kuinka kauan, ja vihdoin keväällä 2010 lähdin ensimmäiselle Aasian seikkailulleni: Aasian muutamien matkakohteiden lisäksi yhtenä ekstrakohteena oli tuo silloin kaukaiselta tuntunut Australia. Ja millaisia seikkailuja Australia tarjosikaan!

Suomesta lensin Australian Gold Coastille, jonka Surfers Paradise pitkine hiekkarantoineen ja surffiaaltoineen kuulosti etukäteen varsin houkuttelevalta kohteelta. Perille päästyäni totuus oli kuitenkin toinen: kadut olivat täynnä vilkkuvia neonvaloja ja rymyäviä opiskelijaporukoita. Ei siis ihme, että jo seuraavana päivänä matka jatkuikin kohti pohjoista. Ensin aamubussilla Brisbaneen, ja sieltä ensimmäisellä mahdollisella lennolla kohti Cairnsiä. Cairnsistä vaihto minibussiin ja nokka kohti Port Douglasin satamakaupunkia. Ja jos matkustamista ei ollut vielä tarpeeksi takana, oli Port Douglasissa vielä edessä kulkuneuvon vaihto omaan vuokra-autoon. Ehkä helpommallakin olisi päässyt, mutta tuolloin tuntui, ettei mikään pidättelisi minua – halusin päästä mahdollisimman trooppiseen paikkaan pitkän ja pimeän talven jälkeen.

Trooppinen paratiisihotelli

Kun vihdoin astuin pieneen putiikkihotelliin, Mai Tai Resortiin, tuntui kaiken matkustamisen jälkeen siltä, kuin olisi tullut todelliseen paratiisiin. Balilaishenkisesti sisustettu hotelli oli kuin salainen piilopaikka korkealla kukkulalla, josta avautui hämmentävän upeat näkymät yli trooppisten metsien. Sellaista en ollut koskaan aikaisemmin nähnyt! Omalla terassilla banaanipuiden lehtien alla istuessani saatoin unohtua vain kuuntelemaan palmunlehtien rauhoittavaa kahinaa ja trooppisten lintujen ja ötököiden erikoisia ääniä. Kun trooppinen kuuma kosteus alkoi tuntumaan tukahduttavalta, oli aika pulahtaa hotellin uima-altaaseen – vaikka yöuinnille tähtitaivaan alle, jos siltä tuntui! Aamiaiselle taas sai kömpiä kaikessa rauhassa, ja aloittaa aamun nauttimalla pihalta poimittuja eksoottisia hedelmiä. Miten makealta Rambutan maistuikaan ensimmäistä kertaa! Jo hotellin puitteet tarjosivat täydellisen irtioton matkaväsymyksestä, mutta hotellin palvelu toi tähän elämykseen aivan uuden tason: hotellissa oli vain 5 huonetta, joten henkilökohtainen palvelu paikan sympaattisten omistajien Anthonyn ja Andren toimesta oli taattua. Ja he tuntuivat kohtelevan vieraitaan kuin perheenjäseniään – kyyditsivät keskustaan, hoitivat tour-varaukset suosituksineen sekä tilasivat vaikka pizzaa nälkäisille matkalaisille.

Ensimmäistä kertaa elämässä

Mutta vaikka majapaikassa olisi helposti voinut viettää koko loman, halusin kuitenkin nähdä Port Douglasin ympäristöä muutenkin. Muistan edelleenkin elävästi sen hetken, kun ensimmäisen kerran astuin Four Mile Beachille: autiota rantaviivaa jatkui silmänkantamattomiin. Olo oli epätodellinen: olinko täällä oikeasti vai näinkö vain unta tällaisesta paratiisista? Pian kuitenkin selvisi, miksi tämä upea ranta oli tyhjää täynnä: merivedessä kelluvien polttavien meduusojen lisäksi rantaa reunustavien sademetsien suojissa vaani krokotiilejä. Mutta rantaakin enemmän minuun teki vaikutuksen Daintreen suojeltu sademetsäalue, jonne tein päiväretken: vehreälle sademetsälle oman leimansa antoivat sen suojissa virtaavat kristallinkirkkaat purot, joihin saattoi pulahtaa virkistävälle uinnille. Metsien siimeksestä pääsi myös autiolle hiekkarannalle ihmettelemään luonnon monimuotoisuutta. Nimittäin Cape Tribulationin rannoilla kohtaa kaksi maailmanperintökohdetta, Daintreen sademetsä ja iso valliriutta.

Sademetsäkierroksen lisäksi tein yhtenä päivänä retken isolle valliriutalle, mikä olikin ensimmäinen kunnollinen snorklauskokemukseni ikinä. Jos matkalla riutoille sai pitää veneen penkeistä kiinni kovan merenkäynnin takia, oli ulapalla tilanne onneksi vähän tasaisempi. Silti suurimmaksi muistoksi tuolta reissulta jäi paniikinomainen räpiköintini aallokossa, ei niinkään upea merenalainen luonto, joka valitettavasti paikoitellen oli ehkä turistitoiminnan, ilmastonmuutoksen tai muiden syiden johdosta varsin väritön ja eloton. Sentään onnistuin bongaamaan Nemon, eli vuokkokalan. Merenalaisen elämän rinnalla Port Douglasissa pystyi onneksi näkemään myös ison kasan Australian eläimiä kenguruista koaloihin Wildlife Habitat Port Douglasissa. Kenguruaitauksessa käveleminen ja näiden vallattomien eläinten ruokkiminen olikin täydellinen päätös lomalle Port Douglasissa.

Paluu suurkaupunkiin

Lopulta tuli aika suunnata sademetsistä takaisin suurkaupunkiin, sillä Sydneyssä ohjelmassa oli hääjuhlat. Port Douglasista vuokratulla autolla matka kohti Cairnsiä taittui rantatietä upeissa maisemissa. Vaikka matkantekoa autolla olisi ollut mukava jatkaa pidemmällekin, täytyi tällä kertaa turvautua nopeampaan ratkaisuun ja lentää pidempi pätkä. Muistankin, että tuolloin hieman harmitti, ettei Australiaan ollut varattuna enempää matkapäiviä, sillä niin paljon näkemistä tuossa valtavan kokoisessa maassa tuntui olevan. Loppuosan Australian matkaa vietin Sydneyssä sen suurkaupunkielämää ihmetellen. Suurkaupungin statuksesta huolimatta Sydney vaikutti kuitenkin varsin helposti lähestyttävältä, jotenkin eurooppalaiselta.

Tulevan maailmanympärimatkani yksi kohde on Australia. Vielä en tarkalleen tiedä, kuinka pitkän aikaa siellä tulen viettämään ja missä haluaisinkaan käydä. Muutamia maailmalla tapaamiani matkaystäviä asuu Australiassa, joten olisikin aivan mahtavaa yhdistää matkaan myös heidän tapaaminen. Lisäksi Muuttolintu-Annan matkajuttuja lukiessa ja snäpeille hekotellessa olen vakuuttunut siitä, että hänen kanssaan haluaisin maistella lasin jos toisenkin Australian kuuluisia viinejä. 🙂