Chiang Mai – parempi elämä elefanteille

Chiang Maissa ollessa minulla oli yksi aktiviteetti ylitse muiden, minkä halusin ehdottomasti kokea. Se oli päivä elefanttien, noiden hellyyttävien, mutta useissa paikoissa kaltoinkohdeltujen eläinten parissa. Missä tahansa Chiang Maissa tarjolla olleista elefant jungle parkeissa tai sanctuaryissä en halunnut tätä kuitenkaan tehdä, vaan halusin ehdottomasti kokea sen alueen uraauurtavassa ja ehdottoman eettisessä paikassa, Elephant Nature Parkissa. Kaiken lisäksi olin vakuuttunut muiden kertomuksista siitä, että Elephant Nature Parkissa eläimiä kohdellaan parhaalla mahdollisella tavalla, ja vaikka turistien rahat tulevat tarpeeseen, on elefanttien hyvinvointi etusijalla. Joistakin muista paikoista ei voinut sanoa samaa vertailua tehdessäni.

Päivävisiitti vai retki elefanttien kanssa

Chiang Maissa kuitenkin huomasin olevani auttamattoman myöhässä Elephtant Nature Parkin vierailujen suhteen, nimittäin haluamani kahden päivän ja yhden yön visiitti oli bookattu täyteen jo seuraavaksi pariksi viikoksi. Pelkkä piipahdus puistossa ei tuntunut itselleni sopivalta, sillä halusin päästä tekemään enemmän. Niinpä kävinkin paikan Chiang Main toimistolla juttelemassa muista vaihtoehdoista ja lopulta päädyin valitsemaan Chiang Main eteläpuolella järjestettävän Karen Elephant Experience -retken. Elephant Nature Park on nimittäin laajentanut toimintaansa lähikyliin, joissa Save Elephant Foundation tekee töitä paikallisten asenteiden muuttamiseksi elefanttien kohtelusta.

Enkä olisi voinut olla tyytyväisempi valintaani vierailla juuri tässä syrjäisessä kylässä ja viettää päivä siellä elefanttien kanssa! Tilalla oli yhteensä neljä pelastettua elefanttia, joista kaikki olivat aiemmin tehneet pitkiä päiviä turistiratsuina ilman vapautta toteuttaa luonnollista käyttäytymistään. Nyt fanttien päiväohjelma koostui hedelmien mussuttamisesta, metsässä vapaana vaeltamisesta, bambunlehtien maistelusta, mutakylvyistä (tai pitäisikö sanoa painista), rapsutuksista ja kylpyhetkistä läheisellä joella. Ja päivän aikana pääsin osallistumaan tähän kaikkeen ja olemaan kontaktissa elefanttien kanssa paikan oppaiden ohjeistuksella. Lisäkseni vierailulla ei ollut kuin 2 muuta ihmistä, joten meille jokaiselle oli omat elefantit ja välillä tuli ihan kiire kaksin käsin syöttää ahmatteja fantteja, kun meitä oli paikalla niin vähän. Yksi kärsimättömin niistä töräyttelikin välillä kärsällään käskeviä merkkiääniä, että nyt sitä hedelmää pöytään ja vähän äkkiä.

Päivän kohokohta

Mutta jos koko päivä tuntui unohtumattomalta elämykseltä, oli ehkä yksi hetki ylitse muiden. Olimme jo pesseet kolme muuta elefanttia läheisessä luonnonjokialtaassa, minkä jälkeen lauman vanhin norsurouva ohjattiin pesulle. Se lönkytteli hoitajansa perässä hitaasti mutta varmasti jokiuimaan ja suunnisti itselleen selkeästi tuttuun kohtaan, pienen vesiputouksen alle. Norsu laskeutui hitaasti veteen hieman tuhahtaen, mutta kun se oli saanut jalkansa oikaistua, alkoi sellainen vesileikki, ettei ollut epäilystäkään siitä, kuka tästä kylpyhetkestä nautti eniten. Välillä norsu sukelsi pinnan alle, välillä se heilutti kärsäänsä puolelta toiselle, nostattaen veteen villit aallot, välillä imien kärsänsä täyteen vettä ja töräyttäen sen jälkeen vesisuihkun ilmoille.

Kun norsun hoitaja alkoi puhdistaa sen selkää, pyöräytti norsurouva hellästi kärsänsä käteni ympärille ja piti minua hetken kädestä kiinni. Tuntui siltä kuin norsu olisi sanonut omalla tavallaan kiitokset siitä, että hän oli vihdoinkin vapaa viettämään sitä oikeaa elefantin elämää, jonka nämä upeat eläimet ansaitsevat. Ja jos vain mitenkään pystyin tulkitsemaan sen katsetta, näytti norsu tyytyväiseltä, ehkä onnelliseltakin, vaikka entinen raskas ja piinaava elämä oli varmasti jättänyt pysyvän muistijäljen sen mieleen.