Madagaskar – vinkit matkalle

Voi Madagaskar, millainen paikka olitkaan. Olin etukäteen haaveillut matkasta Madagaskarille juuri sen erikoisen luonnon ja eläinten vuoksi, mutta sen eristyneisyys ja jonkin asteinen kehityksen ja turismin puute oli saanut minut aina miettimään matkan järkevyyttä. Mutta onneksi lähdin rohkeasti matkaan – pettymysten sijaan matkassa suurimpana tunteena oli hämmästys. Vieläkin Madagaskarin matkassa on sulattelemista, mutta yritin koota tähän faktat päällimmäisenä mielessä olevista asioista:

Seikkailumatkailijan kontrastinen kohde

Madagaskar jos mikä herättää matkailijoissa sisäisen löytöretkeilijän. Tämä yksi maailman erityneimpiä kolkkia sisältää niin upeita monimuotoisia luontokohteita, joten jopa paatunut matkailija voi löytää maasta uutta hämmästeltävää. Madagaskarilla asuu 5 % kaikista maailman eläimistä, joista suuri osa on endeemisiä, eli vain saarelta löytyviä lajeja. Maan kontrastisuus luo myös oman leimansa todelliselle seikkailumatkalle – siinä missä Madagaskar on tunnettu rehevistä sademetsistään erikoisine lajeineen, löytyy maasta myös muitakin hämmästyttäviä luontokohteita aina kuivaakin kuivemman länsiosan laaksoista terävähuippuisiin kalliomuodostumiin ja kilometreittäin jatkuviin valkoisiin hiekkarantoihin. Unohtamatta tietenkään suurkaupunkien lähes kaaottista elämänmenoa tai maaseudun pikkukylien kuin menneille vuosisadoille taantunutta elämää.

Vaikka olen tähän mennessä matkaillut ties missä maissa ja kohteissa, pääsi Madagaskar silti yllättämään – niin positiivisesti kuin negatiivisesti. Päällimmäisenä mieleen jäikin kontrastisuus, ja jonkinlainen hämmennys maan kehittämättömyydestä. Eikä suotta, sillä Madagaskar kiikkuu edelleenkin kymmenen maailman köyhimmän maan tilastoissa, eikä maassa matkatessa voinut kuin todeta maalla olevan vielä pitkä ja kivikkoinen tie ponnistaa oloistaan ylöspäin. Onko se edes mahdollista? Tai mitä tähän tarvittaisiin?

Valtavan kokoinen maa

Madagaskar on valtava. Vaikka kuinka sitä tarkastelee kartalta, selviää sen mittasuhteet vasta maassa ollessa. Valtavan koon lisäksi maassa matkailuun oman hidasteensa antaa kulkuyhteyksien alkeellisuus, tai jopa niiden puute. Toki maasta löytyy monia pieniä sisäisiä lentokenttiä, jotka mahdollistavat näppärästi kulkemisen maan eri puolelta toiselle, mutta samalla maasta jää näkemättä paljon. Suosittelenkin etukäteen valitsemaan maasta yhden osan johon tutustua, jos aikaa on rajallisesti: Pohjoisesta löytyy turistiresortteja, kauniita hiekkarantoja ja sukelluskohteita; idässä pääosassa ovat rehevät sademetsät ja monimuotoinen luonto, jotka muuttuvat etelään päin yhä kuivemmiksi; lännessä matkailijaa hämmentää lähes epätodellinen kontrastisuus – välillä tuntuu kuin olisit astunut aivan eri planeetalle.

Itse valitsin pitkien pohdintojen jälkeen kohteekseni keskimaassa sijaitsevan Antananarivon lisäksi maan länsiosat. Erityisesti minua kiehtoi Tsingyn luonnonpuisto rosokivikallioineen ja tarumaiselta vaikuttava Baobab Avenue, jotka muuten molemmat ovat yksiä Madagaskarin Unescon perintölistalta löytyviä kohteita. Näiden lisäksi olin haaveillut näkeväni Madagaskarin erikoisia eläimiä, eli lemureita, mutta myös hieman kaupunkikulttuuria. Tässä vielä listattuna kohteitani:

• Antananarivon suurkaupungissa
• Maaseutumaisemia ja kyläkouluja Anstiraben lähistöllä
• Miandrivazon kylässä
• Kalliokiipeilyä Tsingyn luonnonpuistossa
• Lemureiden bongailua Kirindyssä
• Auringonlasku Baobab Avenuella
• Morondavan hiekkarannoilla
• Tsiribihina joen 2 vuorokaudet kanootti- ja telttaretken jouduin perumaan vatsataudin vuoksi

Omatoimisesti vai järjestelylle matkalle

Omatoimimatkailijalle Madagaskar on suoraan sanottuna hankala kohde. Ensinnäkin etukäteen maasta on hankala löytää tietoa netistä, toisekseen maan liikenneyhteydet ovat niin alkeelliset, ettei omatoimimatkalla kovin pitkälle pötkitä. Ellei sitten matkalla ole mukana paljon aikaa ja rutkasti hermoja. Etukäteen selvittelemällä maasta löytyi suhteellisen helposti joitakin kansainvälisten matkatoimistojen järjestämiä retkipaketteja, mutta jos yhtään halua mieluummin suosia paikallisia toimistoja, oli tarjonta heti paljon heikompaa – jos tarjontaa löysi ollenkaan. Lisäksi kansainvälisten toimistojen tarjoamat paketit tuntuivat poskettoman kalliilta maan hintatasoon nähden, eikä epäilystäkään, että kokonaissummasta suurinosa olisi mennyt matkan järjestävään maahan Madagaskarin sijaan.

Suosittelenkin googlaamaan ja googlaamaan kohteita ja järjestäjiä uudestaan ja uudestaan. Löysin itse lopulta Tripadvisorin suositusten kautta Madagascar Tropic Voyage -tourjärjestäjän, jonka kautta pystyin räätälöimään itselleni sopivan matkapaketin kohtuulliseen hintaan. Ja mikä parasta, tourjärjestäjä on 100 % madagaskarlainen ja työllistää ainoastaan paikallisia oppaita.

Lennot maahan voi hyvin bookata itse netistä, ja esimerkiksi pääkaupunkiin Antananarivoon on lentoja suoraan Pariisista tai sitten Johannesburgin ja Nairobin kautta. Lisäksi maan pohjoisosaan Nosy Be:hen tulee myös joitakin kansainvälisiä lentoja. Maasta löytyy useita pieniä sisäisiä lentokenttiä, mutta niihin lennetään usein vain muutaman turistin kärräävillä pienkoneilla ja hinnat ovat sen mukaisia. Paikallinen lentoyhtiö on Air Madagaskar, jonka nettisivujen lisäksi kannattaa lippujen hintoja (ja bookkauksia) kysyä myös paikalliselta matkatoimistolta.

Kuinka pitkäksi aikaa ja milloin

Magakaskarille, varsinkin sen länsiosien kohteisiin, matkaa suunnitellessa kannattaa huomioon ottaa sadekausi. Yleisesti matkustus kannattaa ajoittaa kuivalle kaudelle, joka on huhtikuusta lokakuulle. Sadekaudella esimerkiksi Tsingyn luonnonpuistoon ei ole tieyhteyksiä ollenkaan. Matkaan kannattaa varata rutkasti aikaa, jos mielii nähdä useampia kohteita. Esimerkiksi pelkästään 17 kilometrin ajomatkaan saattaa pomppuisilla lähes olemattomilla teillä kulua reilu tunti, puhumattakaan maata halkovista vain muutamista pääteistä, joiden kunto on jo parhaat päivänsä nähnyt. Varaa siis aikaa siirtymiin!

Itse vietin maassa yhteensä 11 päivää, mikä oli auttamattomasti aivan liian vähän, sillä maassa olisi riittänyt nähtävää vaikka kuinka, ja toisaalta raskaiden matkustuspäivien vastapainoksi useimmissa kohteissa olisi helposti voinut viettää ekstrapäivän akkuja lataillen. Sanoisinkin, että ainakin pari viikkoa on hyvä varata matkaan aikaa, jotta matkan aikana ehtii näkemään eri kohteita ja silti myös lepäilemään välillä.

Kokeile ainakin näitä

Madagaskarilla ollessa et voi olla huomaamatta tien poskessa käyskenteleviä kyttyräselkäisiä zebu-lehmiä. Ne ovatkin maan erikoisuus myös ruokalistoilla, joten varsinkin sisämaassa ollessa kannattaa zebu-annoksia kokeilla. Perinteisin annos on cassawan lehdissä kypsennetty zebun liha, joka tarjoillaan riisin kera. Kastikkeissa vahvassa roolissa ovat niin tomaatti, inkivääri kuin sipuli, mutta millään tavalla mausteisia ruuat eivät ole. Rannikolla vahvassa roolissa ovat merenantimet, ja Morondavassa ollessamme ystäväni kehui kovasti calmari-annoksia eri muodoissa.

Madagaskar on tunnettu vaniljastaan, mutta kovin monessa yhteydessä en vaniljan makuja löytänyt. Poikkeus oli kuitenkin paikallinen rommi, joka vaniljalla maustettuna toimi miltei jälkiruoka-annoksena. Juomista kannattaa myös ehdottomasti testata Baobab-puiden hedelmistä tehtyä tuoremehua – siinä on jopa 6 kertaisesti enemmän c-vitamiiniä kuin tuoreessa appelsiinimehussa! Ja kun liikut yhtään pidemmälle pääkaupungista Antananarivosta, huomaat, että maito aamukahviin tulee vaniljakrememäisessä kiinteässä muodossa – tarun mukaan onnelliset zebu-lehmät lypsävät tällaista vaniljaista eliksiiriä. 😉

Hintataso ja muuta huomioitavaa

Madagaskarilla ainoa toimiva maksuväline on käteinen. Unohda siis luottokortit, sillä kortit eivät toimi oikeastaan missään muualla kuin muutamista isoimmista kaupungeista löytyvissä ottopisteissä. Jos tourjärjestäjä ei osaa infota sinua ajoissa, voi lopulta käydä niin, että olet jopa viikon ajan ilman käteisen nostamismahdollisuuksia. Paikallista rahaa siis kannattaa varata mukaan vaikka sukan varteen piiloon, ja lisäksi ottaa hätävarakassaksi euroja – joissakin isommissa hotelleissa niitä voi syrjäseudullakin vaihtaa paikalliseen valuuttaan (sen sijaan maksuvälineenä eurot eivät käy). Lisäksi kannattaa myös pitää mielessä tippauskulttuuri, meidän euro on heille paikallisessa rahassa iso summa. Suomesta Madagaskarin valuuttaa ei Forexilta saa, mutta esimerkiksi Antananarivon lentokentältä löytyy automaatteja, joista saa käteistä monilla eri luottokorteilla.

Hintataso on varsin matala koko maassa, vaikkakin turistipaikoissa hinta on toki korkeampi kuin paikallisille. Siltikin illallinen saattaa kustantaa “pahimmillaan” vain muutaman euron ja paikallinen kylmä olut irtoaa noin 50 sentillä. Hienoimmista ravintoloista löytää myös madagaskarlaisen viinin lisäksi etelä-afrikkalaisia vaihtoehtoja – lasi maksaa noin 6000 paikallista, eli reilut 2 euroa. Keskitasoinen hotellihuone on noin 10-20 euroa per yö, joistakin kohteista voi löytää myös korkeampi tasoisia vaihtoehtoja, mutta luksusta tästä maasta ei kannata lähteä hakemaan.

Varaudu ainakin näihin

Madagaskarilla jos missä kannattaa varautua matkailijan yhteen ikävimmistä vihollisista – nimittäin lähes takuuvarmasti iskevään vatsatautiin. Maan bakteerikanta, hygieniatasosta puhumattakaan, on aivan eriluokkaa kuin lähes missään muussa matkakohteessa, ja vaikka kuinka olisi varovainen, saattaa tauti iskeä. Varaa siis mukaan lääkkeitä niin ennalta ehkäisyyn kuin jälkihoitoonkin, jottei koko matka mene sängyn pohjalla. Itse selvisin tästä onneksi vain yhdellä lepopäivällä.

Lisäksi kannattaa huomioida, että Madagaskarille tarvitsee tukevan rokoteohjelman, ja jopa meillä suomalaisilla eliniän voimassa oleva polio-rokote tulee maahan matkustaessa uusia nykyisten rokotesuositusten mukaan. Maanteitä pitkin kulkiessa kannattaa myös varautua siihen, ettei maassa ole perinteisiä huoltoasemia vessoineen, vaan käymälän virkaa toimittavat lähes koko maassa tien varressa kasvavat puskat. Paikalliset vessat ovat yleensä vain reikä lattiassa, ja niiden puhtaustaso lähes kammottava. Varaa siis käsidesiä ja vessapaperia matkalle mukaan!

Lähtisinkö uudelleen ja suosittelisinko muille?

Kyllä, lähtisin. Jos jotakin tekisin toisin, ottaisin ainakin yhden pidemmän siirtymän sisäisenä lentoja, sillä nyt matkan aikana tuli autossa istuttua vähän turhankin paljon. Lisäksi haluaisin yhdistää matkaan ainakin itäosien sademetsiä, sillä nyt länsiosien kuumuus ja kuivuus tuntui välillä hieman puuduttavalta. Mutta näistä huolimatta Madagaskar tarjosi matkaani sen verran unohtumattomia elämyksiä ja maisemia, että uskallan suositella sitä muillekin seikkailunhaluisille. Ihan ensikertalaiselle seikkailumatkailijalle en Madagaskaria suosittele, mutta jos esimerkiksi muualla Afrikassa on jo tullut matkattua, voi Madagaskar niiden jälkeen olla varsin potentiaalinen kohde, kun vain muistaa matkaavansa suhteellisen kehittymättömään maahan.

Kysykää ihmeessä lisää, jos tulee mitä tahansa mieleen!