Tuhlaajatytöstä maailmanmatkaajaksi

Näitä kirjoituksia on todella kiva lukea, matkailu ei ole ainoastaan siirtyminen paikasta A paikkaan B, vaan yhtä lailla oma henkinen matka jonka aikana joutuu menemään itseensä ja välillä todella syvälle. Kiva lukea miten olet prosessoinut kaikkea! Tunnistan itseni monesta kohdasta, tarinani ei ole aivan sama, mutta ponnistelin itse irti Suomi-arjen kahleista noin 12 v takaperin ja elämä muuttui sillä hetkellä peruuttamattomasti. En edes tiedä millä 19-vuotiaan päättäväisyydellä siihen pystyin, mutta kun päätöksen olin tehnyt ja lähdin ulkomaille, elämä ei enää ollut ennallaan. Tänään olen pisteessä, josta en olisi koskaan voinut unelmoidakaan (vaikka salaa unelmoin) ja niin kiitollinen, että uskalsin hypätä tuntemattomaan ja pyristellä pois muiden ihmisten ajatuksista siitä, mitä elämän tulisi olla. Minun opetukseni matkan varrella on ollut, ettei asioita tai elämää kannata yrittää kontrolloida. Kun avoimin mielin katsoo mitä eteen tulee, tapahtuu yleensä hyviä asioita. Välillä vastaan tulee vastoinkäymisiä, mutta niiden jälkeen on aina tapahtunut jotain vielä parempaa ja olen ajatellut, että “ahaa, näinhän tämän pitikin mennä”!

Mä oon lukenut muiltakin bloggaajilta vähän vastaavia kokemuksia ja se on tosiaan hyvin kiehtovaa, miten matkailu avartaa sisimpää. 🙂 Mä en ole teini-iän jälkeen juurikaan välittänyt shoppailusta, mun pahe on enemmänkin ulkona syöminen ja juominen, mutta ne on asioita, joihin mielelläni käytän rahaa Suomessa. Mutta muuten matkailu on mun mielestä parasta, mitä rahalla voi saada. <3

Matkailuun palaa rahaa, matkusti sitten millä tavalla tahansa, mutta toisaalta se kyllä vähentää kulutusta muualla. Jos on ison osan ajasta muualla kuin kotimaassa, niin jotenkin vaikka kodin kohentamiseen panostamiseen ei jää aikaa tai energiaa. Toki mekin joskus uusimme kulahtaneeksi menneen tuolin verhoilun tai ostamme uuden maton tai uusia viherkasveja kuolleiden tilalle, mutta ajatus vaihtaa jotain vaan näön vuoksi tuntuu oudolta. Myöskään muita kun matkavaatteita tarvitsee vähemmän ja niukoilla varusteilla matkatessa ei matkoilla montaa vaatekappaletta tarvitse, joten syyt hankkia uusia vaatteita rapisevat kummasti. Lisäksi eihän siihen shoppailuun jää oikein aikaakaan 🙂
Ja nämä kaikki siitä huolimatta, ettei seniori-iässä, meidän ainakaan, enää juuri tarvitse budjetteja miettiä. Mutta kun ei kiinnosta – sitähän Sinäkin oikeastaan sanot, et säästä rahaa matkoihisi siksi, että “olisi pakko” vaan rahat säästyvät niihin, koska uudet sohvat tai vaatteet eivät enää jaksa innostaa 🙂

Upean rehellinen kirjoitus! Useita vuosia blogiasi seuranneena tuon muutoksen on kyllä huomannut ruudun tälläkin puolella. Jossain kohtaa mietin mitä on tapahtunut, kun ne pintaliitojutut ja -kuvat jäivät pois, ja matkoihin tulla muutakin sisältöä kuin korkkarit ja kuohuvat. Lukijana olen tästä muutoksesta tykännyt – ehkä siksi, että tämä nykyinen tyylisi on lähempänä omaa maailmaani kuin se entinen. Olen todella iloinen puolestasi! Uskon tietäväni mitä tunnet ja tarkoitat tuolla elämänarvojen ja ajatusmaailman muutoksella. Vähän samantapainen prosessi on itsellänikin ollut käynnissä parin viime vuoden ajan, tosin eroa lähtöasetelmaan ei minulla ole ollut ihan niin paljon kuin sinulla.
Kaikkea hyvää ”uuteen” elämääsi jatkossakin, ja toivon sinulle paljon upeita reissuja myös tulevaisuudessa!

Törmäsin blogiisi ensimmäisen kerran vasta maailmanympärimatkasi viime metreillä ja ihastuin tapaasi käsitellä kokemuksiasi. En siis tiennyt tuhlaajatyttöhistoriastasi aiemmin mitään, mutta nyt näitä kuvia katsoessa käy ilmi, kuinka valtavasta elämäntapamuutoksesta onkaan ollut kyse. Itse en ole koskaan ole ollut kosketuksissa merkkivaatteiden, -laukkujen ja -kenkien maailmaan, en piittaa shoppailusta ja pakolliset hankinnat teen joko käytettyjen tavaroiden ja vaatteiden liikkeistä tai sitten tuen suomalaista muotoilua. Maksan mielummin palveluista, kokemuksista, elämyksistä ja henkisestä pääomasta. Mahtavaa, että olet osannut kuunnella sisäistä ääntäsi sen sijaan, että olisit elänyt ympäristön odotusten mukaan. Ryhmäpaine nuoren ihmisen elämässä voi olla melkoinen. Siksi olet varmasti hieno roolimalli nykynuorille, joille monille tuntuu materia olevan tärkeintä maailmassa. Iso peukku tälle tekstille!

Hieno ja rohkea kirjoitus kiitos! Olen sen verran uusi lukija, että en tunne taustojasi. Sen perusteella, mitä olen viimeisen vajaan vuoden aikana blogistasi lukenut, niin en olisi arvannut, että olet tehnyt näin ison elämäntapamuutoksen, sillä nykyinen matkustustapasi (ja tapasi kirjoittaa ja valokuvata sitä) vaikuttavat jotenkin todella luontevilta sinulle. Miten sinulle on muuten käynyt maailmanympärysmatkasi jälkeen? Oletko jatkanut kulutuksen suhteen spartalaisella tiellä uusiin matkoihin säästäen vai onko kulutuskäyttäytymisesi löytänyt taas jotkut uudet ja erilaiset uomat?

Hyvä aihe, johon voi varmaankin moni nuori nainen samaistua. Minusta tuntui vähän samalta myös aikaisemmin: tuntui että pitäisi muka aina ostaa jotain uutta etenkin jos seurasi tai kirjoitti muotiblogia. Kaiken tulisi olla jotain merkkiä. On aivan normaalia jos nuori nainen etsii omaa tyyliään ja tekee virheostoksia, mutta jossain vaiheessa voi herätä siitä osteluvimmasta pois. Minäkin aloin enemmän matkustella kun aiemmin matkustin kerran vuodessa. Myönnän että aluksi raahasin mukana matkoilla kenkälaukkua jossa oli suosikkikenkiäni, mutta lopulta annoin korkokengät pois. Ne painoivat ja veivät liikaa tilaa muiden matkatavaroiden kanssa. Nyt voin ihailla korkokenkiä kauppojen hyllyillä, mutta enää ei tule sellaista tunnetta että nuo ja nuo on heti ostettava. Talvitakkeja olen päättänyt pitää yhden ja käsilaukkuja myös, sitten kun hajoavat ostan uudet. No koruja tykkään yhä kerätä, mutta lähinnä rihkamaa. En kuitenkaan häpeä tuota, koska nuorilla on normaalia se oman tyylin etsiminen, eri asia jos tyyliään ei löydä myöhemminkään mutta kokeilemalla se löytyy. En halunnut että ostelu olisi harrastukseni. Suomessa on jotenkin trendikästä koko ajan kuluttaa ja ostaa, vaikka samoja tuotteita esim. vaatteet ja korut saa muualta halvemmalla. Merkkikosmetiikkaa ostin välillä mutta en huomannut paljoa eroa sen ja halvemman välillä, joten halvemmatkin kosmetiikat kelpaa. Mutta aivan sama kulutustyyli on myös Keski-Euroopassa, jossa monien viikonlopun vietto vietetään ostoskeskuksissa vaikka nähtävänä olis linnoja, palatseja ja vaikka mitä. Minua on auttanut ostelun vähentämisessä myös se että luen vähemmän muotiblogeja ja muotilehtiä kuin aiemmin. En halua antaa mainosten viedä. Nyt ostan mieluiten matkalehden tai vaikka tiedelehden

Kyllä rohkeus palkitaan, se vaatii kovasti uskallusta muuttaa asioita hitaasti mutta varmasti! Onneksi se peikko jäi sinua koputtelemaan takaraivoon ja eipä sinunkaltaista fiksua naista ei kelpuuteta kaveriksi vain merkkilaukkujen takia 😉

Toisaalta jatkuva matkustelukin on valtavaa kuluttamista. Itse tunnen siitä jonkun verran huonoa omaatuntoa, vaikka matkustelenkin jonkun verran. Lentämisen hiilijalanjälki on valtava ja turismi pilaa aitoja alkuperäisiä paikkoja maailmassa ja monet turistihotellit roskaavat ylettömästi luontoa jne.

Hienon muutoksen olet läpikäynyt. Onko ystäväsi pysyneet samoina matkan varrella vai koetko olevasi jotenkin ulkopuolinen nykyään? Varmasti olet löytänyt myös uusia tärkeitä ihmisiä ympärillesi.

On upeaa, miten pystyt katsomaan taaksepäin ja näkemään kaikki muutosprosessin eri vaiheet. Kesällä matkustin yksin Kiinan läpi junassa ja ikkunasta ulos katsoessani mietin, miten ihmeessä minulla on varaa matkustaa junalla kaukana kotoa tuntemattoman maan halki. Sillä hetkellä kokemus tuntui paljon arvokkaammalta kuin sen hinta rahassa mitattuna oli. Postauksesi lukeminen palautti tuon tunteen mieleen ja samalla inspiroi panostamaan rahallisesti oikeiden unelmien toteuttamiseen. On myös ihanaa nähdä miten reissukuvistasi paistaa aito sisäinen ilo!

Tää oli mielenkiintoinen tarina. Ja uskon että monella on siihen helppo samaistua.
Mua on joskus kiinnostanut kanssa enemmän shoppailu (tosin en käynyt Pariisissa tai ostanut merkkikamaa 🙂 ) ja baareissa käynti ja ei juuri kiinnostanut jäikö rahaa yli ja ainahan sitä sai lainaksi. Huh! Nykyään mua ei kiinnosta shoppailu täällä, ostan paljon mielummin mitä tarvitsen ulkomaan matkoilta ja käytän “säästyneet” rahat matkoihin!
En tajunnut ennen kuin rupesin nyt ajattelemaan, että kuin on oikeasti muuttunut suhtautuminen rahaan ja rahan käyttöön. Meinasin eka väittää ihan pokkana et oon aina ollut “tämmönen” mutta tajusin että damn, oon ollu tyyliin samanlainen tuhlaajatyttö. Tosin mun muutos on tullut itsekseen ja pikku hiljaa, ehkä osittain pakosta? mutta ei pakotettuna.
Muistan lukeneeni ekan kerran sun blogia kun olit juuri lähdössä tuonne maailmanympärimatkalle ja en muista tarkalleen mitä sanoit (mikä kirjotus oli) mutta jotain että toivot asioiden selviävän tän matkan aikana.
Mua kiinnostaakin, kuinka sun tulevaisuuden suunnitelmat muuttui tuon matkan aikana/jälkeen ja mitä teet nyt kun matka on ohi?!

Hieno kasvu- ja muutostarina! Näinhän se menee, että me ihmiset kasvetaan ja muututaan koko elämän ajan. Arvot päivittyvät sekä se mikä tuntuu missäkin kohtaa tärkeältä. Ite oon myös tuhlaillut en niin vaatteisiin ja merkkikamaan, mutta huolettomampaan syömiseen ja juomiseen. Esim. Festarireissut ja bilematkat Suomessa ja Euroopassa kyllä nielivät hyviä summia monen vuoden ajan. Mutta toisaalta niistä nauttikin silloin hurjan paljon. Pääasia, että kuuntelee sitä omaan tunnetta ja on lojaali sisimmälleen, oli se mitä hyvänsä, mitä kulloinkin arvostaa. Ja käyttää rahansa siihen, mikä kulloinkin onnellistuttaa. Siitä syntyy tämän elon ja olemisen mielekkyys. Matkustaminen on kyllä asia mikä avaa silmiä ja sydäntä muutokselle tehokkaammin kuin moni muu juttu <3

Todella hieno kirjoitus ja mahtava todeta, että olet onnistunut elämänmuutoksessasi. Vuosien varrella ihmisen mieli voi muuttua ja ne asiat jotka ennen oli merkityksellisiä, muuttuu merkityksettömiksi toisten asioiden ajaessa ohi. Itsellä “ostohysteriä” kulutustavaroihin on loppunut muutama vuosi sitten kokonaan, joskin ruokaan laittamani raha ravintolaelämyksineen on kasvanut. Toki eniten rahaa menee edelleen matkailuun, ja se on tietysti sellainen asia, mistä itse tykkäänkin. Mitä eksoottisimmissa paikoissa käy, yleensä matkakuume siitä vaan kasvaa. Sinä tottavie olet nähnyt viime vuosina paljon erittäin mielenkiintoisia kohteita!