#YearInClarion majoituksen hiilijalanjälki

Kaupallinen yhteistyö: Clarion Hotel

Majoituksen hiilijalanjälki #YearInClarion kampanjan 100 päivän hotellimajoitukseni osalta on nyt selvillä. Nimittäin niin vain sata päivää hotellielämää tuli päätökseen tänä hullunkurisena vuonna. #YearInClarion -kampanjalähettiläänä aloitin alkuvuodesta, kun muutin Clarion Helsinki Jätkäsaaren hotelliin tarkoituksenani majailla siellä yhteen putkeen huimat 100 päivää. Vuoden 2020 maailmantilanne päätti kuitenkin toisin, ja muutin kesäksi takaisin kotiin, ennen kuin vihdoin syyskuussa pakkasin tavarani uudelleen ja pääsin muuttamaan takaisin jo kodiksi muodostuneeseen hotellihuoneeseeni. Lopulta 100 päivää tuli täyteen hurjan nopeasti, ja nyt on aika tehdä yhteenveto noista päivistä.

Sen sijaan, että listailisin mieleenpainuvimpia kokemuksia tai esittelisin kuvia aamiaislautasistani, on aika laittaa syyniin hotellimajoitukseni hiilijalanjälki. Millaiset päästöt 100 päivän hotellimajoituksestani muodostuikaan? Mistä majoituksen hiilijalanjälki koostu ja kuinka se lasketaan? Aivan ummikkona en tätä tehtävää lähtenyt tekemään, vaan olen tosiaan työskennellyt ympäristökonsulttina mm. hiilijalanjäljen laskennan parissa jo yli 10 vuotta. Aikoinaan Helsingin yliopistosta ympäristöekonomiasta maisteriksi valmistuttuani sain harjoittelupaikan yrityksessä, joka tuotti hiilijalanjäljen laskentaa ja -laskureita matkailualalle, ja tuon jälkeen toteuttanut lähemmäs satoja toimeksiantoja hiilijalanjäljen laskennan parissa eri toimijoille ja toimialoille. Laskentaperusteet ja -metodiikka ovat siis hallussa, joten lähdetäänpäs sitten syynäämään, mistä hiilijalanjälkeni muodostuikaan.

Miten majoituksen hiilijalanjälki lasketaan?

Hiilijalanjäljen laskennassa käytetyin ja tunnetuin ohjeistus on Greenhouse Gas Protocol, jolla on julkaistuna useita erilaisia laskentastandardeja ja -ohjeistuksia päästöjen määrittämiseen. Hotellitoimintaan voidaan soveltaa Corporate-standardia, mutta hankintaketjun osalta oheistusta löytyy myös Corporate Value Chain -standardista. Näiden pohjalta lähdetään rakentamaan laskennan rajausta ja tarkastelemaan yksittäisen majoittujan, ja tässä tapauksessa #YearInClarion -majoituksessa käytettyä hotellihuonetta sekä omaa toimintaani tuon 100 päivän aikana.

GHG-protokollan laskentaohjeen mukaan laskennassa pakollisia ovat scope 1 ja 2 päästöt. Scope 1 päästöt muodostuvat esimerkiksi hotellin omien ajoneuvojen tai laitteiden polttoaineen kulutuksen suorista päästöistä. Scope 2 päästöt taas koostuvat ostoenergian, eli sähkön, lämmön ja jäähdytyksen päästöistä. Scope 3 on laskennassa vapaaehtoinen, ja sen osalta hiilijalanjäljen laskentaan sisällytetään yleensä toimintaan liittyvät merkittävimmät päästölähteet. Hotellitoiminnan osalta tällaisia ovat esimerkiksi jätteet, vedenkulutus, pesulapalvelut kuljetuksineen sekä majoittujien aamiainen.

#YearInClarion majoitukseni hiilijalanjäljen laskennassa käytettiin lähtötietoina Clarion Hotel Jätkäsaaren toteutunutta kulutustietoa sähkön, lämmön, jäähdytyksen ja veden kulutuksesta, jotka allokoitiin pinta-alaperusteisesti hotellihuoneelleni. Jätemäärät on arvioitu toteutuman perusteella jätelajeittain, ja vastaavasti arvioitiin huoneestani syntyneet pyykkimäärät. Pyykkipalvelun osalta laskennassa käytettiin pesulapalveluyrityksen internet-sivuillaan julkaisemaan tietoa mm. koneiden energian- ja vedenkulutuksesta per pyykkikilo. Huomioon otettiin myös pyykkien kuljetusmatka. Aamiaisen osalta tein suuntaa-antavan arvion eniten käyttämistäni aamiaistarjoiluista, mutta laskennassa huomioon pystyttiin ottamaan ainostaan ne, joille oli päästökerroin saatavilla.

Hiilijalanjäljen laskenta on tehty perustuen parhaaseen mahdolliseen saatavilla olevaan tietoon, mutta siinä on jouduttu tekemään jonkin verran yleistyksiä ja oletuksia. Näin ollen hiilijalanjäljen tulos on vain suuntaa-antava, eikä se kerro koko totuutta Clarion Hotel Jätkäsaaren hiilijalanjäljestä.

Millainen majoituksen hiilijalanjälki #YearInClarion 100 päivän hotellimajoituksellani oli?

Sadan päivän #YearInClarion majoitukseni hiilijalanjälki oli yhteensä arviolta 329 kg CO2e. Suurimman osuuden hiilijalanjäljen päästöistä (n. 58%) muodosti hotellihuoneen lämmitys, sen ollen n. 190 kg CO2e. Toiseksi suurin päästöerä syntyi aamiaisesta, jonka kokonaispäästöt olivat noin 100 kg CO2e. Kolmanneksi eniten päästöjä aiheutui pyykistä (n. 19 kg CO2e). Sähkö, jäähdytys, vesi ja jätteet muodostivat yhteensä alle 10 % kokonaispäästöistä.

Majoituksen hiilijalanjäljestä selkeästi suurimmat päästöt muodostuivat hotellihuoneen lämmityksestä. Suomessa kiinteistöjen lämmönkulutus on yleisestikin usein iso osa kiinteistön kokonaishiilijalanjälkeä, joten tämä tulos ei yllättänyt. Kaukolämpö tuotetaan paikkakuntakohtaisesti ja näin ollen lämmityksen päästöt ovat sidoksissa lämmöntuotantotapaan, joka Helsingissä on Helsingin Energian toimintaa. Toki kiinteistön lämmönkulutuksen päästöihin vaikuttaa myös kiinteistön energiatehokkuus ja lämmönkulutusmäärät, mutta varsinkin talvikuukausina lämmitystä tarvitaan Suomessa. Päästöt laskettiin Helsingin Energian ilmoittaman lämmön ominaispäästökertoimen perusteella.

Sen sijaan sähkönkulutuksen päästöt majoituksessa olivat pyöreä nolla, sillä Clarionissa käytetty sähkö on päästötöntä vihreää sähköä. Jäähdytyksen päästöt syntyivät hotellikiinteistön kaukokylmän käytöstä, joka niinikään on Helsingin Energian tuottamaa. Sen tarve suomalaisessa kiinteistössä on kuitenkin pientä verrattuna lämmitystarpeeseen ja lisäksi ominaispäästökerroin on huomattavasti pienempi kuin lämmityksellä.

Hotelliaamiainen 100 päivän ajalta muodosti toiseksi isoimman osuuden kokonaispäästöistä. Päästöt on laskettu perustuen arviooni, että tuon 100 päivän aikana nautin:

• 200 kahvikupillista kauramaidolla (2 kuppia per päivä)
• 150 aamiaisleipäannosta
• 2 kg juustoa (2 kpl 10 g juustosiivua per aamiainen)
• 1 kg broilerin leikettä
• 100 kpl kananmunia
• 50 annosta jugurttia ja marjoja
• 300 hedelmäannosta

Kahvikupilliselle kauramaidolla muodostui yhteensä 14 kg päästöt, kun taas syödyn aamiaisen päästöt olivat 86 kg. Suurin ilmastovaikutus oli juustolla, jonka päästöt olivat n. 26 % aamiaisen hiilijalanjäljestä. Päästökertoimina eri ruoka-annoksille käytettiin suomalaisia eri julkaisuja. Hedelmänä hiilijalanjälkilaskennassa oli omena, mutta aamiaisella tuli omenan lisäksi nautittua myös mm. vesimelonia ja appelsiinia, joille päästökertoimia ei ollut saatavilla. Ruokahävikkiä pyrin aamupalalla välttämään viimeiseen asti, ja joinakin aamuina saatoin kantaa lautaselleni jääneet leipäpalat lisukkeineen huoneeseeni kakkosaamiaista varten.

Vedenkulutuksen hiilijalanjälki oli noin 6 kg CO2e, mikä muodostui hotellihuoneessa käytetyn vesimäärän hankkimisesta sekä syntyvien jätevesien puhdistuksesta puhdistuslaitoksella. Päästökerroin vedenhankinnalle haettiin kansainvälisestä päästökerrointietokannasta ja vedenpuhdistukselle kertoimena käytettiin toimijakohtaista tietoa.

Hotellihuoneessa syntyneistä jätteistä ja niiden käsittelystä aiheutui päästöjä yhteensä n. 8 kg CO2e. Tavalliseen hotellivieraaseen verrattuna omasta 100 päivän hotellimajoitukseni syntyvä jätemäärä oli hieman erilainen, sillä hotellihuone oli minulle kuin koti ja näin ollen siellä tuli myös valmistettua omia ruokia enemmän kuin tyypillisesti matkaillessa ja majoittuessa hotellissa. Mikroruuista ja muista elintarvikkeista tuli viikoittain jonkin verran pakkausjätettä. Ja myönnettäköön, että joinakin viikkoina olin hamstrannut kaappiin liikaa ruokaa, kun todellisuudessa käytinkin Woltin tai Foodoran ruokalähettipalveluita. Näin ollen biojätettäkin pääsi välillä syntymään pakkauksien lisäksi. Jätteiden päästökertoimet perustuivat toimijakohtaiseen julkaistuun tietoon.

Pyykkien päästöt olivat yhteensä noin 19 kg. Päästöt koostuivat sekä pyykkien kuljettamisesta pesulaan, pesulan koneiden energian- ja vedenkulutuksesta, pesulan jätevesien puhdistuksesta sekä puhtaiden pyykkien kuljettamisesta takaisin hotellille.

Hotellihuoneeni tekstiileiden pyykinpesukäytännöt kuitenkin erosivat hieman tavallisesta hotellivieraasta. 100 päivän majoituksen varalle olimme sopineet, että vuodevaatteet vaihdettiin huoneessani kerran viikossa, kun esimerkiksi yhden yön hotellimajoittujan tapauksessa vaihto tehdään päivittäin. Lisäksi pyyhkeet vaihdettiin noin kerran viikossa. Kylpytakkia ja aamutossuja käytin vain muutaman kerran, joten niiden vaihtoväli olikin sitten pidempi. 100 päivän hotellimajoituksen aikana käytössäni oli pyykinpesupalvelut myös vaatteilleni, ja laskin, että käytin pyykkipalvelua yhteensä vain 6 kertaa. Päästökertoimina laskennassa käytettiin samoja kertoimia kuin vedenkulutus-kohdassa mainitut, lisäksi käytössä oli pesulayhtiön julkaisemat tiedot energian- ja vedenkulutuksesta per pyykkikilogramma.

Ovatko hotellimajoituksen päästöt paljon vai vähän?

Kokonaisuudessaan hiilijalanjälki on mielestäni varsin maltillinen. Erityisesti energiankulutuksen päästöt ovat modernissa v. 2017 rakennetussa hotellissa energiatehokkuuden ansiosta vanhoja hotellirakennuksia pienemmät ja vihreän sähkön käyttö laskee energiankulutuksen päästöjä entisestään. Clarion Hotel Jätkäsaaressa on kuitenkin isot yleiset tilat auloineen, ravintoloineen ja kokoushuoneineen, joiden energiankulutus on nyt myös jyvitetty hotellihuoneille, mikä voi aavistuksen vääristää lisäävästi yksittäisen hotellihuoneen ja hotellivieraan todellista energiankulutusta ja sitä kautta päästöjä.

Hotelliaamiaisen päästöt sen sijaan hieman yllättivät. Usein nimittäin hotellien päästöjä ajatellessa mietitään juuri vain hotellihuoneessa syntyviä suhteellisen kiinteitä kiinteistöön liittyviä päästöeriä. Hotellihuoneen hintaan kuuluvalla aamiaisella on kuitenkin väliä sillä mitä lautaselleen laittaa ja kuinka paljon – aivan kuin kotioloissakin. Samoin hävikki nostaa aamiaisen päästöjä entisestään. Nyt oman aamiaiseni hiilijalanjälki on vain suuntaa-antava määritys 100 päivän aamiaisen hiilijalanjäljestä. Jatkossa olisikin kiinnostavaa saada ravintotietojen ja allergeenien lisäksi hotelleissa ja ravintoloissa näkyviin eri tarjoiluvaihtoehtojen hiilijalanjäljet oman päätöksenteon tueksi. Tässä tosin kannattaa muistaa, että elintarvikkeille hiilijalanjäljen elinkaaren aikaisten päästöjen määrittäminen on ensisijaisesti niiden valmistajien vastuulla ja muualta hankitut keskiarvoiset päästökertoimet eivät kerro koko totuutta niiden elinkaaren päästöistä.

Hotelleiden yhdeksi isoimmaksi ympäristövaikutukseksi yleensä mielletään vedenkulutus niin hotellihuoneessa veden käyttämisen kuin pyykkienkin osalta. Vaikka veden käytöllä ei suoraan ole merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä, tulee vedenkäytön maltillisuuteen kuitenkin kiinnittää huomiota muista ympäristöllisistä syistä – erityisesti maissa, joissa veden saanti ei ole paikallisille itsestäänselvyys. Lisäksi tulee huomioida, että vedenpuhdistusprosessit puhdistuslaitoksella aiheuttavat jonkin verran kasvihuonekaasupäästöjä. Ja jos majoitutaan maissa, joissa jätevesien puhdistusprosessi ei ole samalla tasolla kuin esimerkiksi Suomessa, ovat ympäristöön kohdistuvat vesistövaikutukset jäte- ja pesuvesistä aivan toisenlaisia.

#YearInClarion kampanjan 100 päivän hotellimajoitus muodosti kohdallani n. 3,3 kilogramman päästöt per vuorokausi. Jos tätä määrää verrataan esim. hotelfootprint.org sivuston julkaisemaan keskiarvodataan, on #YearInClarion majoituksen vuorokausikohtainen hiilijalanjälki varsin pieni. Hotelfootprint.org -sivuston tiedoissa majoitus 4 tähden hotellissa Suomessa aiheuttaa 15 kg CO2e päästöt per vuorokausi. Kun verrataan 2-5 tähden hotellien keskiarvotietoa, on luku 16 kg CO2e per vuorokausi.

Suomalaisen keskivertohiilijalanjälkeen tätä lukemaa sen sijaan ei voi suoraan verrata, sillä sen tekemiseksi minun olisi tullut selvittää koko asumisaikani hiilijalanjälki mukaan lukien kaikki matkustus, ostokset ja niin edelleen. Matkustus sinänsä olisi tuohon helppo lisätä, sillä koronavuonna hotelliaikana ei tullut reissattua paljoa muuten kuin ulkoilutettua koiraa merenrannalla, mutta omien hankintojen listaaminen olisi tullut aloittaa majoituksen alkaessa. Toisaalta tällaisia on hieman suhteetonta sisällyttää hotellimajoituksen hiilijalanjälkeen, sillä ne eivät varsinaiseen majoitukseen kuuluu – omaan elämään kylläkin. Erityisesti ruokatilaukset nousisivat varmasti hankintalistallani kärkipäähän, sillä hotellille toimitettua noutoruokaa tuli varsinkin majoituksen loppua kohden nautittua entistä enemmän. Olisikin kiinnostavaa, jos sekä Wolt että Foodora lisäisivät sovellukseensa myös annoksien hiilijalanjälkitiedon henkilökohtaisen hiilijalanjäljen seurantaa varten.

Mitä sitten kun majoituksen hiilijalanjälki on selvillä?

Kun päästöt 100 päivän hotellimajoituksestani ovat nyt selvillä, jään seuraavaksi odottelemaan vuoden loppua, jonka jälkeen teen itselleni henkilökohtaisen hiilijalanjälkilaskelman koko vuodelle 2020. Näin saan selville vuoden aikana syntyneet isoimmat päästöerät ja voin seuraavia vuosia silmällä pitäen miettiä vaihtoehtoja päästöjen vähentämiselle. Vuosittaisen kokonaishiilijalanjäljen olen tähänkin mennessä laskenut ja sen jälkeen kompensoinut arvioidut kokonaispäästöt, ja näin tulen toimimaan myös jatkossa. Päästöjen kompensoinnissa luotan erityisesti Gold Standard -hankkeisiin, joissa päästöt todennetusti vähennetään muualla noudattaen tiukkoja kriteereitä ja päästöjen vähentämisen lisäksi hankkeiden tulee myös tukea YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.